"Jeesuksen vaimo" romahti! - Kohuttu papurysteksti on väärennös!

Vuonna 2012 julkitullut pieni koptinkielinen tekstifragmentti aiheutti suuren kansainvälisen kohun. Väitetysti Egyptistä löydetyssä vanhassa, kahdeksan lausetta sisältävässä papyruspalasessa luki koptinkielen lykapolitanin murteella: ”Jeesus sanoi heille: Minun vaimoni…” Kansainvälisessä koptologien asiantuntijaseminaarissa fragmentin esitellyt Harvardin yliopiston tukija Karen King arveli katkelman olevan peräisin 300 –luvulla syntyneestä ”Jeesuksen vaimon evankeliumista”. 

Jeesuksella oli vaimo? Mediakohu oli valmis. Iltalehti maalaili kristinuskon joutuvan suureen kriisiin.  

Päästyään Kingin esityksen jälkeen tutustumaan fragmenttiin lähemmin valtaosa asiantuntijoista piti sitä väärennöksenä. Siihen viittasivat koptinkieliset kielioppivirheet sekä yhtäläisyydet Tuomaan evankeliumiin. Myös tekstin hämärä alkuperä ja julkaisemisen tapa herätti kummastusta, kuten julkaisua seuraavana päivänä kyseisestä asiantuntijaseminaarista radioon tavoittamani Päivi Vähäkangas kertoi Ristitulta –lähetyksessämme. 

Jeesuksen vaimo –fragmentti nousi uudestaan otsikoihin tänä vuonna, kun Harvardin yliopiston teettämä riippumaton hiili-14 ajoitus osoitti tekstin sisältävän papyruspalasen olevan aito. ”Tutkijat yllättyivät: Papyrus Jeesuksen vaimosta ei olekaan väärennös”, hehkutti Iltalehti 11.4. nettisivuillaan. Sensaatiohakuinen uutinen ei kertonut lukijoille selvästi, että aitous koski kirjoitusmateriaalina käytettyä papyrusta, ei itse tekstiä. Lukijalle syntyi harhaanjohtavasti kuva itse tekstin aitoudesta.

Muutenkin ajoitus oli ongelmallinen Kingin alkuperäisen arvion kannalta, jonka mukaan sen piti olla 300-luvulta. Harvardin ajoituksen mukaan papyrus oli peräisin 600-800-luvulta. Useita satoja myöhäisempi siis kuin Kingin alun perin esittämä arvio. 

Papyruksen epäaitous sai vahvistuksensa vapun alla

Aivan vapun alla tutkijat kuitenkin löysivät ”savuavan aseen”, joka osoittaa kiistatta, että kohufragmentti ei ole aito, vaan moderni väärennös. 

Tohtori Christian Askeland (Tyndale House, Cambridge) kertoo miten useat koptinkielen asiantuntijat huomasivat, että Jeesuksen vaimo –tekstissä oli katkelmia, jotka oli kopioitu suoraan internetistä pdf:nä löytyvästä Tuomaan Evankeliumin tekstistä. Tuomaan evankeliumi on säilynyt ainoastaan koptinkielisenä versiona. Kopioidessaan tekstin väärentäjä oli samalla luonut useita kieliopillisesti mahdottomia lauseita. ”Erityisesti väärentäjä oli huomaamattaan kopioinut myös kirjoitusvirheen, joka paljasti käytetyn lähteen. Ajatus, että molemmat tekstit voisivat sisältää täsmälleen saman typografisen virheen (ja juuri tällaisen typografisen virheen) on tilastollisesti äärimmäisen epätodennäköistä,” Askeland selvittää. 

Codex Qau – Savuava ase

Varsinainen ”savuava ase” oli Cambridgen yliopiston kirjastosta löytyvä koptinkielinen katkelma Johanneksen evankeliumista (Codex Qau, koptinkielen lykopolitanin murteella), jonka Askeland kaivoi esiin. Tämä teksti antoi yllättävän vihjeen Jeesuksen vaimo –tekstin epäaitoudesta. Karen Kingin esittelemä Jeesuksen vaimo –fragmenttihan oli vain yksi useampien fragmenttien joukossa, jotka Karen King oli saanut tuntemattomalta keräilijältä. Näiden muiden tekstikatkelmien joukossa oli myös koptinkielisellä lykopolitanin murteella kirjoitettu katkelma Johanneksen evankeliumista (kts. viereinen kuva Mark Goodacren blogilta). 

Askeland kuvailee yllättävää löytöään: 

”Hiljattain vilkaistessani Karen Kingin koptinkielistä Johanneksen evankeliumin fragmenttia huomasin välittömästi jotain aivan selvästi. Kirjoitusväline, muste ja käsiala olivat samat kuin Jeesuksen vaimon evankeliumi –fragmentissa. Lisäksi tapa, jolla ne oli luotu oli aivan sama. Kun katsoin Karen Kingin Johanneksen evankeliumin fragmenttia huomasin lopulta, että väärentäjä oli selvästi kopioinut sen Herbert Thompsonin vuonna 1924 julkaistusta Codex Qau editiosta. Jopa rivit katkeavat Johanneksen evankeliumin fragmentissa täsmälleen samasta kohdasta kuin Codex Qau – tilastollisesti epätodennäköistä mikäli se olisi aito.” 

Erityisen mielenkiintoista on miten Johanneksen evankeliumi –fragmentin väärentäjä on kömpelösti kopioinut internetistä löytyvän Thompsonin tekstiä valmiille papyruspalaselle joka toisen rivin siten, että eräässä kohdassa teksti kulkee papyruksen keskellä olevan suuren reiän ”ympäri”! Väärentäjä on kirjoittanut reiän alle ”n” kirjaimen selvästi pienemmällä kuin muun tekstin. 

- Väärentämisen perussääntö on, että tekstiä ei tule kirjoittaa käytössäsi olevaan papyrusfragmenttiin kuluneiden reikien ympärille, toteaa tri Mark Goodacre sarkastisesti. 

Askeland tiivistää olennaisimmat havainnot: 

1) Kun katsotaan Kingin Johanneksen evankeliumi –fragmenttia yhdessä Jeesuksen vaimon evankeliumi –tekstin kanssa, on aivan selvää, että niissä on käytetty samaa mustetta, kirjoitusvälinettä ja niissä on sama käsiala 

2) Kingin Johanneksen evankeliumin fragmentti on selvästi kopioitu/väärennetty Herbert Thompsonin Codex Qaun vuonna 1924 editiosta.  

3) Näin ollen myös Jeesuksen vaimo –fragmentti on suurella varmuudella väärennös. 

Kingin tuntemattomalta keräilijältä saama Johanneksen evankeliumi –fragmentti samoin kuin Jeesuksen vaimo –teksti ovat siis molemmat väärennöksiä, jotka perustuvat internetistä pdf:nä löytyviin teksteihin. Thompsonin alun perin 1924 julkaistu editio on Goodacren mukaan ladattu nettiin pdf:nä vuonna 2005 ja sitä on viimeksi muokattu 2008. Eli ajallisesti tämä sopii siihen aikaikkunaan jolloin tekstit on annettu Kingin haltuun ja hän on ne lopulta esittänyt 2012 tukijakollegoilleen. 

Lopuksi Askeland huomauttaa, että Kingin Jeesuksen vaimo –papyruksen tuore hiili-14 ajoitus 600-800 luvuille on sekin erittäin ongelmallinen tekstin aitouden kannalta ja viittaa pikemminkin väärennökseen. Koptinkielen lykapolitanin murre, jolla Jeesuksen vaimo –fragmentin teksti on kirjoitettu, katosi näet käytöstä useita vuosisatoja aikaisemmin. Väärentäjä ei sitä vain tiennyt. 

- Papyrus on niin ilmeinen väärennös, että se tuntuu kypsältä jo Monty Python -sketsiin, totesi Brownin yliopiston professori Leo Depuydt.

Case closed. 

----------
Aiheesta lähemmin: 

• • Marc Goodacren blogi
• • Gospel of Jesus’ Wife – Tyndale House  
• • How The ’Jesus’ Wife’ Hoax Fell Apart – The Wall Street Journal 

Ei tarpeeksi todisteita? - Ylösnousemuksen vastaväitteitä, osa 9

Teologian tohtori ja historioitsija Mike Licona pohdiskelee oheisessa videossa Jeesuksen ylösnousemusta vastaan esitettyjä väitteitä. Kymmenen osaisen lyhytvideosarjan Toiseksi viimeisessä (9.) jaksossa hän vastaa lyhyesti väitteeseen siitä, ettei ylösnousemuksesta ole riittävästi todistusaineistoa. Videoikkunan alapuolella oleva teksti referoi Liconan esitystä. 

Myth #9: Not Enough Evidence from Credo House on Vimeo.

Liconan mukaan meillä on parempaa historiallista aineistoa liittyen Jeesukseen kuin keisari Augustukseen, jota pidetään merkittävimpänä Rooman keisareista. 

Historioitsijoilla on käytössään kuusi päälähdettä, kun he haluavat tutkia Augustuksen elämää ja tekoja. Näistä yksi on alle 4000 sanaa käsittävä hautajaiskirjoitus Augustuksen ajalta. Viisi muuta ovat 90-200 vuotta myöhäisempiä. Eivät siis silminnäkijälähteitä. 

Jeesuksesta meillä on käytössämme neljä evankeliumia, Jeesuksen elämäkertaa, jotka perustuvat silminnäkijöiden kuvauksiin. Evankeliumit on laadittu 20-65 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. 

Uudessa testamentissa mainittu Paavali tunsi henkilökohtaisesti Jeesuksen alkuperäiset apostolit, jotka olivat Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen todistajia. 

Myös Paavali, jonka kirjeitä on säilynyt uudessa testamentissa, väitti itse kohdanneensa ylösnousseen. Paavalin kirjeet ovat evankeliumeitakin varhaisempaa materiaalia. 

Liconan mukaan meillä on siis verraten varhaista ja hyvää aineistoa käytettävissämme arvioidaksemme väitettä Jeesuksen historiallisesta ylösnousemuksesta. 

Kun tämä aineisto altistetaan tyypilliselle historiallisille kriteereille, ja erilaisia hypoteeseja verrataan näin saatuun historialliseen todistusaineistoon, paras historiallinen selitys näille historiallisille tosiasioille on hypoteesi siitä, että Jeesus todella nousi ylös kuolleista. 

Liconan sarjan 9. jakso antaa valitettavasti kovin puutteellisen käsityksen siitä historiallisesta näytöstä, joka meillä on Jeesuksen historiallisesta ylösnousemuksesta. Tämä puute palautuu pyrkimykseen pitää video mahdollisimman lyhyenä. Tämän puutteen voi kuitenkin korjata tutustumalla Liconan väitöskirjaan perustuvaan perusteelliseen tutkimukseen (n 700 sivua) The Resurrection of Jesus – A New Historiographical Approach (IVP Academics 2010). 

------------

Liconan Ylösnousemuksen vastaväitteitä -lyhytvideosarjan aiemmat osat: 

• Tiede todistaa, ettei Jeesus ole voinut nousta kuolleista? Osa 8
• Jeesuksen ylösnousemus on myöhäsyntyinen legenda?  Osa 7
• Jeesuksen vain luultiin kuolleen? Osa 6
• Ylösnousemus on pelkkä uskon asia? Osa 5
• Opetuslapset kokivat harhoja? Osa 4
• Opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin?  Osa 3
• Ylösnousemus ja yhtäläisyydet pakanamysteereihin? Osa 2
• Evankeliumien ristiriitaisuudet? Osa 1

VIDEO: Evankeliumit perustuvat silminnäkijöiden todistukseen

Brittiläisen teologian tohtori Peter Williamsin erittäin mielenkiintoinen luento seikoista, jotka osoittavat evankeliumien perustuvan silminnäkijöiden todistukseen. Video on englanninkielinen ja luento kestää vajaan tunnin. Mielenkiintoiset diat esityksen lomassa havainnollistavat esityksen sisältöä. Suosittelen lämpimästi, jos vain sen verran on englanninkieli hallussa. Erittäin selvää englannin-enkkua. Ei tarvitse pinnistellä korvia.

Video: Eläinaktivismin nurja puoli - War on Humans

Onko ihmiskunnasta tullut vihollinen? Tulisiko porsailla ja herneillä olla perustuslailliset oikeudet? The War on Humans on 31 minuuttia pitkä dokumentti, joka tarkastelee kriittisesti yrityksiä väheksyä ihmisarvoa planeetan pelastamisen nimissä. Dokumentti tarkastelee ihmisvastaista aktivismia, jonka pyrkimyksenä on saada juridiset oikeudet eläimille, kasveille ja "Äiti Maalle", sekä vähentää ihmispopulaatiot jopa 90 %. Videolla haastatellaan videoon liittyvän sähköisen kirjan kirjoittajaa Wesley J. Smithiä.

www.waronhumans.com

"Tasa-arvoisen" avioliittolain kannattajat eivät ymmärrä mikä on avioliitto

Kansalaisaloite ”tasa-arvoisesta” (lue: sukupuolineutraalista) avioliittolaista siirtyy perjantain vilkkaan lähetekeskustelun jälkeen valiokuntakäsittelyyn ja nostattaa varmasti keskustelun avioliitosta jälleen uusiin korkeuksiin. Itse olen osallistunut keskusteluun sukupuolineutraalista avioliitosta varsin vilkkaasti niin sosiaalisessa mediassa kuin Uskon Puolesta -blogillani. Tässä vaiheessa on hyvä hieman koota joitakin ajatuksia. 

Yli 166 850 kannatusilmoitusta kerännyt kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista perustellaan kansalaisaloite.fi https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/192 sivulla lyhyesti seuraavasti:

”Suomen nykyinen lainsäädäntö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Vain nainen ja mies voivat avioitua keskenään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla pareilla on samat velvollisuudet, muttei samoja oikeuksia. Tasa-arvoinen avioliittolaki takaisi jokaiselle oikeuden mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Näin kaikki parit olisivat lain edessä yhdenvertaisia.”

Aloite lähtee siis siitä, että nykylainsäädännön mukaan ”vain nainen ja mies” voivat avioitua keskenään.  Tästä kuitenkin seuraa paheksuttavaa "eriarvoisuutta" ihmisten kesken, joka korjautuisi lailla, joka mahdollistaisi jokaiselle oikeuden avioitua puolison sukupuolesta riippumatta.
 
Ilmeisesti aloitteen tekijöiden mielestä ”mies-nainen” kriteeri on täysin mielivaltainen ja periaatteessa siksi sopimuksenvarainen rajoite, joka pitää purkaa yhdenvertaisuuden toteutumisen tieltä.
 
Sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat eivät kuitenkaan missään ole tyydyttävästi perustelleet sitä, miksi mies-nainen -rajoite olisi mielivaltainen ja pitäisi purkaa, mutta ei lukumäärä rajoitetta. Nämä liittyvät toisiinsa. Molemmissa on sama biologinen ja sukupuolittunut peruste: sukupuolia on vain kaksi ja suvunjatkumiseksi tarvitaan vain yksi pari, jossa kumpikin sukupuoli on edustettuna. Tämä periaate säilyy yleisesti ottaen voimassa siitäkin huolimatta, että jokaikinen mies-nais-pari ei saa tai halua lapsia. Jokaisella lapsella voi siten biologiselta kannalta olla vain kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa, isä ja äiti. 

Tämä ei tarkoita, että perinteinen avioliittonäkemys katsoo avioliiton tarkoituksen olevan yksin lasten saamisen. Avioliitolla on muitakin merkityksiä. Kuitenkin avioliitto on halki ihmissuvun historian ollut olemassa siksi, että miehet ja naiset yleisesti ottaen saavat jälkeläisiä ja lapset tarvitsevat omaa isää ja äitiä.

Se, miksi tällaista suvunjatkumisen perusteet mieleen palauttavaa puhetta pidetään kenties kiusallisena, johtuu siitä, että se, mikä ennen on ollut itsestään selvää avioliitosta puhuttaessa, ei näytä sitä enää olevan.

Kun asioista on jälleen alettava puhua aivan perusteista lähtien se tuntuu kiusallisen vanhanaikaiselta. Syy tähän on kuitenkin siinä, että perusteet ovat unohtuneet ja ne vain on palautettava jälleen mieleen.

On sanottava suoraan, että sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajien käsitys todellisuudesta on yhtä vääristynyt, kuin henkilöllä, jonka mielestä maa on litteä. Heidän näkemyksensä perustuu oletukselle siitä, että ihmisten sukupuolittuneisuus on keinotekoinen ilmiö ja konstruktio.
 
Yhteiskunta voi toki säätää lain, josta seuraa, että samaa sukupuolta olevien kiintymyssuhteita aletaan kutsua ”avioliitoksi”. Tällaisille kiintymyssuhteille voidaan taata juridisesti samoja taloudellisia oikeuksia ja kannustimia kuin avioliitolle. Mutta tällä on yhtä vähän tekemistä todellisuuden kanssa kuin sillä, jos yhteiskunta säätäisi lain, että maapalloa olisi pidettävä litteänä ja opetusministeriö kanavoisi valtion tukea kouluopetukselle ”tasa-arvon” nimissä. Sellainen laki voidaan aina säätää, mutta sillä olisi vähän vaikutusta todellisuuteen. Se kykenisi ainoastaan hämärtämään ihmisten käsitystä todellisuudesta.
 
Avioliitto on tähän asti liittynyt suvunjatkumiseen ja siitä johtuvaan perheen perustamiseen. Miehen ja naisen muodostama avioliitto on jokaisen ihmisyhteisön perustus.
 
”Tasa-arvoisen” avioliittolain kannattajat katsovat, että avioliitolla ei ole mitään tekemistä suvunjatkumisen kanssa, vaan toimii ainoastaan aikuisten ihmisten välisen kiintymyksen symbolina. Sellaisena sen tulee olla kaikkien toisiinsa kiintyneiden parien saatavilla. Koska näin ei ole, nykylain katsotaan edustavan epätasa-arvoa.
 
Se, että kansalaisaloitteen laatijat ajattelevat miehen ja naisen muodostaman avioliiton olevan jo sellaisenaan eriarvoisuuteen perustuva instituutio, puhuu omaa kieltään esityksen laatijoiden kyvyttömyydestä ylipäätään ymmärtää, mistä avioliitossa on kyse.
 
Jokaisen on lisäksi syytä olla nyt tarkkana. Sillä mikäli nykylainsäädännön kaltaista avioliittoa pidetään ytimeltään eriarvoisuutta ylläpitävänä sortorakenteena, se merkitsee, että jokaista perinteisen avioliiton kannattajaa on pidettävä sortajana. Sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat katsovat käyvänsä taistelua sortajia vastaan. Tämä antaa heille moraalisen ylemmyydentunteen, jota tarvitaan poliittisessa kamppailussa. Mutta samalla se merkitsee kehitystä, jossa perinteisen avioliiton kannattajat leimataan - ensin epäsuorasti, lopulta avoimesti - sortajiksi ja rasisteiksi.
 
Mitä on avioliitto?
 
Siteeraan arvostetun Heritage –säätiön tutkijan Ryan T. Andersonin artikkelista muutaman valaisevan rivin:

"Avioliitto perustuu sille antropologiselle tosiasialle, että miehet ja naiset täydentävät toisiaan, sille biologiselle tosiasialle, että suvunjatkuminen on riippuvainen miehestä ja naisesta, ja sille sosiaaliselle realiteetille, että lapset tarvitsevat isää ja äitiä. Avioliitto on olemassa tuodakseen miehen ja naisen yhteen aviomiehenä ja aviovaimona olemaan isä ja äiti lapsille, joita heidän liittonsa tuottaa.
 
Avioliitto on valtiota vanhempi instituutio. Se on ihmissivilisaation perusrakennuspalikka. Avioliiton julkinen merkitys ylittää siihen liitetyt henkilökohtaiset merkitykset.

Valtio antaa tunnustuksensa avioliitolle, koska se instituutiona hyödyttää yhteiskuntaa tavalla, jolla mikään muu ihmisten välinen suhde ei sitä hyödytä. Avioliitto on yhteiskunnan keino taata lasten hyvinvointi mahdollisimman vähän rajoituksia asettavalla tavalla.  Valtion antama tunnustus avioliitolle suojelee lapsia rohkaisemalla miehiä ja naisia sitoutumaan toinen toisiinsa ja ottamaan vastuun heidän lapsistaan. Kunnioittaen samalla jokaisen vapautta valtio asianmukaisesti tunnustaa, suojelee ja ylläpitää avioliittoa lastensaamisen ja lasten kasvattamisen instituutiona."

Ryan T. Anderson: Avioliitto, mitä se on, miksi sillä on merkitystä ja mitä seurauksia sen uudelleenmäärittelyllä on (The Heritage Foundation).
 
Lapsen oikeus omiin vanhempiinsa
 
Sukupuolineutraalin avioliittolain aktivistit tarkastelevat avioliittoa itsekkäästi vain aikuisten välisen kiintymyksen näkökulmasta. Kansalaisaloite väheksyy lapsen oikeutta omaan biologiseen isään ja äitiin. Esityksen laatijat ovat sen sijaan abstrahoineet avioliiton ja irrottaneet sen tyystin biologisesta vanhemmuudesta ja siitä johtuvasta lapsen oikeudesta omiin vanhempiinsa, jonka oikeuden nykylainsäädäntö ottaa huomioon.
 
Kansalaisaloitteessa esitetään perin juurin kummallinen väite (2.3 Nykytilan arviointi) siitä, että nykylainsäädäntö ei varmista lapsen oikeutta isään ja äitiin. Tätä ei kuitenkaan perustella lähemmin ja siksi se jää pelkän poliittisen retoriikan tasolle. Kansalaisaloite ei myöskään perustele sitä, millä tavoin avioliittolain purkaminen sukupuolineutraaliksi muka varmistaisi nykylainsäädäntöä paremmin lapsen oikeuden vanhempiinsa.
 
Sen sijaan ”tasa-arvoisen” avioliittolain yhteydessä joudutaan puhumaan ulkoisesta adoptiosta. 

Tämä sellaisenaan osoittaa, että samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rinnastaminen perinteiseen avioliittoon ei onnistu aivan niin yksinkertaisesti ”tasa-arvoon” vetoamalla kuin sen kannattajat antaisivat ymmärtää. 

Kyse ei ole ”rakenteellisesta epätasa-arvosta”, vaan todellisesta erosta kahden hyvin erilaisen asian välillä. Siinä missä nykylainsäädäntö, joka liittää miehen ja naisen toisiinsa ja siten varmistaa heidän liitossaan syntyville lapsille yleisesti ottaen oman biologisen isän ja äidin, ei sukupuolineutraali avioliittolaki kykene tähän, koska vastaavia edellytyksiä molemmat sukupuolet huomioon ottavalle biologiselle vanhemmuudelle ei samaa sukupuolta olevien parisuhteessa ole.
 
Homoparien onkin koukattava avioliittoon adoptiolain kautta mikäli mielivät liittää ”avioliittoonsa” vanhemmuuden. Vanhemmuus ei  toteudu samaa sukupuolta olevien parisuhteissa samalla luonnollisella tavalla kuin se yleisesti ottaen toteutuu nykyisen avioliittolain puitteissa, jossa vanhemmuuden lähtökohdaksi avioliitossa otetaan vastakkaisten sukupuolten luonnollinen biologinen vanhemmuus ja side lapseen.
 
Jokaisella lapsella on luonnollinen lähtökohtainen oikeus omiin biologisiin vanhempiinsa. Muuten olisi yhdentekevää kenen aikuisen syliin lapsi synnytyslaitoksella annetaan.
 
Mikään itsekkyydestä johtuva vetoaminen aikuisten väliseen kiintymykseen tai ”rakenteelliseen tasa-arvoon” ei saa ohittaa tätä parisuhteen kaikkein heikoimman osapuolen oikeutta. Kaksi maailman rakastavinta naista ei voi olla lapselle isä, eikä kaksi rakastavaa miestä voi olla lapselle äiti.
 
Ei ole olemassa yhtään ainoaa tutkimusta, joka osoittaisi, että lapsi tarvitsisi kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Sen sijaan on olemassa tuhansia perherakenteita koskevia sosiaalitieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan kahden biologisen oman vanhemman muodostama ehyt avioliitto on lapsen optimaalisen kehityksen kannalta paras mahdollinen ympäristö.
 
Täysin riippumatta siitä, että on olemassa lapsettomuudesta kärsiviä pareja, tai siitä, että lapsia toki syntyy miehille ja naisille myös avioliiton ulkopuolella, nykylainsäädännön mukainen avioliitto on aina merkinnyt instituutiota, joka parhaiten varmistaa lapsen lähtökohtaisen luonnollisen oikeuden omiin biologisiin vanhempiinsa.
 
Laki liittää miehen ja naisen toisiinsa ja siten varmistaa, että liitossa syntyvillä lapsilla on lähtökohtaisesti oma isä ja äiti. Tämä ei lähtökohtaisesti toteudu samaa sukupuolta olevien parisuhteessa, jossa lapselta puuttuu lähtökohtaisesti ainakin toinen omista vanhemmista.
 
Tästä kaikesta seuraa kuitenkin väistämättä, että samaa sukupuolta olevien parisuhteiden merkitys yhteiskunnan ja ihmissuvun jatkuvuudelle ei ole sama ja identtinen. Samaa sukupuolta olevien parisuhde ei siten ole lähtökohdiltaan rinnastettavissa ja verrattavissa vastakkaista sukupuolta olevien parisuhteille. Vaikka viimeksi mainituissa voi esiintyä lapsettomuutta, sellainen on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Lapsettomuus homoparisuhteessa on sääntö vailla ainuttakaan poikkeusta. Siksi samaa sukupuolta olevien parisuhteita ei voida rinnastaa lapsettomiin heteroseksuaalisiin pareihin.
 
Koska samaa ja eri sukupuolta olevien parisuhteet ovat ytimeltään erilaisia, niitä ei lainsäädännössäkään ole perusteltua kohdella ikään kuin ne olisivat samanlaisia.
 
Huolestuttavinta tässä kaikessa lienee se, että tulevaisuudessa päättäjät, joilla tämä ihmistodellisuuden kaikkein perustavin tosiasia – että miehet ovat miehiä ja naiset naisia – on hukassa, pääsevät vaikuttamaan myös kouluopetukseen ja sotkemaan lasten mielet tällä konstruktivistisella ”litteän maan” ideologiallaan. 


-----------
Aiheen liittyvää tällä blogilla: 

•  "Pasi, avioliitto ei ole muuta kuin termi, turha sitä on romantisoida".
• Sukupuolineutraali avioliitto - Kyllä vai ei? 
• Myytti homouden synnynnäisyydestä - mitä tiede sanoo?
• Miesparien siunaaminen - Onko kirkko keskiajalla siunannut homopareja?
• Homoseksuaalisuus - luonnollista, luonnon vastaista? 
• Kristitty pariskunta, joka ei hyväksy homoseksuaalisuutta ei saa toimia sijaisvanhempina
• Mitä eroa on sukupuolella, rodulla ja sukupuolisella suuntautuneisuudella?  
• RKP:n sukupuolneutraali silmänkääntötemppu 
• Jos kaksi rakastaa toistaan...  Entä jos kolme?
• Seppo Simola ja luterilaisen kirkon loppu
• Älä alistu! -kampanja osoitti, ketkä Suomessa eivät suvaitse erilaisuutta
• Arkkipiispa Paarman sateenkaariargumentit eivät vakuuta
• Nissisen homoteologiset argumentit eivät kestä 
• Iltalehti: Suomen miehille oikeus synnyttää?
• YLEn homoilta aiheutti ennätyksellisen erovyöryn kirkosta - ja muuta palautetta
• YLEn homoilta ja Päivi Räsäsen ajojahti mediassa
• Kirkon sisällissota - Vantaan Sanomista poimittua
• Kiirettä pitää - homokeskustelu jatkuu 
• Kristittyjen rinnastaminen natseihin on loukkaavaa
• Homokeskustelu heiluttaa nyt herätysliikkeitä
• Ihmisen ja koiran avioliitto - Keskustelu homoadpitosta kiihdytti mieliä eduskunnassa