perjantai 29. elokuuta 2008

Aivokasvain hävisi rukouksen voimasta?

Teksasilainen pikkutyttö, Kayla Knight, oli kärsinyt taukoamatta päänsärystä neljä kuukautta, kunnes äiti vei hänet viimein lääkärille. Aivojen kerros- ja magneettikuvauksissa paljastui, että 11-vuotiaan Kayla tyttösen aivoissa oli rajusti levinnyt agressiivinen kasvain.

Jatkuvan päänsäryn vuoksi Kayla vietti suurimman osan ajastaan vuoteessa. Heinäkuussa tehdyissä jatkotutkimuksissa kasvain oli edelleen suurentunut ja lääkärien mukaan tyttö olisi aivokuollut kahdessa viikossa. Mahdollinen leikkaus päätyisi lääkärien mukaan 95 prosentin todennäköisyydellä kuolemaan.

Kayla ja hänen äitinsä Amy kuuluvat teksasilaiseen Whitehouse First Assembly-helluntaiseurakuntaan. Yhdessä he kääntyivät Jumalan puoleen rukouksissa. "Me rukoilimme",

äiti kertoi Kaylan tapauksesta jutun tehneen maallisen ABC yhtiön tv-ohjelmassa. "Polvistuime ja rukoilimme. Oli keskiviikko ja menimme seurakuntaan, jossa kolmisenkymmentä ihmistä laski kätensä tyttäreni päälle ja se... Jumalan saattoi suorastaan tuntea. Emme olleet koskaan rukoilleet niin kovasti. Tarkoitan, että olimme rukoilleet... mutta emme tällä tavoin. Ei niin kuin nyt," Amy Knight kertoi toimittajille.

Kaksi päivää rukouksen jälkeen Kayla lähetettiin rutiinitutkimuksiin Baylorin sairaalaan, Dallasiin. Aivokasvain oli hävinnyt. Lääkäri oli hämmentynyt. Myöhemmät jatkotutkimukset ovat vahvistaneen, että kasvain ei ole uusiutunut.

ABC yhtiön tv-kanavan KLTV7:n Kaylasta tekemä juttu on luettavissa ja katseltavissa yhtiön sivuilta. Jutussa näytetään myös Kaylan aivoista otettuja kuvia ennen ja jälkeen parantumisen:
  • Power of Prayer: Kayla Knight (by Clint Yealts; KLTV7)
  • Lääkärit häkeltyivät: Aivokasvain hävisi rukouksen jälkeen (Heikki Salmela, RV-lehti 27.8.2008)


tiistai 19. elokuuta 2008

Augustinuksen koskettava rukous

"Oi Herra, meidän Jumalamme. Sinun siipiesi suojaan me tahdomme panna toivomme. Suojele Sinä meitä ja kanna meitä! Sinä kannat pieniäkin, hamaan harmaantumiseen saakka Sinä kannat.

Ainoastaan silloin, kun Sinä olet väkevyytemme, olemme me väkevät. Mutta kun väkevyytemme onomaamme, se on pelkkää heikkoutta. Meidän onnemme on aina sinun luonasi. Ja kun olemme Sinusta pois kääntyneet, olemme harhaan kääntyneet.

Herra, tahdomme jälleen kääntyä luoksesi, ettei meitä käännytettäisi pois Sinun luotasi. Sillä Sinun luonasi on täydellinen onnemme, Sinä itse, ilman mitään vajavuutta. Emme me pelkää, ettei olisi paikkaa, minne palaisimme, vaikka kerran olemme sieltä langeten sortuneetkin. Eihän meidän poissaollessamme meidän kotimme, Sinun ikuinen kotisi, ole kuitenkaan sortunut.

Augustinus, Tunnustukset IV/16

perjantai 15. elokuuta 2008

Muslimi-isä surmasi kristityksi kääntyneen tyttärensä Saudi-Arabiassa

(ICC, Elokuu 13. 2008) Washington DC:n kaupungissa toimiva ihmisoikeusjärjestö, International Christian Concern (ICC) www.persecution.org on saanut tietää saudiarabialaisen miehen leikanneen tyttärensä kielen irti ja polttaneensa tämän elävältä, kun hänelle selvisi, että tyrär oli kääntynyt kristityksi.

Dubaissa julkaistava Gulf News kertoi, että tyttö löysi Jeesuksen Kristuksen elämäänsä internetin välityksellä. Hänen isänsä sai tietää tyttärensä kääntymyksestä ja surmasi tytön ”kiivaan uskontoa koskevan väittelyn päätteeksi” lehti kertoo. Mies on tällä hetkellä vangittuna. Surmaajan henkilöllisyys tai rikoksen ajankohta eivät ole tiedossa sen tarkemmin, kuin että ”surmatyö tapahtui hiljattain”.

Tappaja työskentelee mutaween joukoissa (Commission for Promotion of Virtue and prevention of Vice), joka on valtion alainen uskonnollista puhtautta valvova elin. Saudi-Arabia ei suvaitse kristinuskoa tai muita ei-islamilaisia uskontoja. Sen koulujärjestelmä, koulukirjat ja opettajat levittävät avoimesti vihaa kristittyjä sekä muita ei-muslimeita kohtaan.

Saudi-Arabian viranomaiset käyttävät valtavia öljyvarojaan viedäkseen wahhabi-islamilaisuutta (Islamin kaikkein suvaitsemattomin suuntaus) muihin maihin, mukaan lukien Yhdysvallat. Hiljattaisessa lehdistötiedotteessa Yhdysvaltojen kansainvälinen uskonnonvapauskomissio (United States Commission on International Religious Freedom) kertoi Pohjois-Virginiassa toimivasta saudihallituksen tukemasta koulusta, jonka oppikirjoissa sanotaan mm., että ”Muslimille on sallittua tappaa luopio (joka kääntyy pois Islamista toiseen uskoon)”.

Saudi-Arabian öljyvaroilla tuetaan kristittyjen surmaamista ja heidän omaisuutensa tuhoamista Etiopiasta Indonesiaan saakka.

ICC:n presidentti, Jeff King, totesi: ”Saudi-Arabian on osoitettava kristityille samaa kunnioitusta, jota se toivoo osoitettavan muslimeille muissa maissa. Sen on lopetettava vihan ja kristittyjen vainon tukeminen muissa maissa.”

---------------
Lähde: ICC, International Christian Concern www.persecution.org. Contact Jonathan Racho, Regional Manager Regional Manager for Africa, 1-800-ICC (422)-5441, jonathan@persecution.org.

Lue myös Gulf Newsin uutinen aiheesta: Saudi man kills daughter for converting to Christianity By Mariam Al Hakeem, Correspondent

PS: 16. marraskuuta vietetään tänäkin vuonna Suomessakin kansainvälistä rukouspäivää vainotun seurakunnan puolesta (IDOP, International Day of Prayer for the persecuted Church).
Patmos Lähetyssäätiö järjestää yhdessä MESKin ja HYKEn ja Stefanus-lähetyksen kanssa yhteisen rukoustapahtuman Helsingissä marraskuun 16. päivänä.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Lakelandin herätys? Thumbs down.

Lee Gradyn tuorein kirjoitus yhdysvaltalaisessa Charisma -lehdessä osoittaa jälleen kerran tervettä arvostelukykyä, jollaista tarvitaan kristillisyyden - myös karismaattisuuden - parissa.

Olen viimeisten viikkojen aikana tutustunut kaikkeen Lakelandin ympärillä pörräävään, mutta ennen kaikkea perehtynyt huolella Todd Bentleyn opetuksiin, lukenut hänen kirjojaan, artikkeleitaan ja kuunnellut kymmeniä tunteja hänen tärkeimpiä opetusäänitteitään. Jossain tarvittavassa välissä tulevina viikkoina lienee aika "tulla ulos kaapista" näiden löytöjen kanssa.

Totean tässä vain, että Bentleyn opetusten laajempi levieäminen Suomessa toisi monien vilpittömien, Jumalan läheisyyttä kaipaavien ihmisten kristilliseen elämään vakavan hengellisen vinoutuman, jonka korjaamiseen menisi paljon enemmän aikaa kuin sen synnyttämiseen.

Suhtautumiseni armolahjoihin, Pyhän Hengen työhön, rukoilemiseen sairaitten puolesta, herätykseen yms. on yleisesti ottaen erittäin myönteinen, kuten jokainen minut tunteva tietää ja voi todistaa. Mutta sen perusteella mitä tänään tiedän suhteessa Lakelandiin ja Todd Bentleyn opetuksiin ja edustamaansa kristillisyyten, joudun toteamaan "Thanks, but no thanks." Lähemmät perusteluni tulen esittämään tuonnempana toisessa yhteydessä.

Sillä välin pyydän tutustumaan Lee Gradyn uusimpaan kolumniin yhdysvaltain karismaattisen liikkeen pää-äänenkannattajassa, Charisma -lehdessä. Yhdyn Graydin kritiikkiin.

Gradyn aiempiin Lakeland -kolumneihin pääsee käsiksi täältä >>

maanantai 11. elokuuta 2008

Jos maailma näyttää suunnitellulta, eikö se sitä ole?

Ei ole tieteellisesti lainkaan kiistanalaista sanoa, että maailmankaikkeus näyttää siltä kuin se olisi suunniteltu.

Kuuluisan ateistin ja tieteen popularisoijan, Richard Dawkinsin, mukaan tämä suunnitelmallisuus on kuitenkin vain näennäistä. Hänkin tosin myöntää, että yleisesti ottaen universumi n ä y t t ä ä suunnitellulta. Mutta, hän painottaa, tosiasiassa universumi ei sen enempää makro- kuin mikrotasollakaan ole suunnittelun tulos, vaikka siltä näyttää. Oikeampi vaihtoehto hänen mukaansa on selittää näennäinen suunnitelmallisuus monimuotoisen naturalistisen evoluutiomekanismin tulokseksi. Ei suunnittelua. Niin muodoin ei myöskään suunnittelijaa.

”On aina toki mahdollista ehdottaa, että mies, jolla on viisi luodinreikää rinnassa sittenkin kuoli luonnollisen kuoleman. Toisaalta, ei liene kaukaa haettua päätellä hänen kuolleen harkitun ja suunnitellun surmatyön seurauksena, jolla on tekijänsä”, on yhdysvaltalainen kristitty radiotoimittaja Gregory Koukl (Stand to Reason) osuvasti todennut. Universumin ja biologisen elämän kohdalla tämä merkitsee luonnollisesti sitä ilmeistä johtopäätöstä, että maailma n ä y t t ä ä suunnitellulta siitä syystä, että se O N suunniteltu. Siispä sillä on suunnittelija. Dawkinsin skientistinen doketismi (maailma vain näyttää suunnitellulta) on älyllisesti epätyydyttävä ratkaisu. Se on verrattavissa hänen paljon parjaamaansa kreationistiseen väitteeseen, jonka mukaan universumi vain näyttää n. 13 miljardia vuotta vanhalta.

Minun voidaan tuskin sanoa syyllistyvän mihinkään loogiseen virhepäätelmään, taikka rikkovani jotain järjellisyyden pelisääntöjä jos päättelen maailman olevan suunnittelun, eikä pelkän sattuman tai ohjaamattomien naturalististen prosessien, tulosta. Ei liene mitenkään järjenvastaista väittää, että maailmalla mitä ilmeisimmin on suunnittelija jos kerran maailma mikro- ja makrotasolla niin vahvasti vaikuttaa ja näyttää suunnitellulta. Muutoin olisi vaikea ymmärtää mistä suunnitteluun sisältyvä teleologinen informaatio olisi kotoisin.

Tästä on toki vielä pitkä matka tyhjentävään kristilliseen dogmatiikkaan. Design-argumentti jättää sinänsä avoimeksi minkälaisesta suunnittelijasta on kysymys. Se jättää avoimeksi kysymyksen siitä onko suunnittelija jokin tämän maailman sisäinen vai sen ulkopuolella oleva entiteetti, onko suunnittelija hyvä vai paha (i.e. viittaako maailmassa vallitseva kärsimys suunnittelijan pahuuteen) tai onko suunnittelijoita vain yksi vai useampia. Siitä ei lainkaan selviä onko kysymyksessä kristinuskon kolmiyhteinen Jumala. Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät suureksi osaksi muualta kuin itse design-argumentista. But hey - I can live with that.

Nämä avoimeksi jäävät kysymykset eivät tee design-argumentista silti huonoa tai kelvotonta sen enempää yleisen teismin kuin tarkemmin kristinuskonkaan kannalta. Vaikka siitä ei selviä, että suunnittelun takana on Raamatun ilmoittama yksi kolmiyhteinen Jumala, on ajatus suunnittelijasta kuitenkin yhtenevä kristillisen ilmoituksen kanssa: Raamatun valossa kristinuskon Jumala on maailmassa ilmenevän suunnittelun perimmäinen syy. Design-argumentin valossa maailmassa nähtävä suunnitelmallisuus viittaa suunnittelijan olemassaoloon. Yleisellä tasolla Raamatun ilmoitus ja design-argumentti kohtaavat näin toisensa. Design-argumenttia ei voi sivuuttaa "uskonnollisena", koska se ei sellaisenaan ole argumentti jonkin tietyn uskonnon jumalakuvan puolesta. Se on yleisellä tasolla metafyysinen argumentti suunnittelun ja suunnittelijan puolesta ja jättää monia avoimia kysymyksiä suunnittelijan luonteesta ilmaan.

Suunnitteluun vetoava argumentti ei sellaisenaan ole tarkoitettu kuin lähtölaukaukseksi. Alkupaloiksi. Metafyysisen ruokahalun herättämiseksi ennen varsinaista ateriaa.

---------------
PS: Tänään klo 21.55 YLE1 aloittaa mielenkiintoisen ohjelmasarjan 5 Kulmaa kosmologiaan: Kaikkeuden alku. Miksi tiedämme, että universumi syntyi alkuräjähdyksessä? Mitä arvoja tiede tarjoaa maailmankuvalle? Esko Valtaojan vieraina kosmologi Kari Enqvist ja uskontotieteilijä Matti Kamppinen.

perjantai 8. elokuuta 2008

Huiman hyvä kirjoitus

Kirkkohallituksen jäsen Leena Huima kirjoitti lukemisen arvoisen kolumnin tuoreessa Sana -lehdessä koskien Espoossa tapahtunutta naisparin parisuhderekisteröinnin siunaamista.

Ainoalaatuinen suhde -otsikolla Leena Huima kysyy muun muassa: "[M]iksi juuri tämä yksi parisuhdemuoto kaikkien ei-aviollisten parisuhteiden joukossa on niin poikkeuksellinen, että se vaatii erityisen rekisteröinnin ja siunauksen"? Huima asian ytimeen myös korostaessaan, että periaatteellisesti kysymys on siitä, "voiko yhteisö määrätä rakkausliittojen luonteesta, vai pitääkö kaikkien voida muodostaa niitä omilla ehdoillaan?"

Hän myös peräänkuuluttaa kirkolta tässä tilanteessa rehtiyttä myöntää, että Espoon tapauksessa oli kysymys "häistä" eikä vain yksityisestä "sielunhoidosta": "[M]yrskyn herättäneen lesboparin toinen osapuoli kutsuikin haastattelussa siunausta naimisiinmenoksi ja kertoi rovastin puhuneen kauniisti siitä, miten he nyt liittyvät yhteen Jumalan kasvojen edessä. Ja olihan siinä sormuksetkin vaihdettu. Nyt olisi aika kirkon myöntää, että samaa sukupuolta olevien häitähän nämä tosiasiassa ovat eikä mitään sielunhoitoa. Kun tämä myönnetään, voidaan sitten ryhtyä päättämään, kuuluvatko semmoiset seremoniat tähän kirkkoon vai ei", Huima päättää kolumninsa.

Leena Huiman kolumni kannattaa lukea kokonaisuudessaan Sana -lehden verkkosivuilta tästä linkistä:

torstai 7. elokuuta 2008

Körttipapeillakin jo pallo hukassa?

Ystäväni Timo Koivisto kiinnitti nettipäiväkirjassaan huomiota tämänpäiväisen Iltalehden juttuun:

---------------
Iltalehti 7.8.2008
Körttipappi tukee homoparien siunausta

Keskeinen kirkollinen herännäisvaikuttaja, Kannelmäen eläkkeellä oleva kirkkoherra Pentti Simojoki toivoisi yhä useampien homo- ja lesboparien pyytävän liitolleen kirkon siunausta, niin että heidän siunaamisestaan tulee kirkollinen käytäntö...
---------------------

Koivisto oli jo vuosi sitten ennakoinut jotain tällaista tulevaksi herännäisten keskuuteen.

Kiusallista tässä koko kehityksessä on se, että ei tarvitse olla edes profeetta nähdäkseen mihin ollaan menossa ja mitä on tulossa. Riittää kun pitää silmät auki.

keskiviikko 6. elokuuta 2008

Tuomaskokemuksia - Hän näkee sinut, vaikka sinä et näe häntä.

Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.” (Joh. 20:26–27).

Tuomaksen epäilys on antanut aihetta moniin saarnoihin. Hänet muistetaan usein siitä, ettei hän sallinut toisten opetuslasten vilpittömän innostuksen tarttua itseensä, vaan lausui julki epäilyksensä vaatien empiiristä näyttöä uskomattomalta tuntuvien väitteiden tueksi. Mahtoikohan Tuomas olla suomalaista sukua. Suomalainen kuulemma ”ei usko ennen kuin näkee”. Jumalan valtakunnassa asia usein menee toisin päin: Ken uskoo se näkee! (Joh. 11:40).

Ensimmäinen asia, joka ansaitsee tulla nostetuksi kertomuksesta liittyy Jeesuksen sanoihin kertomuksen lopussa: "Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat" (Joh. 20:29). Nämä sanat on ymmärretty väärin, jos Jeesuksen tulkitaan tarkoittavan perusteetonta ja sokeaa uskoa. Jeesus ei tarkoita uskoa ilman että kukaan on nähnyt tai kokenut yhtään mitään. Hän puhui uskosta, joka perustuu niiden todistukseen, jotka ovat hänet nähneet. Tuomaksen olisi pitänyt uskoa niitä opetuslapsia, jotka olivat nähneet. Olkoonkin, ettei hän itse ollut mukana Jeesuksen ilmestyessä heille ensimmäisen kerran.

Uskosta ei tee perusteetonta tai irrationaalista se, ettei itse ole sattunut näkemään tai kokemaan jotain ratkaisevaa, ja on siksi sen varassa mitä muut ovat kertoneet. Harva meistä tietää henkilökohtaisesti millaista on kävellä kuun pinnalla. Me uskomme niitä, jotka ovat siellä käyneet.

Viimeisellä tuomiolla kukaan ei voi Jumalan edessä sanoa, että olisi kyllä vilpittömästi ollut valmis uskomaan Jeesukseen jos vain itse olisi nähnyt. Tällaisesta ”vilpittömyydestä” ei heru irtopisteitä: ”Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnouseeksi” (Mark. 16:14).

Kristitty on ihminen, joka uskoo niiden todistuksen perusteella, jotka ovat nähneet Jeesuksen ylösnousseeksi. Tämä merkitsee apostolisen todistuksen uskomista evankeliumeissa.

Toinen huomionarvoinen seikka "tuomasepisodista" on sielunhoidollinen, ja puhuttelee itseäni jopa enemmän, kuin teoreettiset tieto-opilliset pohdinnat: Jeesus oli kuullut mitä Tuomas oli puhunut. Inhimillisin silmin Jeesusta ei näkynyt mailla eikä halmeilla, kun Tuomas lausui julki epäilynsä ja vaati empiiristä näyttöä sanomalla ”ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja … pistä kättäni hänen kylkeensä” (Joh. 20:25). Kun Herra kahdeksan päivää myöhemmin jälleen ilmestyi opetuslapsille Hän, ennen kuin kukaan ehtii sanoa mitään, kääntyi aivan ensiksi Tuomaksen puoleen ja kehotti tätä toteuttamaan vaatimuksensa: ”Ojenna sormesi tänne… ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni…” Miten Jeesus tiesi mitä Tuomas oli sanonut kahdeksan päivää aikaisemmin, vaikka ei ollut edes paikalla? Vai oliko Hän sittenkin läsnä?

Joskus saatamme turhautua ja ajatella, että lausumme rukouksiamme turhaan. Kukaan ei kuule. Ketään ei näy. Olemme hätämme kanssa yksin. Kertomus Tuomaasta osoittaa, että vaikka emme näe Jeesusta Hän näkee ja kuulee kaiken silloinkin kun me emme tiedosta Hänen olevan läsnä. Hän on läsnä vaikka emme edes tunne Hänen läsnäoloaan.

Muistan vuosien takaa tapauksen, jolloin vaimoni kanssa rukoilimme Helsingin Kristillisessä Keskuksessa ihmisten puolesta. Teimme, kuten meillä on tapana: saarnani (jonka aihetta en enää muista) jälkeen vaimoni astui rinnalleni johdattamaan kuulijat yhteiseen rukoukseen ennen alttarihetken alkamista. Sen päätteksi hän kertoi yllättäen nähneensä näyn: ”Täällä on nainen, joka ennen tähän tilaisuuteen tulemista seisoit kotona peilin edessä itkien ja rukoillen, ja kysellen miksi Jumala ei kuule sinun rukouksiasi. Herra sanoo sinulle, että Hän on kuullut sinun rukouksesi.” Muistan elävästi miten salin takaa nousee minulle entuudestaan täysin vieras naishenkilö, ja alkaa pitkin askelin astella salin etuosaan luoksemme. Hän pyyhkii kyyneliä, jotka valuvat vuolaasti hänen poskillaan Päästyään luoksemme hän kertoo hiljaisella äänelle meille ennen kokukseen lähtemistä itkeneensä peilin edessä ja kyselleensä ääneen miksi Jumala ei häntä kuule.

Tuona iltana tämä nainen sai ”tuomaskokemuksen” – Jeesus kuulee. Aina. Sinuakin. Hän on läsnä, vaikka emme Häntä näe.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Riemullinen ylistys Herralle!

Pyhäpäivän kunniaksi riemullinen versio kappaleesta Oodi ilolle. Hyvät sanat ja kunnon meininki.