lauantai 12. kesäkuuta 2010

Gazan laivaisku - suomalaisen sotilasasiamiehen analyysi

Tapanani ei ole ollut rasittaa blogiani apologiagenreen kuulumattomilla suuria intohimoja herättävillä aiheilla, kuten Lähi-itä. Gazan laivaisku on kuitenkin ollut sen verran vahvasti ja yksipuolisesti esillä mediassa ja tapahtumien kulusta on lisäksi monilla ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa. Siksi vielä tämän yhden kerran aiheeseen liittyen tämä linkkivinkki.

Kommodori evp Mikko Taavitsaisen hyvä ja kiihkoton analyysi Gazan laivaiskusta Suomen Kuvalehden nettisivuilla:

Kirjoittaja on kommodori evp, joka toimi sotilasasiamiehenä Lähi-idässä
vuosina 2005-2009.

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Astu laivaan - tai älä sittenkään... - Mavi Marmara ja "rauhanaktivistit" Välimerellä




















Viidellä avustuslaivalla kuudesta kaikki sujui ilman välikohtausta. Vain yhdellä - turkkilaisella Mavi Marmaralla - syntyi väkivaltaisuuksia. Miksi?

Turkkilaislaivan omistajana ja lähettäjänä toiminut islamistinen IHH "hyväntekeväisyysjärjestö" osallistui mm. vuonna 1999 yritykseen tehdä pommi-isku Los Angelesin lentokentälle. Sittemmin se on rekrytoinut jihadisteja pyhään sotaan eri puolille maailmaa, salakuljettanut aseita, pessyt rahaa ja rahoittanut Hamasia. Tiedot ovat - yllätys, yllätys - turkkilaisilta viranomaisilta, jotka aikanaan kielsivät IHH:n toiminnan. Tanskalaisen tutkimuslaitoksen tutkija Evan Kohlman paljasti IHH:n yhteydet terrorismiin jo 90-luvun lopulla.

Mavi Marmara - ei omena kauas puusta putoa.
(Videot kannattaa avata koko näytölle niin näkyvät paremmin. Jos pitäisi katsoa vain yksi, niin aloita Glenn Beckin analyysistä).

Välähdyksiä matkatunnelmista laivalla:



Israelin merivoimat pyysi laivaa muuttamaan kurssia ja radiosta vastattiin...


Tästä editoimaton versio.

Näin "rauhanjihadistit" toivottivat alukseen nousevat israelilaissotilaat tervetulleeksi ennen kuin ainoatakaan laukausta oli ammuttu - tunnelma on heti kuin suoraan Stanely Kubrikin Avaruusseikkailu 2001 avauskohtauksesta:



Mitä itse tekisit, jos riehuva väkijoukko kävisi kimppuusi muun muassa näillä:


















Glenn Beck tekee hyvän analyysin tilanteesta:



Ettei unohtuisi, näin Hamas hallitsee Gazaa:



Lopuksi - tekopyhyys ensin paljastettuna ja sitten toistettuna:



Ja vielä PS: Tanskalaisen toimittajan Steffen Jenssenin silminnäkijäraportti Gazan humanitaarisesta tilanteesta heti laivueselkkauksen jälkeen:

Miksi Israel valvoo Gazan merisaartoa? Olisiko tässä yksi vastaus:


--------

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Raamattuja vaihdettiin pornolehtiin - tässäkö alaston totuus ateismista?

Huomionkipeät suomalaiset vapaa-ajattelijat hakivat tänään Helsingin kolmen sepän patsaalla julkisuutta tempauksellaan, jossa kansalle tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa Raamattuja pornolehtiin. Siis uutistietojen mukaan Biblian tai muun pyhän kirjan saattoi tuoda ateistien kojulle ja käteen vedettiin vastineeksi Jallua ja Kallea. Raamatut luvattiin prosessoida jätepaperiksi.

Viime vuoden bussikampanjassa oli sentään tyyliä. Se olikin omaksuttu gentlemannien Englannista. Mutta tämä suomalainen tempaus on rimanalitus. Sitä voi pitää lähinnä jonkinlaisena freudilaisena lipsahduksena, joka kertoo enemmän ateisteista itsestään kuin teismistä.

Mistä nimittäin johtuu, että ateisteille vapautuminen uskonnosta tuppaa usein kulminoitumaan kysymykseen seksistä? Bertnard Russell jo sanoi, että ”kristinuskossa on pahinta sen suhtautuminen seksiin”. Chistopher Hitchensin mielestä ”pelon ja seksuaalielämän erottamista … voidaan nyt yrittää sillä perusteella, että me karkotamme uskonnot keskustelusta.”

Dinesh D’Souza pohtii muun muassa tätä erinomaisessa kirjassaan What’s So Great About Christianity ja antaa seuraavan osuvan analyysin:
”…ateismi ei ensi sijassa ole älyllinen kumousliike, vaan moraalinen … He eivät halua ojentaa halujansa totuuden mukaan, vaan muokata totuutta halujensa mukaan. Tämä on tuttua meille jokaiselle. Jopa uskovat kokevat houkutusta tällaiseen. Me haluamme pelastua, kunhan meitä ei pelasteta synneistämme. Olemme erittäin halukkaita pelastumaan kaikenlaisesta sosiaalisesta pahuudesta, köyhyydestä sairauksiin ja sotiin. Henkilökohtaisen pahuuden, kuten itsekkyyden ja elostelun ja ylpeyden, haluamme kuitenkin jäävän koskemattomaksi. Me tarvitsemme hengellistä parantumista, mutta emme halua sitä. Jumala, kuin alati tarkkaileva vanhempi, tulee aina väliin.”

D’Souza toteaa myös: ”Voi hyvin olla, että ilman tuota yhtä käskyä avionrikkomista vastaan, länsimainen ihminen saattaisi yhä olla kristitty.”

Tapio Puolimatka on joissakin julkisissa kannanotoissaan ihmetellyt vapaa-ajattelijoiden älyllisten argumenttien köyhyyttä ja filosofista köykäisyyttä, joka usein kätketään sitten voimakkaaseen tunnepitoiseen retoriikkaan. Kolmen sepän patsaan pornolehtikampanjan valossa tämä arvio ei tunnu kovin väärältä. ”Jumalaa ei ole” on pelkkä ateistien märkä uni.


-------