”Jos Pyhä Henki vedettäisiin seurakunnasta tänään, 95 prosenttia
kaikesta mitä teemme jatkuisi ennallaan ilman että kukaan huomaisi
mitään eroa. Jos Pyhä Henki olisi vedetty pois Uuden testamentin
seurakunnasta, 95 prosenttia kaikesta mitä he tekivät olisi pysähtynyt,
ja kaikki olisivat huomanneet eron”. (A. W. Tozer 1897 - 1963)
A. W. Tozer oli laajalti arvostettu yhdysvaltalainen pastori,
lähetysmies ja klassikkokirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös
suomeksi. Hän puhui osuvasti siitä, miten elintärkeä rooli Jeesuksen
lupaamalla Pyhällä Hengellä on uskovien elämässä ja kristillisessä
työssä.
Ingressistä löytyvä Tozerin ajatus on soinut sielussani, mielessäni
ja sydämessäni. Siitä on nopeasti muodostunut jonkinlainen ”mittari”,
jonka äärellä mietin omaa elämääni ja työtäni vuoden 2014 avautuessa.
Jos tahdomme alkavana vuonna todella korottaa Jeesusta elämässämme, meidän on täytyttävä Pyhällä Hengellä!
Jos tahdomme olla raamatullisella tavalla kristosentrisiä eli
Kristus-keskeisiä, meidän on Jeesuksen kehotuksen mukaan täytyttävä
Pyhällä Hengellä, eikä vain puhuttava Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki
kirkastaa Kristusta, ottaen Hänen omastaan ja jakaen meille (Joh.
16:14).
Väheksymättä oikean kristillisen opin merkitystä (jollainen
väheksyminen on liian yleistä nykykristillisyydessä) on sanottava, että
Jumalan elämä kristityssä ei muodostu yksin oikeiden opinkappaleiden
päähän pänttäämisestä. Jumalan elämä meissä ei myöskään rakennu vain
siitä työstä ja tekemisestä, jota antaumuksella Hänelle teemme.
Silti Raamattu ja oppi ovat tärkeitä, eikä työtä voi jättää
tekemättä. Mutta Jumalan valtakunnan työssä ja kristillisessä elämässä
on kyse enemmästä kuin siitä mihin lahjakkaat ihmiset kykenevät
muutenkin, ilman Jeesuksen lupaamaa Pyhää Henkeä.
Toisaalla Tozer kirjoittaa:
Saatana tietää, että evankelikalismi ilman Pyhää Henkeä on yhtä
kuollutta kuin modernismi tai harhaoppi. Siksi saatana tekee kaikkensa
estääkseen meitä nauttimasta todellisesta kristillisestä perinnöstämme.
Seurakunta ilman Henkeä on yhtä avuton kuin Israel olisi saattanut olla
erämaassa jos tulipatsas olisi jättänyt heidät yksin. Pyhä Henki on
meidän pilvenpatsaamme päivällä ja tulenhohde yöllä. Ilman häntä me vain
harhailemme päämäärättömästi erämaassa.”
Suorastaan hätkähdyttävää tekstiä Tozerilta.
Haluaisin, että vuosi 2014 on Pyhällä Hengellä täyttymisen
vuosi. Meidän on täytyttävä Pyhällä Hengellä voidaksemme kokea Jumalan vaikutuksen ja voiman sillä tavoin kuin Uusi testamentti meille
opettaa.
Ilman Pyhällä Hengellä täyttymistä seurakuntaelämästä ja kristillisestä
toiminnasta tulee kuolettavaa rutiinia, jonka seurauksena on loppuun
palaneita kristittyjä sen sijaan, että he olisivat Hengessä palavia. Näky
hiipuu ja sammuu. Unohdetaan miksi oikeasti olemme olemassa ja työtä
teemme. Valtaosa ajasta kuluu ylläpitäen sitä 95 prosenttia, jossa Pyhän
Hengen väistymistä ei edes huomata, koska kaikki jatkuu ennallaan
ilmankin Häntä. Ja kuitenkin jotain on ratkaisevasti poissa.
Jos Pyhä Henki saa täyttä meidät voimallaan Hän elävöittää
rukouselämän, valaisee ja avaa Jumalan sanan ja varustaa lahjoillaan
aivan tavalliset kristityt palvelemaan Kristusta ja toinen toisiaan.
Sanan julistus ilman Pyhän Hengen täyteyttä, voi olla informatiivista, mutta jättää kuulijan sydämen ja elämän koskemattomaksi.
Lähetystyö ilman Pyhän Hengen täyteyttä kadottaa jotain
kristillisestä olemuksestaan. Siitä tulee valistustyötä ja pelkkää
ihmislähtöistä ja –keskeistä humanitaarista auttamista.
Hädässä olevien ihmisten auttaminen on toki sinänsä arvokasta ja
tärkeää ja Jeesuksen sanojen mukaista. Ilman Pyhän Hengen täyteyttä
kristillinen lähetystyö ja toiminta menettää kutsumustietoisuutensa
viedä todistusta Jeesuksesta maailman ääriin rakkauden tekoina.
Karismaattisuuden nimikkeen alla liikkuu nykyään kaikenlaista
eriskummallista ja eksoottista, joka, vaikka sellainen herättääkin
suurta mielenkiintoa, ei ole enää selvästi tunnistettavissa ja
yhdistettavissä Uuden testamentin mainitsemien armolahjojen kanssa.
Näillä karismaattisilla kummallisuuksilla on huomioarvoa, mutta lähinnä
ne vievät huomion Kristuksesta ja Hänen työstään.
Salli minun sanoa suoraan: Jeesus ei ole vastaus ennenaikaiseen kaljuuntumiseen!
Jumala ei lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä varten, ettei yksikään,
joka Häneen uskoo jäisi vaille yliluonnollisia kokemuksia, vaan siksi,
ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi
iankaikkinen elämä.
Jos tahdomme olla terveesti karismaattisia, meidän on täytyttävä
Pyhällä Hengellä ja pyrittävä osallisiksi Uuden testamentin
mainitsemista armolahjoista (kharisma), joista Paavali kertoo 1 Kor 12
luvussa. Meitä ei ole kehotettu pyrkimään osallisiksi yliluonnollisista
kokemuksista yleensä, vaan palvelukseen tarkoitetuista armolahjoista,
jotka sanassa on selvästi mainittu. Ne kirkastavat meille Kristusta.
Mielemme ja sydämemme valtaa mielenkiinto ja rakkaus Jeesusta ja Hänen
sanaansa kohtaan. Kaipaamme entistä kiihkeämmin elää Hänen sanassa
ilmoittamansa tahdon mukaan. Emme vain kulkea tilaisuudesta toiseen,
josta kuuluu kummia.
Paavalin mukaan armolahjat on tarkoitettu todistukseksi
Kristuksesta seurakunnan keskellä siihen saakka kunnes Jeesus palaa
takaisin (1 Kor. 1:6-7; 1 Kor. 13:8-13). Kristittyjä rohkaistaan siksi
täyttymään Hengellä ja palvelemaan toinen toisiaan sillä armolahjalla,
jonka Jumala itse kullekin on suonut.
Tozerin pysähdyttävät sanat muistuttavat meitä alkavana vuonna
Pyhän Hengen tärkeydestä. Ilman Henkeä, kuten Tozer sanoo, seurakunta
on avuton kuin Israel ilman tulipatsasta erämaassa. Tarvitsemme Pyhää
Henkeä huolehtimaan siitä, että suunta säilyy ja Jeesus tulee kaikessa
korotetuksi myös vuonna 2014.
4 kommenttia:
Kiitos ajatuksistasi ja Tozerin ajatuksista. Pyhän Hengen täyteys on varmasti välttämätöntä kaikessa kristillisessä elämässä.
Yhtä totta on kuitenkin se, että Pyhä Henki ei koroita itseään. Missä Pyhää Henkeä tai karismoja korototeaan (esim. karismaattinen liike) ei todennäköisesti ole Pyhä Henki läsnä, mutta missä ihmiset tekevät parannusta ja Jeesusta koroitetaan Vapahtajana, siellä Pyhä Henki on varmasti läsnä (tästähän Jeesuskin puhui Johanneksen evankeliumissa). Jeesuksen todistus on profetian Henki, sanotaan myös Ilmestyskirjassa.
Suomen Raamattuopiston perustajan ja herätyssaarnaajan Urho Muroman kerrotaan sanoneen (totta tai ei), että missä Pyhää Henkeä korotetaan, siellä joudutaan paholaisen käsiin. Tunnettua on tietysti, että hän ei hyväksynyt oman aikansa helluntailaisten epäterveitä piirteitä, vaikka hänellä oli tiettävästi ystäviäkin helluntailaisten joukossa eikä hän Pyhän Hengen toimintaa tai karismojakaan halveksunut.
Paavali kehottaa tulemaan täytetyksi Pyhällä Hengellä jatkuvasti ja myös etsimään armolahjoja kiihkeästi, erityisesti profetoimisen lahjaa. Samalla hän kuitenkin sanoo, että Pyhä Henki jakaa armolahjoja kuten itse haluaa. Mitä tämä tarkoittaa? Jatkuva Pyhän Hengen täyteys tarkoittaa Pyhän Hengen hallinnassa olemista ja pyhityksessä kasvamista, mutta olisiko lahjojen etsimisessä kyse siitä, että seurakunta pyytää niitä tarpeisiinsa ja Jumala jakaa kuten haluaa yksilöille? Ei niin, että yksilö etsisi kiihkeästi jotain lahjaa itselleen, vaan seurakunnalle. Lahjat ovat seurakunnalle sen rakentumiseksi yksilöiden kautta,ei yksilön omaksi nautinnoksi tai itsensä toteuttamiseksi.
Tärkeintä lahjojen saamisessa ja käytössä on kuitenkin rakkaus, kuten apostoli Paavali myös kirjoittaa. Tämä ohjatkoon meitäkin, niin Jumala voi uskoa meidän käyttöömme parhaimpia lahjojaan seurakunnan rakentumiseksi. Kaiken Pyhän Hengen toiminnan tähtäyspistehän on juuri pyhyys eli syntien anteeksiantamus ja Kristuksen kuvan kaltaiseksi muuttuminen. Armolahjatkin palvelevat tätä päämäärää.
Kiitos ajatuksistasi ja Tozerin ajatuksista. Pyhän Hengen täyteys on varmasti välttämätöntä kaikessa kristillisessä elämässä.
Yhtä totta on kuitenkin se, että Pyhä Henki ei koroita itseään. Missä Pyhää Henkeä tai karismoja korotetaan (esim. karismaattinen liike) ei todennäköisesti ole Pyhä Henki läsnä, mutta missä ihmiset tekevät parannusta ja Jeesusta korotetaan Vapahtajana, siellä Pyhä Henki on varmasti läsnä (tästähän Jeesuskin puhui Johanneksen evankeliumissa). Jeesuksen todistus on profetian Henki, sanotaan myös Ilmestyskirjassa.
Suomen Raamattuopiston perustajan ja herätyssaarnaajan Urho Muroman kerrotaan sanoneen (totta tai ei), että missä Pyhää Henkeä korotetaan, siellä joudutaan paholaisen käsiin. Tunnettua on tietysti, että hän ei hyväksynyt oman aikansa helluntailaisten epäterveitä piirteitä, vaikka hänellä oli tiettävästi ystäviäkin helluntailaisten joukossa eikä hän Pyhän Hengen toimintaa tai karismojakaan halveksunut.
Paavali kehottaa tulemaan täytetyksi Pyhällä Hengellä jatkuvasti ja myös etsimään armolahjoja kiihkeästi, erityisesti profetoimisen lahjaa. Samalla hän kuitenkin sanoo, että Pyhä Henki jakaa armolahjoja kuten itse haluaa. Mitä tämä tarkoittaa? Jatkuva Pyhän Hengen täyteys tarkoittaa Pyhän Hengen hallinnassa olemista ja pyhityksessä kasvamista, mutta olisiko lahjojen etsimisessä kyse siitä, että seurakunta pyytää niitä tarpeisiinsa ja Jumala jakaa kuten haluaa yksilöille? Ei niin, että yksilö etsisi kiihkeästi jotain lahjaa itselleen, vaan seurakunnalle. Lahjat ovat seurakunnalle sen rakentumiseksi yksilöiden kautta,ei yksilön omaksi nautinnoksi tai itsensä toteuttamiseksi.
Tärkeintä lahjojen saamisessa ja käytössä on kuitenkin rakkaus, kuten apostoli Paavali myös kirjoittaa. Tämä ohjatkoon meitäkin, niin Jumala voi uskoa meidän käyttöömme parhaimpia lahjojaan seurakunnan rakentumiseksi. Kaiken Pyhän Hengen toiminnan tähtäyspistehän on juuri pyhyys eli syntien anteeksiantamus ja Kristuksen kuvan kaltaiseksi muuttuminen. Armolahjatkin palvelevat tätä päämäärää.
Kiitos Herra, että en ole kuin nuo rupusakki-mukauskovat, joilla ei ole Pyhää Henkeä.
Autuas
Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Nöyryyden puute Herran edessä estää Pyhän Hengen toimimisen. Kenellä valta taivaassa ja maassa. Anna Herra sinun silmävoidettasi, jotta voisimme ymmärtää Pyhää Henkeäsi.
Lähetä kommentti