tiistai 29. huhtikuuta 2008

Jos Jumala on.

JOS JUMALA ON OLEMASSA JA KRISTINUSKO ON TOTTA, SILLOIN

  • Elämälläsi on tarkoitus ja merkitys.
  • Objektiivisia moraalisia arvoja (oikein, väärin, hyvää tai pahaa) ja velvoitteita on olemassa.
  • On toivoa vapautua ajallisen elämän vastoinkäymisistä, kärsimyksestä, ikääntymisestä ja kuolemasta.
  • On mahdollista nähdä jotain merkitystä ja mielekkyyttä jopa kärsimyksessä ja vastoinkäymisissä.
  • On olemassa anteeksiantamus kaikesta pahasta mitä olet tehnyt.
  • Sinulla on mahdollisuus saada henkilökohtainen suhde Jumalan kanssa ja ikuisesti kestävä onnellinen elämä.

JOS JUMALAA EI OLE JA NATURALISMI ON TOTTA, SILLOIN

  • Elämälläsi ei ole mitään perimmäistä tarkoitusta eikä merkitystä.
  • Objektiivisia moraalisia arvoja ja velvoitteita ei ole olemassa – ei hyvää eikä pahaa, oikein tai väärin.
  • Kärsimyksellä ja vastoinkäymisillä ei ole mitään merkitystä.
  • Ei ole mitään toivoa kokea vääryyksien korjautuvan. Paha ei saa palkkaansa.
  • Ei ole anteeksiantamusta.
  • Ei ole mahdollisuutta kokea ikuista onnellisuutta. Kaikki päättyy pimeään.

1 kommentti:

Arttu Kotakorpi kirjoitti...

Ei liene turhaa sanoa, kuinka turhautuneeksi tulin tästä artikkelista.

MINULLE JUMALAA EI OLE JA NATURALISMI ON TOTTA, JA SILLOIN

- Elämäni 'perimmäinen' tarkoitus on sen eläminen mahdollisimman hyvin.

- Objektiiviset moraalilauseet eivät päde minuun sen enempää kuin Mozart ei vaikuta musiikillaan kaikkiin samalla tavalla. Luotan intuitiooni ja filosofiseen tarkasteluun oikeudenmukaisuuden ylläpitämiseksi - ja edelliseen viitaten - voin tehdä minun ja muiden elämisestä elämisen arvoisen.

- Täten lienee turha sanoa, että kärsimyksellä ja vastoinkäymisillä ei olisi minuun vaikutusta. Luultavasti vaikutus minuun on suurempi kuin teisteillä, sillä teistithän eivät edes tee hyviä asioita hyvyyden itsensä takia, vaan sen takia kun Jumala määrää tekemään ne. Toisinsanoen "jokainen teisti joka väittää ettei moraalisia arvoja olisi ilman Jumalaa, tunnustaa sen tosiasian, että hän on todellisuudessa hyvin paha ihminen ja hänestä tulee pysytellä mahdollisimman kaukana (Michael Shermer, Hyvän ja Pahan luonnontiede).

- Voin itse vaikuttaa vääryyksien korjautumiseen, mutta myönnän kyllä, että aina en siihen pysty. Yritys on kuitenkin aina jalo ja kunnioitettava.

- Minun on täten myös hyväksyttävä, että paha ei aina saa palkkaansa. Mutta ajatus itsessään yllyttää hyviin tekoihin ja pahuuden kitkemiseen.

- On ihmisten välinen, kypsä anteeksiantamus. En tarvitse Jeesusta sovittamaan syntejäni, sillä ajatus siitä, että paha ateisti-setä ensin ampuu lapselta pään irti, katuu sitten ja kääntyy kristityksi (ja saa kaiken anteeksi), ei ole kovin oikeudenmukaisen (saatikka anteeksiantavan) kuuloinen.

- En ota kantaa ikuiseen onnellisuuteen, koska viime kädessä se on vain mukavalta kuulostava yllyke uskontoon liittymiselle.

- Kaikki päättyy - luultavasti - pimeään.