torstai 9. elokuuta 2007

Usko, tiede ja moraali.

Tuoreimmassa TIME -lehdessä (13.8.2007) oli kolumni Matters of Morality, jonka oli kirjoittanut Richard Brookhiser. Jutussaan hän käsittelee uskon ja tieteen historiallista suhdetta, joka aikakaudesta riippuen on ollut enemmän tai vähemmän ongelmallinen.
Tiede on usein kokenut uskon rajoittavan toimintavapauttaan. Brookhiser antaa varovasti ymmärtää, että on aikoja, jolloin tieteen olisi kannattanut kuunnella mitä sanottavaa uskonnolla on. Juttunsa lomassa Brookhiser tekee mielenkiintoisen heiton evoluutiokeskustelun suuntaan mainitsemalla kuuluisan Scopesin "apinaoikeudenkäynnin" vuonna 1925. Tuolloin John T. Scopes, lukio-opettaja Daytonista, hävisi ja raamatullinen luomisusko saatettiin naurunalaiseksi.
Sensaatiomaisen oikeudenkäynnin lomassa nostettiin esiin myös evoluutioteorian moralliset seuraukset, kun luomisuskoa puolustanut William Jennings Bryan muistutti kahdesta Chicagolaisesta nuorukaisesta, Nathan Leopoldista ja Richard Loebista. Nämä nuorukaiset olivat vuosi ennen Scopes-oikeudenkäyntiä murhanneet raa'asti nuoren pojan todistaakseen olevansa Nietzschen filosofian mukaisia superihmisiä, jotka kykenevät tunteettomasti täydelliseen rikokseen. Heidän puolustusasianajajanaan toimi Clarence Darrow, joka Scopes oikeudenkäynnissä vastusti luomisuskoa. Darrow pelasti murhaajat kuolemantuomiolta vierittäessään vastuun murhista Nietzschen ja hänen filosofiaansa opettavien yliopistojen niskaan. Ne olivat vastuussa poikien tekosista.
Brookhiserin kolumni on hyvä muistutus siitä, että ihmisten uskomuksilla on seurauksia heidän käyttäytymiseensä. Siksi uskon ja tieteen konflikti herättää suuria tunteita.
Brookhiser jättää tosin sanomatta sen, että tiede ei voi toimia moraalin perustana. Uskolla sen sijaan on nimenomaan annettavaa eettiseen keskusteluun. Tiede, joka redusoi ja hävittää uskon tyystin tieteen tekemisen ulkopuolelle samalla hävittää moraalin. Siitä miten asiat ovat ei näet voida päätellä miten asioiden tulisi olla. Tieteen tehtävä on vain kuvata asioita sellaisena kuin ne ovat. Uskon ja maailmankatsomuksen tehtävä on sitten informoida eettisiä valintoja kertomalla miten asioiden pitäisi olla. Tiede tarvitsee siksi aina uskon ja maailmankatsomuksen työtoverikseen. Kysymys kuuluu millainen maailmankatsomus sillä on seuranaan?
Sillä mitä ihmiset uskovat on viime kädessä valtavasti merkitystä.

1 kommentti:

matthaus kirjoitti...

Tiede antaa mielestäni Jumalan luomistyöhön sen ansaitsemaa syvyyttä. Kun tiede antaa ymmärrystä ihmisestä ja luonnon mekanismeista, tajuamme, kuinka valtavan ihmeellinen Jumalan luomistyö oikeastaan on. Esimerkiksi evoluutioteorian ongelmana on se, että siinä luovutaan tieteen ihanteesta ja pyritään todistamaan sitä mitä jo uskotaan. Loppujen lopuksi tiede ei anna vastausta Jumalan olemassaoloon. Uskoville ja niille,jotka haluavat uskoa, tiede vahvistaa uskoa, mutta niille, jotka eivät halua uskoa, tiede vie kauemmas Jumalasta.
Niin kuin kirkkoisä Augustinuskin sanoi. Jumala antoi sen verran valoa maailmaan, että sen voi löytää, mutta sen verran pimeyttäkin, että sielläkin voi pysyä, jos ei valoa halua etsiä.