Neljäkymmentä vuotiaan pohjoiskorealaisen
naisen kotoa Pyonganin provinssissa löydettiin Raamattu. Nainen
ammuttiin julkisesti ja armeijan upseeri muutti asumaan hänen taloonsa.
Laosin kansanarmeijan sotilaat tunkeutuivat kristittyjen kotikokoukseen,
pahoinpitelivät ja sitoivat miehet sekä lapset, ja pakottivat sitten
katsomaan miten sotilaat raiskasivat ja tappoivat heidän vaimonsa,
lasten äidit. Kaikki löydetyt Raamatut takavarikoitiin. Intialainen
Rajes Singh heitti kotitekoisen pommin kirkon ikkunasta ja ampui
35-vuotiaan pastorin, Vinod Kumarin. Saudi-Arabian uskontopoliisiin
kuulunut mies poltti kristityksi kääntyneen tyttärensä elävältä.
Neljä pysähdyttävää tapausta ingressissä ovat esimerkkejä laajalle levinneistä kristittyjen vainoista 2000 luvulta.
Kristityt eivät ole ainoa vainottu ihmisryhmä maailmassa. Yleensä läntinen media kuitenkin jättää huomioimatta sen tosiasian, että kristityt ovat kaikkein eniten vainottu yksittäinen uskonnollinen ihmisryhmä tämän päivän maailmassa.
Näin toteavat arvostetun Hudson Instituutin tutkijat Paul Marshall, Lela Gilbert ja Nina Shea huolellisesti dokumentoidussa teoksessaan VAINOTUT – Globaali hyökkäys kristittyjä vastaan (Persecuted – The Global Assault on Christians; Thomas Nelson, 2013, 405 sivua). Kirja lienee tämän hetken kattavin ja arvovaltaisin yksittäinen katsaus uskovien vainoihin ajassamme.
Kirja ei pyri sensaationhakuisuuteen, mutta erilaiset huolella dokumentoidut tapauskertomukset ja faktat ovat hätkähdyttävää luettavaa ja piirtävät julkisuudelta piilossa olevan kuvan laajamittaisista kristittyihin kohdistuvista vainoista tämän päivän maailmassa.
Pew tutkimuskeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan uskonnollisuus on maailmassa lisääntynyt. Mutta samalla suvaitsemattomuus kristittyjä kohtaan on entisestään lisääntynyt.
”Kristittyjen vaino on massiivista, laajalle levinnyttä ja lisääntymään päin, sekä edelleen heikosti uutisoitua”, kirjoittavat Hudson instituutin tutkijat kirjassaan. Kristittyjä vainotaan 133 maassa, mikä merkitsee noin kahta kolmasosaa maailman maista. Paikallisesti vainot kohdistuvat juuri kristittyihin laajemmin kuin mihinkään muuhun uskonnolliseen ryhmään.
Euroopan yhteisön katolisten piispojen konferenssin julkaisemien tietojen mukaan uskonnollisuuteen kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta johtuvista hyökkäyksistä maailmalla 75 prosenttia kohdistuu juuri kristittyihin.
Neljä pysähdyttävää tapausta ingressissä ovat esimerkkejä laajalle levinneistä kristittyjen vainoista 2000 luvulta.Kristityt eivät ole ainoa vainottu ihmisryhmä maailmassa. Yleensä läntinen media kuitenkin jättää huomioimatta sen tosiasian, että kristityt ovat kaikkein eniten vainottu yksittäinen uskonnollinen ihmisryhmä tämän päivän maailmassa.
Näin toteavat arvostetun Hudson Instituutin tutkijat Paul Marshall, Lela Gilbert ja Nina Shea huolellisesti dokumentoidussa teoksessaan VAINOTUT – Globaali hyökkäys kristittyjä vastaan (Persecuted – The Global Assault on Christians; Thomas Nelson, 2013, 405 sivua). Kirja lienee tämän hetken kattavin ja arvovaltaisin yksittäinen katsaus uskovien vainoihin ajassamme.
Kirja ei pyri sensaationhakuisuuteen, mutta erilaiset huolella dokumentoidut tapauskertomukset ja faktat ovat hätkähdyttävää luettavaa ja piirtävät julkisuudelta piilossa olevan kuvan laajamittaisista kristittyihin kohdistuvista vainoista tämän päivän maailmassa.
Pew tutkimuskeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan uskonnollisuus on maailmassa lisääntynyt. Mutta samalla suvaitsemattomuus kristittyjä kohtaan on entisestään lisääntynyt.
”Kristittyjen vaino on massiivista, laajalle levinnyttä ja lisääntymään päin, sekä edelleen heikosti uutisoitua”, kirjoittavat Hudson instituutin tutkijat kirjassaan. Kristittyjä vainotaan 133 maassa, mikä merkitsee noin kahta kolmasosaa maailman maista. Paikallisesti vainot kohdistuvat juuri kristittyihin laajemmin kuin mihinkään muuhun uskonnolliseen ryhmään.
Euroopan yhteisön katolisten piispojen konferenssin julkaisemien tietojen mukaan uskonnollisuuteen kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta johtuvista hyökkäyksistä maailmalla 75 prosenttia kohdistuu juuri kristittyihin.
Laajalle levinneet kristittyjen vainot myös
ravistelevat jälkikolonialistisia myyttejä kristinuskosta kehittyneen
lännen ja ”valkoisen miehen uskontona”. Marshall, Gilbert ja Shea
valottavat kirjassaan sitä millaiset kasvot on 2000-luvun
kristinuskolla:
”Monet ovat tietämättömiä siitä, että
kolme-neljäsosaa maailman 2.2 miljardista nimellisesti kristitystä,
samoin kuin ehkä neljä-viidesosaa maailman aktiivikristityistä, asuu
kehittyneen lännen ulkopuolella. Vain kaksi maailman kymmenestä
suurimmasta kristillisestä yhteisöstä – nimittäin Yhdysvallat ja Saksa -
sijaitsee kehittyneessä lännessä. Maailmanlaaja kirkko koostuu
valtaosaltaan naisista ja ei-valkoihoisista ihmisistä. Kiinasta saattaa
pian tulla maa, jossa on kaikkein suurin kristillinen yhteisö koko
maailmassa. Samaan aikaan Latinalainen Amerikka on suurin kristillinen
maantieteellinen alue ja Afrikasta on tulossa suurimman kristillisen
väestön omaava manner. Keskiverto kristitty planeetalla, jos sellainen
löytyisi, olisi todennäköisesti brasilialainen tai nigerialainen nainen
tai kiinalainen nuori”Marshallin, Gilbertin ja Shean mukaan kristittyjä vainotaan nykyään kiihkeimmin post-kommunistisissa (valtionateismi) sekä islamilaisissa maissa ja Etelä-Aasian hindulaisilla ja buddhalaisilla alueilla.
Eräillä alueilla vainot tulevat suoraan valtion taholta, jonka politiikkaan kuuluu väkivalloin taikka byrokraattisesti tiukasti valvomalla ja rajoittamalla estää kristinuskon leviäminen ja tukahduttaa kirkkojen toiminta. Tällaisia maita ovat vaikkapa Pohjois-Korea, Vietnam, Kiina, Burma, Saudi Arabia ja Iran.
Toisilla alueilla vainot taasen johtuvat siitä, että valtio on liian heikko tai välinpitämätön suojellakseen kristittyä vähemmistöä paikallisten kiihkoilijoiden mielivallalta. Näin vaikkapa Nigeriassa ja Irakissa.
Erilaiset alueellisesta hallinnasta kamppailevat terroristiryhmät, kuten Al-Shabab Somaliassa tai Taliban liike Afganistanissa, myös vainoavat kristittyjä.
Kiina, Vietnam ja Kuuba ovat kirjoittajien mukaan esimerkkejä maista, joissa kristinusko on vainojen hellittäessä kyennyt jossain määrin toipumaan ja elävöitymään jälleen.
Toisilla alueilla kristinusko on häviämässä kokonaan. Irakissa, jossa kristittyjä oli aikoinaan 35 prosenttia väestöstä on jäljellä enää 1.5 prosenttia kristittyjä. Iranissa kristittyjen määrä on pudonnut 15 prosentista 2 prosenttiin, Syyriassa 40 prosentista 10:een, Turkissa 32 prosentista 0.15 prosenttiin.
”Nykyajan kristityt ovat niin rajujen vainojen kohteena, että sellaista on vaikea edes kuvitella. Joillakin alueilla kristinusko saattaa hävitä kokonaan uskonnollisten ääriliikkeiden ja despotismin seurauksena,” totesi Yhdysvaltojen kansainvälisen uskonnonvapauskomission edesmennyt puheenjohtaja Leonard A. Leo.
Kirjoittaessaan kristittyjen vainoista kirjoittajat tarkoittavat todellisia uskonnonvapausloukkauksia, eikä vain kristittyjen uskonnollisten tunteiden loukkaamista. ”Vainoilla me tarkoitamme tässä kirjassa sitä, että kohdemaissa elää kristittyjä, joita kidutetaan, raiskataan, vangitaan tai tapetaan uskonsa vuoksi. Heidän kirkkojansa saatetaan myös tuhota ja niihin hyökätä.”
Vainoista voidaan puhua myös (The US International Religious Freedom Act, 1998) silloin kun uskonnonvapautta loukataan ”mielivaltaisesti kieltämällä, rajoittamalla tai rankaisemalla” uskovia kun he:
- kokoontuvat rauhanomaisesti uskonnollisiin tapahtumiin kuten jumalanpalveluksiin, saarnaamaan ja rukoilemaan.
- puhuvat vapaasti omasta uskostaan
- vaihtavat uskontoaan tai uskonnollista viitekehystään
- pitävät hallussaan ja jakavat uskonnollista kirjallisuutta, mukaan lukien Raamattuja
- kasvattavat lapsiaan valitsemansa uskonnon opetusten mukaisesti
Uskonnonvapautta (IRFA 1998) loukkaavat myös:
- mielivaltaiset rekisteröintivaatimukset
- Mikä tahansa seuraavista teoista, jos sellainen on seurausta henkilön uskonnonharjoituksesta tai uskonnollisista käsityksistä: pidätys, kuulustelu, kohtuuttomien taloudellisten rangaistusten antaminen, uskonnolliset pakkokäännyttämiset, pahoinpitely, kidutus, silpominen, raiskaukset, orjuuttaminen, murhat ja teloitukset.
Lännen hallitusten ja median vaitonaisuus on osaltaan vastuussa siitä, että vainot kristittyjä kohtaan lisääntyvät, toteavat Marshall, Gilbert ja Svea kirjassaan.
Esimerkiksi kirjoittajat muistuttavat kuinka suuri kansainvälinen kohu nousi Taliban liikkeen tuhottua Bamiyanin laakson suuret Buddhan patsaat vuonna 2001. Vuonna 2010, Yhdysvaltojen tukeman presidentti Kharzain hallituksen silmien alla, Afganistanissa lanattiin maan tasalle maan viimeinen kristillinen kirkko. Kansainvälinen hiljaisuus oli korviahuumaava. Afganistan liittyi teollaan Saudi Arabian kaltaisten maiden joukkoon, jotka eivät salli maassaan lainkaan kirkkorakennuksia. Kristittyjen on pakko kokoontua salaa kodeissaan.
Ja tuskinpa pääministeri Jyrki Katainenkaan mainitsi sanaakaan maassamme vierailleelle Turkin pääministeri Erdoganille siitä miten historiallisen Nikean kirkolliskokouksesta kuuluisassa kaupungissa (nykyisin Iznik) sijainnut Hagia Sofian kirkko (samanniminen kuin Istanbulissa) muutettiin marraskuussa 2011 valtion määräyksestä moskeijaksi. Tai siitä mitä Turkin laittoman miehityksen aikana, joka alkoi vuonna 1974, Pohjois-Kyproksella on tapahtunut kristityille sekä kirkoille, luostareille, kristityille hautausmaille. Turkin joukot ovat peräänantamattomasti pyrkineet hävittämään kaikki jäljet alueen kristillisestä menneisyydestä. Monet kristityt pakenivat Etelä-Kyproksen puolelle. Vain noin 350 kreikkalaisortodoksista asukasta on jäljellä alueella, joka nykyään on lähes täysin islamisoitu. Jäljet lähes parituhat-vuotisesta kristinuskon vaikutuksesta on lähes kokonaan hävitetty. Toukokuussa 2011, kertovat Marshall, Gilbert ja Shea, tuhottiin Vokolidan kylässä pohjoisessa sijainnut, lähes kaksisataa vuotta vanha kreikkalaisortodoksinen Pyhän Teklan kappeli.
Kristuksen sankarit
Vainotut –kirjassa on dokumentoitu mittava määrä tapauksia kristittyjen vainoista 2000-luvulla eri puolilla maailmaa. Ne antavat tilastoja paremmin kuvan siitä todellisuudesta, pelosta ja epävarmuudesta, jossa monet kristityt tänä päivänä joutuvat elämään. Kirjoittajat kertovat tapauksista paikoin hyvinkin tarkasti. Ohessa eräitä rajusti tiivistämiäni poimintoja:
Pohjois-Korea 2001 – Nainen keskusteli naapurinsa kanssa uskonnosta. Hänet pakotettiin ottamaan ero miehestään ja passitettiin vankileirille, jossa hän kuoli.
Pohjois-Korea 2003 – Eräs 16-vuotias poika oli opetellut Raamattua ulkoa. Hän ja hänen koko perheensä vangittiin. Syytös: Levitti ”huhuja Jumalasta”.
Egypti 2005 – Turvallisuusviranomaiset pidättivät kristityksi vuonna 2003 kääntyneen muslimimiehen. Häntä kidutettiin repimällä varpaankynsiä. Hänet toimitettiin pakkohoitoon Kairon El-Khankan mielisairaalaan, jossa häntä pidettiin eristyksissä ja estettiin nukkumasta. Muutama kuukausi myöhemmin vapauduttuaan hän pakeni ja piiloutui.
Orissa, Intia 2008 – Äärihindut tappoivat 40 kristittyä, raiskasivat naisia, polttivat elävältä, tuhosivat tuhansia koteja, polttivat satoja kirkkoja. Pari vuotta myöhemin, 2010, noin 60 Orissan vainoissa kadonnutta naista löydettiin Delhistä myytynä seksiorjiksi.
Azerbajdzan 2009 – Poliisi tunkeutui pastori Shingarovin kotiin ja pani kaiken mullin mallin etsiessään ”laittomia kirjoja”, kuten Raamattuja.
Malesia 2009 – Tulliviranomaiset alkoivat takavarikoida kristillisiä kirjoja, joissa käytettiin sanaa Allah. Noin 35 000 Raamattua takavarikoitiin. Maaliskuussa 2011 hallitus lupasi antaa Raamatut siinä tapauksessa, että niihin merkittäisiin päälle teksti ”Ainoastaan kristittyjen käyttöön”.
Afganistan 2010 – Talibanit ampuivat kuoliaaksi kymmenen kristillisen lääkäritiimin jäsentä.
Saudi Arabia 2010 – Yli 150 katolilaista pidätettiin osallistumisesta salaiseen messuun.
Pakistan 2010 – Jouluaattona, 12-vuotias kristitty Anna kaapattiin autoon, joka vei hänet toiseen kaupunkiin. Siellä häntä pidettiin kahdeksan kuukautta, raiskattiin toistuvasti, pahoinpideltiin ja käskettiin kääntyä Islamiin. Syyskuussa 2011 Anna onnistui pakenemaan sieppaajiltaan.
Saudi Arabia 2011 – Teksti koulukirjassa: ”Apinat ovat sapattikansaa, juutalaisia; siat ovat Jeesuksen joukkoon kuuluvia vääräuskoisia, kristittyjä.”
Tadzikistan 2011 – Uusi lakiehdotus ”vanhempain vastuusta”, jonka mukaan alle 18-vuotiaat eivät saisi lainkaan osallistua kristillisiin jumalanpalveluksiin.
Turkmenistan 2011 – Baptisteja ja Jehovan todistajia kidutettu Seydin työleirillä psykotrooppisilla huumeilla.
Pakistan 2011 – Kristitty nainen tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen. Syytös: Kosketteli Koraania epäpuhtailla käsillä.
Ja niin edelleen.
Kristittyjen vainot ovat kaikkein ankarimmat ja väkivaltaisimmat tänä päivänä juuri islamilaisilla alueilla. Kuten yllä olevista poiminnoista ja muusta edellä kirjoitetusta voi havaita, vainot ovat silti paljon laajempi ilmiö.
Mitä voimme tehdä?
Tutkijoiden Marshall, Gilbert ja Shea vaikuttava kirja ei ole kirjoitettu ainoastaan kauhukertomusten luetteloksi. Se on kutsu toimintaan. Vainot ovat todellisuutta ja meidän on herättävä tähän samaan todellisuuteen, vaikka vainot eivät kosketa meitä henkilökohtaisesti.
Meidän voimme rukoilla vainottujen sisartemme ja veljiemme puolesta ja pitää heidän tilannettaan esillä. Meidän tulee hankkia tietoa ja levittää sitä.
Kristittyjen vainoja seuraavat ihmisoikeusryhmät tarjoavat myös tilaisuuksia osallistua erilaiseen vetoomustoimintaan, joilla autetaan uskonsa tähden vangittuja ja pahoinpideltyjä.
Yksi tällainen vetoomus on Iranissa yli vuoden vangittuna ollut pastori Saeed Abedini, josta voit lukea lisää tästä linkistä. Voit myös osallistua vetoomukseen Abedinin puolesta tästä linkistä.
Kärsivät ja vainotut kristityt tietävät omakohtaisesti opetuslapseuden todellisen hinnan. Heidän uskonsa on esimerkki myös meille seistä selkä suorana ja pitää kristillistä todistusta esillä. Meillä on siihen vapaus.
Esimerkiksi kirjoittajat muistuttavat kuinka suuri kansainvälinen kohu nousi Taliban liikkeen tuhottua Bamiyanin laakson suuret Buddhan patsaat vuonna 2001. Vuonna 2010, Yhdysvaltojen tukeman presidentti Kharzain hallituksen silmien alla, Afganistanissa lanattiin maan tasalle maan viimeinen kristillinen kirkko. Kansainvälinen hiljaisuus oli korviahuumaava. Afganistan liittyi teollaan Saudi Arabian kaltaisten maiden joukkoon, jotka eivät salli maassaan lainkaan kirkkorakennuksia. Kristittyjen on pakko kokoontua salaa kodeissaan.
Ja tuskinpa pääministeri Jyrki Katainenkaan mainitsi sanaakaan maassamme vierailleelle Turkin pääministeri Erdoganille siitä miten historiallisen Nikean kirkolliskokouksesta kuuluisassa kaupungissa (nykyisin Iznik) sijainnut Hagia Sofian kirkko (samanniminen kuin Istanbulissa) muutettiin marraskuussa 2011 valtion määräyksestä moskeijaksi. Tai siitä mitä Turkin laittoman miehityksen aikana, joka alkoi vuonna 1974, Pohjois-Kyproksella on tapahtunut kristityille sekä kirkoille, luostareille, kristityille hautausmaille. Turkin joukot ovat peräänantamattomasti pyrkineet hävittämään kaikki jäljet alueen kristillisestä menneisyydestä. Monet kristityt pakenivat Etelä-Kyproksen puolelle. Vain noin 350 kreikkalaisortodoksista asukasta on jäljellä alueella, joka nykyään on lähes täysin islamisoitu. Jäljet lähes parituhat-vuotisesta kristinuskon vaikutuksesta on lähes kokonaan hävitetty. Toukokuussa 2011, kertovat Marshall, Gilbert ja Shea, tuhottiin Vokolidan kylässä pohjoisessa sijainnut, lähes kaksisataa vuotta vanha kreikkalaisortodoksinen Pyhän Teklan kappeli.
Kristuksen sankarit
Vainotut –kirjassa on dokumentoitu mittava määrä tapauksia kristittyjen vainoista 2000-luvulla eri puolilla maailmaa. Ne antavat tilastoja paremmin kuvan siitä todellisuudesta, pelosta ja epävarmuudesta, jossa monet kristityt tänä päivänä joutuvat elämään. Kirjoittajat kertovat tapauksista paikoin hyvinkin tarkasti. Ohessa eräitä rajusti tiivistämiäni poimintoja:
Pohjois-Korea 2001 – Nainen keskusteli naapurinsa kanssa uskonnosta. Hänet pakotettiin ottamaan ero miehestään ja passitettiin vankileirille, jossa hän kuoli.
Pohjois-Korea 2003 – Eräs 16-vuotias poika oli opetellut Raamattua ulkoa. Hän ja hänen koko perheensä vangittiin. Syytös: Levitti ”huhuja Jumalasta”.
Egypti 2005 – Turvallisuusviranomaiset pidättivät kristityksi vuonna 2003 kääntyneen muslimimiehen. Häntä kidutettiin repimällä varpaankynsiä. Hänet toimitettiin pakkohoitoon Kairon El-Khankan mielisairaalaan, jossa häntä pidettiin eristyksissä ja estettiin nukkumasta. Muutama kuukausi myöhemmin vapauduttuaan hän pakeni ja piiloutui.
Orissa, Intia 2008 – Äärihindut tappoivat 40 kristittyä, raiskasivat naisia, polttivat elävältä, tuhosivat tuhansia koteja, polttivat satoja kirkkoja. Pari vuotta myöhemin, 2010, noin 60 Orissan vainoissa kadonnutta naista löydettiin Delhistä myytynä seksiorjiksi.
Azerbajdzan 2009 – Poliisi tunkeutui pastori Shingarovin kotiin ja pani kaiken mullin mallin etsiessään ”laittomia kirjoja”, kuten Raamattuja.
Malesia 2009 – Tulliviranomaiset alkoivat takavarikoida kristillisiä kirjoja, joissa käytettiin sanaa Allah. Noin 35 000 Raamattua takavarikoitiin. Maaliskuussa 2011 hallitus lupasi antaa Raamatut siinä tapauksessa, että niihin merkittäisiin päälle teksti ”Ainoastaan kristittyjen käyttöön”.
Afganistan 2010 – Talibanit ampuivat kuoliaaksi kymmenen kristillisen lääkäritiimin jäsentä.
Saudi Arabia 2010 – Yli 150 katolilaista pidätettiin osallistumisesta salaiseen messuun.
Pakistan 2010 – Jouluaattona, 12-vuotias kristitty Anna kaapattiin autoon, joka vei hänet toiseen kaupunkiin. Siellä häntä pidettiin kahdeksan kuukautta, raiskattiin toistuvasti, pahoinpideltiin ja käskettiin kääntyä Islamiin. Syyskuussa 2011 Anna onnistui pakenemaan sieppaajiltaan.
Saudi Arabia 2011 – Teksti koulukirjassa: ”Apinat ovat sapattikansaa, juutalaisia; siat ovat Jeesuksen joukkoon kuuluvia vääräuskoisia, kristittyjä.”
Tadzikistan 2011 – Uusi lakiehdotus ”vanhempain vastuusta”, jonka mukaan alle 18-vuotiaat eivät saisi lainkaan osallistua kristillisiin jumalanpalveluksiin.
Turkmenistan 2011 – Baptisteja ja Jehovan todistajia kidutettu Seydin työleirillä psykotrooppisilla huumeilla.
Pakistan 2011 – Kristitty nainen tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen. Syytös: Kosketteli Koraania epäpuhtailla käsillä.
Ja niin edelleen.
Kristittyjen vainot ovat kaikkein ankarimmat ja väkivaltaisimmat tänä päivänä juuri islamilaisilla alueilla. Kuten yllä olevista poiminnoista ja muusta edellä kirjoitetusta voi havaita, vainot ovat silti paljon laajempi ilmiö.
Mitä voimme tehdä?
Tutkijoiden Marshall, Gilbert ja Shea vaikuttava kirja ei ole kirjoitettu ainoastaan kauhukertomusten luetteloksi. Se on kutsu toimintaan. Vainot ovat todellisuutta ja meidän on herättävä tähän samaan todellisuuteen, vaikka vainot eivät kosketa meitä henkilökohtaisesti.
Meidän voimme rukoilla vainottujen sisartemme ja veljiemme puolesta ja pitää heidän tilannettaan esillä. Meidän tulee hankkia tietoa ja levittää sitä.
Kristittyjen vainoja seuraavat ihmisoikeusryhmät tarjoavat myös tilaisuuksia osallistua erilaiseen vetoomustoimintaan, joilla autetaan uskonsa tähden vangittuja ja pahoinpideltyjä.
Yksi tällainen vetoomus on Iranissa yli vuoden vangittuna ollut pastori Saeed Abedini, josta voit lukea lisää tästä linkistä. Voit myös osallistua vetoomukseen Abedinin puolesta tästä linkistä.
Kärsivät ja vainotut kristityt tietävät omakohtaisesti opetuslapseuden todellisen hinnan. Heidän uskonsa on esimerkki myös meille seistä selkä suorana ja pitää kristillistä todistusta esillä. Meillä on siihen vapaus.
-------------------
KANSAINVÄLINEN RUKOUSTAPAHTUMA VAINOTUN SEURAKUNNAN PUOLESTA Sunnuntaina 10.11. klo 18, Vanhassa kirkossa, Lönrotinkatu 6, Helsinki
Tule mukaan ja osallistu Kansainväliseen
rukouspäivään vainotun seurakunnan puolesta (IDOP 2013) Helsingin
Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6, sunnuntaina 10.11 klo 18. Tilaisuudessa ovat mukana Barnabas Fund -ihmisoikeusjärjestön kansainvälinen johtaja Patrick Sookhdeo ja järjestön tiedottaja Caroline Kerlake ja pastorit Arto Antturi ja Seppo S. Kosonen sekä KIO:sta Juhani Huotari, Pirkko Säilä, Kari Tassia, Minna Oikarinen ja Jyrki Kela.
Tilaisuuden järjestää Suomen Evankelisen Allianssin Kristittyjen
ihmisoikeusryhmä (KIO). Musiikista vastaa sudanilainen lauluryhmä.
11 kommenttia:
Sydämelliset kiitokset vähintäänkin mielenkiintoisesta artikkelistasi. Hyvä että joku uutisoi näitä asioita. Oliko se 2. vai 3. päivä tätä kuuta, kun YLE uutisoi keski-afrikan kristittyjen kansanmurhaa sanomalla: Aseistetut joukkiot usuttavat kristittyjä ja muslimeja toisiaan vastaan.
-Mitkä ihmeelliset aseistetut joukkiot?
Uutisen lopussa kerrottiin, että YLE käytti uutislähteenään al Jazeera uutiskanavaa. Kuinka luotettava on YLEn uutistoimisto, jos se kopioi omat uutisensa al Jazeeralta?
Harmillista, että englanninkielen taitoni on niin puutteellinen. Olisin tilannut ko.kirjan muuten siltä seisomalta.
Minun mielestäni pitäisi kaikkien saada vapaasti ilman vainon pelkoa olla vapaa. Kun ei toisten vapautta itse uhkaa.
Uskoa mitä haluaa ja palvoa mitä haluaa palvoa tai olla palvomatta.
Kun kristittyjä näin vainotaan, niin on ihan merkillistä miksi kristityt haluavat vainota muita. En tajua.
Luulisi, että tajuaisi, miten väärin on vainota erilaisia. Luulisi, että keskityttäisiin siihen, että lain puitteissa kukin saisi olla vapaasti mitä on.
Mutta ei. Esimerkiksi monessa afriikan maassa kristityt vaativat heidän pirtaansa sopimattomien vangitsemista ja joillekin ei vangitseminenkaan riitä...
Suomessakin ollaan vaatimassa työsyrjintää ja muuta eriarvoistamista....
V.
Kiitos mielenkiintoisesta koosteesta.
Myös tämän asian suhteen suomalaisen ja yleisemminkin länsimainen media ja suvaitsevaisto noudattavat kaksoisstandardia.
Kristittyjä syyllistetään ja heidän vainoistaan vaietaan täysin, mutta samaan aikaan muita ryhmiä nostetaan esille uhreina eikä poliittisen toiminnan subjekteina.
Kristittyjen vainot halutaan esittää heistä itsestään ja kristittyjen omista toimista johtuviksi, vaikka vainotut ihmiset olisivat todellisuudessa vain kokoontuneet rukouspiireihin.
Kaksoisstandardista kertoo se, että murhat ja kidutukset kaukoidässä halutaan rinnastaa samanarvoisina asioina kotimaisen punavihreän poliittisen agendan aiheiden kanssa.
Kaksois-standardista kertoo, että unohdetaan kristittyjen masinoimat vainot. Vaatimukset vangita ja julkilausumat maanosasta erilaisten "hautuusmaana".
Suomessa ei onneksi ketään vainota.
Ihanaa olisi jos kristityt saisivat olla vapaasti mitä ovat, muuallakin maailmassa. Ja antaisivat myös muiden olla vapaasti mitä ovat.
Nyt olisi aika yhteistyössä kaikkien nousta syrjintää ja vainoa vastaan. Mitään vainottua ihmisryhmää unohtamatta.
Itse olen allekirjoittanut vetoomuksia myös vainottujen kristittyjen puolesta. Löytyykö uskovilta tukea muille kuin vainotuille kristityille?
V.
Kyllä meiltä löytyy paljon tukea myös ei-kristityille vainotuille. On kuitenkin täysin tarkoituksenmukaista aika ajoin tuoda esille vainoja kärsiviä veljiä ja sisaria, ja olla sitä myötä sekä osoittamassa tukea että esittämällä maailmalle todistusta kristittyjen kokemuksista.
En näe nykytilannetta mitenkään kohtuuttomana, niin että kristityt ajaisivat vain omaa etuaan ja hyväksyisivät muiden uskontojen vainot. Minusta tämä kristittyjen vainojen esille nostaminen on tällä hetkellä relevanttia.
Kyllä minustakin on relevanttia kristittyjenkin vainojen esilläpitäminen. Mutta mutta.. Monessa noissa maissa joissa vainotaan kristittyjä ovat samojen vainojen kohteenta esimerkiksi ateistit ja homoseksuaalit. Eikö hekin ole ihmisiä, joiden vainoaminen on väärin? Eikö isommalla porukalla yhteistyössä voitaisi vastustaa kaikkea vainoa?
Puhumattakaa siitä, että kristityt eivät sanallakaan puutu siihen vainoon jota uskonveljet vaativat esimerkiksi afrikassa toteutettavaksi. Siinä he todella voisivat vaikuttaa vainon vähentämiseksi, mutta ei. Ei ei, lisää vaan Suomesta käsin laitetaan pökköä pesään.
V.
Kirjoitit: "Marshallin, Gilbertin ja Shean mukaan kristittyjä vainotaan nykyään kiihkeimmin post-kommunistisissa (valtionateismi) sekä islamilaisissa maissa ja Etelä-Aasian hindulaisilla ja buddhalaisilla alueilla."
Muilta osin tuossa ei ollut mitään uutta, mutta buddhalaisten alueiden nouseminen niiden joukkoon, missä kristittyjä kiihkeimmin vainotaan, oli itselleni yllätys. Mitä alueita tarkemmin ottaen tarkoitetaan ja minkä tyyppisistä vainoista niissä on kyse?
Muilta osin tuossa ei ollut mitään uutta, mutta buddhalaisten alueiden nouseminen niiden joukkoon, missä kristittyjä kiihkeimmin vainotaan, oli itselleni yllätys. Mitä alueita tarkemmin ottaen tarkoitetaan ja minkä tyyppisistä vainoista niissä on kyse?
Kirjassa mainitaan muun muassa Sri Lanka ja Bhutan ja Myanmar (Burma). Vainot vaihtelevat viranomaissyrjinnästä suoranaisiin väkivaltaisiin iskuihin buddhalaisten äärinationalistien taholta,jotka pitävät kristinuskoa uhkana kansakunnan buddhalaiselle kulttuurille.
Täytyy muistaa, että buddhalaisuus kieltää kaikenlaisen väkivallan. Eli nuo vainoojat eivät ole oikeita buddhalaisia.
Ahimsa
"Täytyy muistaa, että buddhalaisuus kieltää kaikenlaisen väkivallan. Eli nuo vainoojat eivät ole oikeita buddhalaisia."
Meinaatko, että muutamat heistä osti munkinkaapunsa pilailukaupasta ja vietti pilailumielessä aikaa luostarissa? Eiköhän ne ihan oikeita buddhalaisia ole.
http://www.youtube.com/watch?v=PykosGP3VuU
V. sanoi: "Luulisi, että tajuaisi, miten väärin on vainota erilaisia. Luulisi, että keskityttäisiin siihen, että lain puitteissa kukin saisi olla vapaasti mitä on."
V. sanoi: "Mutta ei. Esimerkiksi monessa afriikan maassa kristityt vaativat heidän pirtaansa sopimattomien vangitsemista ja joillekin ei vangitseminenkaan riitä..."
Vaikka bloggauksen teema on päinvastainen, niin nostit sinänsä ihan aiheellisen keskustelun esiin.
V. vetoat, että lain puitteissa pitäisi olla vapaa, mutta luovut heti perään laillisuus teemasta ja paheksut vangitsemista (joka on lainvalvonnallinen asia). Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, että vetoat laista riippumattomaan moraaliseen vääryyteen. Mutta kun muistaa, että olet aika monessa keskustelussa nimenomaan kannattanut moraalisubjektivismia ja vastustanut esim. kristinuskosta nousevaa moraalikäsitystä. Siksi tuntuu taas perin oudolta, vaikka tutulta, että olet täällä heiluttamassa sormeasi moraalituomioiden merkeissä – taas.
V. sanoi: "Monessa noissa maissa joissa vainotaan kristittyjä ovat samojen vainojen kohteenta esimerkiksi ateistit ja homoseksuaalit. Eikö hekin ole ihmisiä, joiden vainoaminen on väärin? Eikö isommalla porukalla yhteistyössä voitaisi vastustaa kaikkea vainoa?"
Esimerkiksi YK:n ihmisoikeiusjulistus on saanut syvästi vaikutteita kristinuskosta, ylipäänsä ilman kristinuskoa olisi vaikea puhua käsitteistä universaali-ihmisarvo ja ihmisoikeus.
V. sanoi: "Puhumattakaa siitä, että kristityt eivät sanallakaan puutu siihen vainoon jota uskonveljet vaativat esimerkiksi afrikassa toteutettavaksi. Siinä he todella voisivat vaikuttaa vainon vähentämiseksi, mutta ei. Ei ei,..."
Kyllä näihin krisittyjen valitettaviin toimiin Afrikassa on puututtu ja puututaan myös kristillisissä piireissä. Joten kyllä tällainen kristillinen itsekriittisyys on voimissaan. Siitä yksi esimerkki on seuraava uutinen.
http://www.christianitytoday.com/gleanings/2013/april/witchcraft-accusations-prompt-large-scale-response-by.html
Afrikkalainen kristillisyys on monilla alueilla nuorta ja kypsymätöntä, tästä huolimatta todelliset ihmisoikeusrikkomukset ovat paheksuttavia. Joten
Lähetä kommentti