keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Takaisin kesälomalta – uusi blogikausi alkaa

Pidin tänä vuonna kesäloman poikkeuksellisesti jo toukokuussa. Vietimme menneen kuukauden Yhdysvalloissa vaimoni sukulaisten luona. Lämmintä riitti. Mikään ei vedä vertoja jääkahville kermavaahdolla. Ja mukavaa, että kesä on saapunut tännekin. Mukava myös huomata, että blogiani on luettu, vaikka en lomalla olekaan ennättänyt kirjoitella. Facebook puolella sen sijaan on ollut vilkasta. Jos et ole vielä FB ystäväni niin tervetuloa. FB:stä löytyy myös hiukan lomakuvia. Myös Twitterissä visertelen, joten jos haluat seurata niin nikki on @pasiturunen.

Yksi loman kohokohtia oli osallistua Gregory Kouklin järjestön (Stand To Reason) toiminnan 20 vuotisjuhlaan Biolan yliopistokampuksella, La Miradassa, Los Angelesin liepeillä. Olen seurannut STR järjestön radio-lähetyksiä netistä varmaankin 15 vuotta. Muutenkin Kouklin putiikin toiminta on ollut itselleni tärkeä inspiraation lähde monin eri tavoin. Viime vuonna pidimme Studio24:ssä videoseminaarin, jossa Koukl luennoi Skypen välityksellä Yhdysvalloista. Hänen tiiminsä kohtaaminen oli antoisa kokemus.

Starttaan uuden bloggauskauden muutamalla lyhyellä linkillä ja viittauksella toisille blogeille.  Nämä tekstit kannattaa lukea.

Oma kirjoitukseni liittyen Suomen Lähetysseuran päätökseen siunata lähetyskentälle homoseksuaalisessa rekisteröidyssä suhteessa elävä pariskunta löytyy Patmoksen sivuilta otsikolla Nyt ovat Suomessa kirkonkirjat sekaisin. Samassa yhteydessä kommentoin sitä, että tällä viikolla Helsingin lähetysjuhlilla piispa Irja Askola vihkii papiksi rekisteröidyssä parisuhteessa elävän.

Dosentti Juha Ahvion lukemisen arvoinen analyysi arkkipiispa Kari Mäkisen kirkolliskokouspuheesta löytyy samaten Patmoksen sivuilta otsikolla Arkkipiispa Kari Mäkisen avioliittopuhe.  

Teuvo V. Riikonen puolestaan kirjoittaa oivaltavasti kirkon tämänhetken johtajuuskriisistä seurakuntalainen.fi sivuston blogissa otsikolla Puuttuuko kirkosta hengellinen johtajuus? Ehdottomasti lukemisen arvoinen bloggaus.

Ja lopuksi:

Ranskassa marssitiin 26. toukokuuta, Ranskan äitienpäivänä, suurella joukolla perinteisen avioliiton puolesta. Ranskan hallitushan hyväksyi lain sukupuolineutraalista avioliitosta  Arviot marsin osallistujamääristä poikkeavat riippuen siitä kysytäänkö poliisilta vai järjestäjiltä. Todennäköisesti voidaan kuitenkin puhua sadoista tuhansista ihmisistä. Marssitapahtuman jälkeen äärioikeisto alkoi rähinöidä poliisin kanssa, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä itse tapahtuman kanssa, joka sujui rauhallisissa merkeissä.

Marssin järjestäjät pitivät lukemisen arvoisen puheen. Ohessa lyhyt sitaatti puheesta, jonka voi ja joka kannattaa lukea kokonaan tästä linkistä: We will surrender nothing (First Things). Tällaista henkeä ja kansanliikettä oikean avioliiton puolesta tarvittaisii myös Suomessa. Tässä kääntämäni ote tapahtumapuheesta:
-----------------

Meitä on useampi miljoona, jotka olemme rauhanomaisesti marssineet pitkien talvikuukausien aikana uutta lakia vastaan ... Emme ole rikkoneet ainuttakaan ikkunaa emmekä edes yhtä autoa sytyttäneet palamaan. Emme ole tehneet mitään sen kaltaista!



Emme ole poliittinen emmekä uskonnollinen liike, emmekä joukko vihaisia homofobikkoja. Vastustajamme ovat yrittäneet maalata meidät sellaisiksi. Mutta he ovat epäonnistuneet, koska on mahdotonta kieltää, ettö asiamme koskee kaikkia lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista huolestuneita. Olemme vain ihmisiä, joita kiinnostaa perheen etu, tasapainoisuus ja onnellisuus.
Meitä on niin paljon, koska meitä yhdistävät perustavaa laatua olevat universaalit arvot. 

Tosiasia on, että käsityksemme tasa-arvosta poikkeaa vastustajiemme käsityksestä. Meidän uskomme, samoin kuin suurimmalla osalla maassamme, perustuu lasten tasa-arvoon, tasa-arvoiseen oikeuteen omistaa isä ja äiti, alkuperä ja todellinen perintö eikä valheellinen perintö. Tähän perustuen olemme tulleet yhteen olimmepa ateisteja, kristittyjä, juutalaisia, muslimeita, oikealta, vasmmalta, heteroja, homoseksuaaleja. Meille kaikille totuus, jonka olemme velkaa lapselle on pyhä asia. Emme tahdo lasten elämän kietoutuvan valheisiin, emmekä halua sukupuolentutkimuksen ideologian voittavan. 


Kun sitten vastustajame eivät meitä ymmärrä, he kieltäytyvät debatoimasta kanssamme ja pilkkaavat meitä ja herjaten puhuvat meistä valheita. 

Mutta tällä kertaa vastustajamme kulkevat vastatuuleen ymmärtämättä historian kulkua. Sillä me emme etsi väärää Historian käsitystä. Sen sijaan me kirjoitamme historiaa!
--------------

1 kommentti:

pikkukimalainen satu kirjoitti...

Olipas retorisesti taitavaa puhetta! Vau!