keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Keskustan vaalirahoitussotku ja yleinen moraalitaju

Mediassa on möyhitty keskustan vaalirahoitussotkua. On selvitelty kuka sanoi mitä, kuka kertoi totta, kuka valehteli. Vanhanen sitä, Forsius tätä, Korhonen siellä, Kakkonen täällä. Kuka lopulta tapasikaan ketä ja teki päätöksiä, jakoi ja sai rahoja, joilla harjoitettiin ”maksullista arvovalintavaikuttamista”. Paheksunta on päivän sana. Moralisointia on kuin siitepölyä, kaikkialla.

Tämä kohu osoittaa, että ihmisten mielestä edelleen on olemassa asioita, jotka ihan oikeasti ovat väärin. En tarkoita ensi sijassa sitä mikä oli kunkin toimijan tarkka rooli ja onko vaalirahoituksella ihan oikeasti ostettu poliitikkojen mielipiteitä ja tukea. Tämä kaikki selviää ajallaan. Möyhintä jatkuu. Kyse on pohjimmiltaan rehellisyydestä ja epärehellisyydestä. Kukaan ei kunnioita tai ihannoi epärehellisyyttä. Jos jää kiinni valheesta, sitä paheksutaan ja moralisoidaan. Mutta miksi? Siksi, että totuudessa pysyminen on kaikesta muodollisesta relativismista huolimatta jokaisen ihmisen mielestä ihan oikeasti oikein. Valehtelu ja epärehellisyys puolestaan ovat ihan ”aikuisten oikeesti” väärin. Moraalisesti siis. Objektiivisia moraalisia arvoja on olemassa.

Käynnissä oleva vaalirahoituskohu todistaa omalta osaltaan siitä mistä apostoli Paavali puhui roomalaisille kristityille kirjoittamassa kirjeessään. Hän sanoi niidenkin, joilla ei ole kirjoitettua Jumalan lakia ymmärtävän ”luonnostaan” mitä laki vaatii, ja osoittavan näin, että laki on heidän sydämissään (Room. 2:14–15). Ei tarvitse olla uskonnollinen ihminen ymmärtääkseen, että jotkut asiat vain ovat väärin ja jotkut asiat oikein. Ei tarvitse olla kristitty arvostaakseen totuudessa pysymistä ja paheksuakseen epärehellisyyttä. Käsitys oikeasta ja väärästä ei ole uskonnollisten ihmisten keksintöä. Jumala on kirjoittanut lakinsa ihmisen sydämeen. Kyse ei ole pelkästään kulttuurisidonnaisesta asiasta. On asioita, joita kaikki ihmiset kaikkialla pitävät aidosti oikeana ja vääränä, riippumatta siitä minkälaiseen aikaan tai olosuhteisiin ovat syntyneet. Kukaan ei missään ylistä hyveenä oman edun tavoittelua epärehellisin keinoin ja valehtelemalla. Totuudessa pysyminen on arvo sinänsä. Tämän tähden ei löydy yhtään ainoaa sanomalehteä maailmassa, jossa epärehellisyyttä ylistettäisiin moraalisena hyveenä. Eivätkä lehdet meilläkään revi moralisoivia ja paheksuvia lööppejä siitä, että joku poliitikko puhui totta! Pidetään itsestään selvänä, että poliitikon – ja kaikkien muidenkin – tulee itsearvoisesti pyrkiä totuuteen ja rehellisyyteen. Muussa tapauksessa nousee kohu.

Objektiivisia moraalisia arvoja siis on olemassa. Tapahtumien kulun tarkat yksityiskohdat ovat tässäkin tapauksessa sitten asia erikseen. Media pyrkii pääsemään niistä selville, jotta totuus selviäisi. Aika näyttää kuka teki ja sanoi mitä.

Loppuhuomio: Yksi asia tässä kohussa kuitenkin vaivaa minua. Kun on kyse rahasta ja sen väitetystä väärinkäytöstä, valtakunta menee mullin mallin. Samaan aikaan oikeusministeriö on antanut lakiehdotuksen homoparien adoptio-oikeudesta. Mammonan väärinkäytöksistä horjuvat hallitukset ja valtakunnan verikoirat vaativat poliitikkojen päitä vadeille. Avioliiton murentaminen tavalla, jollaista ei ole koettu milloinkaan koko ihmiskunnan koko historiassa, sen sijaan menee läpihuutojuttuna. Jonkun pitäisi vähän kaataa pöytiä jossain.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Niinhän se on, että on todellakin olemassa objektiivisia totuuksia, joita ihmiset kaikkialla maailmassa pitävät luonnollisesti itsestäänselvyyksinä, oikeina tai väärinä. Mutta silti halukkaasti keskustellaan, niin muodikasta kuin se onkin, kuinka oikeaa ja väärää ei itseasiassa ole olemassaskaan, moraali on pohjimmiltaan ihmisten keksimää jne. Absoluuttinen relativismi on turhaa ja jäädyttää keskustelun niille raiteilleen. Se kaatuu jo omaan väitteeseensä: jos kerran mitään ei voida tietää (tässä tapauksessa kysymys oikeasta ja väärästä), voidaan kysyä voidaanko sitäkään tietää, ettei mitään voida tietää. On siis turhaa aloittaa sotimaan ihmisviisailla teorioilla luontaista itseämme vastaan, jossa "lain teot ovat kirjoitetut sydämiin" ja omatunto todistaa oikeasta ja väärästä. Siunausta kesään sinulle ja perheellesi, jatketaan kirjoittelua!