tiistai 27. marraskuuta 2007

Ylistä Jumalaa menneestä, nykyisestä ja tulevasta.

"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella kristuksessa..." - Ef. 1:3

"Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeudepuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat." - 2 Kor. 1:3-4

"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja katoamattomaan perintöön ..." 1 Piet. 1:3

Ihminen jää menneisyytensä vangiksi, jos hän katsoo vain omaa henkilöhistoriaansa ja antaa menneisyytensä vastoinkäymisten ja epäonnistumisten määritellä hänet ihmisenä. Menneisyyttämme emme voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voimmme vielä vaikuttaa. Paavali kehoittaa kurottautumaan kohti tulevaa ja unohtamaan sen mikä on takana (Fil. 3:13). Helpommin sanottu kuin tehty. Entä jos taaksepäin katsoessamme emme näekään itseämme, vaan jotain muuta? Entä jos katsoisimme taaksepäin kohti Kristusta ja antaisimme menneisyytemmekin määrittyä Hänen kauttaan? Silloin myös tulevaisuus avautuisi aivan uudella tavalla.

Yksi tapa kääntää katseensa pois itsestään on ylistää Jumalaa. Ylistyksessä huomio kiinnittyy itseni ulkopuolelle Jumalaan.

"Alussa oli Sana", kirjoittaa apostoli Johannes (Joh. 1:1) tarkoittaen Jeesusta, joka on Jumalan sana. Miten kauas tahansa katsommekaan ajassa taaksepäin, löydämme alkupisteestä lopulta Jeesuksen. Hänestä pidemmälle "taaksepäin" emme pääse. Jeesus sanoi: "Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu" (Ilm. 22:13). Menimmepä kuinka kauaksi tahansa eteenpäin, löydämme päätepisteessä lopulta Jeesuksen. "Minä olen teidän kanssanne, joka päivä, maailman loppuun asti", Jeesus lupasi seuraajilleen (Matt. 28:20). Kestipä kuinka kauan tahansa päästä alusta loppuun, Jeesus on joka hetkessä läsnä.

Kristityllä on siksi päivittäin aihetta kolminkertaiseen ylistykseen, koska hänen menneisyytensä, nykyisyytensä ja tulevaisuutensa on Kristuksen tähden Jumalan kädessä: Ihminen, joka on turvautunut Kristukseen on Hänessä saanut omakseen taivaalliset, hengelliset siunaukset (Ef. 1:3); nykyisen elämän ahdistuksissa kristitty saa kokea Jumalalta tulevaa lohdutusta (2 Kor. 1:3); tulevaisuudessa häntä odottaa ikuinen elämä, toivo ylösnousemuksesta ja kuolemattomuudesta (1 Piet. 1:3).

"Ei se noin helppoa ole", joku protestoi. En minä mitään helpoksi ole väittänyt. Mutta jostain on aloitettava ja lähdettävä liikkeelle. Kysymys kuuluukin: Mistä sinä ja minä lähdemme liikkeelle?

Alussa oli Sana. Siksi on hyvä aloittaa alusta.

keskiviikko 14. marraskuuta 2007

Kun pahaa tapahtuu hyville

Suosittelen kuunneltavaksi alla olevan Ravi Zachariaan panelikeskustelun hinduprofessorin ja ateistiprofessorin kanssa. Mukana myös William Lane Craig. Intialaissyntyinen Ravi Zacharias on yksi johtavia yhdysvaltaltaisia kristittyjä ajattelijoita.Ravi Zachariaksen nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.rzim.org/ ja oheinen debatti myös löytyy hänen nettiarkistostaan. Ensimmäiset kaksi osaa sisältävät Zachariaan alustuksen sen jälkeen tulevaan panelikeskusteluun ja yleisökysymyksiin. Oheen olen liittänyt paneelikeskustelun alkuperäisen esittelyn.

---------------------------------------------------------
Ravi debates the difficult question, "Is There Meaning in Evil & Suffering" at the Faith and Science Lecture Forum. Ravi's address is followed by a rebuttal from three panelists:

  • Dr. Bernard Leikind, a plasma physicist, senior editor at Skeptic Magazine and a renowned atheist;
  • Dr. Jitendra Mohanty, one of India's most noted Hindu philosophers and a distinguished professor at Emory University in Atlanta; and
  • William Lane Craig, a noted author, Christian philosopher and apologist.
After the rebuttals and Ravi's response, the audience asks questions.

--------------------------------------------------------

Kannattaa myös lukea Ravi Zachariaan artikkeli Ravi Zacharias responds to the Virginia Tech shootings

perjantai 9. marraskuuta 2007

Apokryfikirjat uusiin Raamattuihin?

Kirkolliskokokus on saanut valmiiksi apokryfikirjojen uuden suomennoksen ja ehdottanut, että ne voitaisiin halutessa painaa erillisenä liitteenä uusiin raamattupainoksiin.

Mitä nämä apokryfikirjat oikein ovat? Kuuluisiko niiden olla osa Jumalan sanan kaanonia? Kirkolliskokousedustaja, päätoimittaja Leif Nummela (TM) jätti kirkolliskokoukselle eriävän mielipiteen apokryfikirjojen ottamisesta Raamattuihin.

Nummelan kirkolliskokouspuheenvuoro oli hyvin perusteltu katsaus apokryfikirjojen historialliseen asemaan kristillisessä kirkossa, sekä niiden suhteesta kanonisiin kirjoituksiin.

Luvalla liitän oheen linkin, josta Leifin hyödyllinen puheenvuoro on luettavissa kokonaisuudessa. Se löytyy myös kirkon internetsivuilta.

torstai 8. marraskuuta 2007

Valtava, mieletön inhimillinen tragedia...

Olin eilen illalla puhumassa teekkareiden Ristinkillassa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Tietoja Jokelan kouluammuskelusta oli tihkunut pitkin päivää. Pyysin tilaisuuden aluksi salin täydeltä teekkareita painamaan päänsä rukoukseen ja yhdessä lähestyimme kaiken lohdutuksen Jumalaa pyytäen Häneltä uhrien omaisille lohdutusta, joka ylittäisi ihmisymmärryksen. Pyysimme järkyttyneille koulun opiskelijoille ja opettajille samaten Jumalan vahvistavaa ja armollista läsnäoloa, sillä sanat eivät tavoita sitä mitä tunnemme, sekä kriisityössä työskenteleville voimia seistä ahdistuneiden rinnalla.

Tragedia on vertaansa vailla Suomalaisessa historiassa. Se vetää sanattomaksi. "Valtava, mieletön, inhimillinen tragedia," totesi Tuusulan kunnanjohtaja. Nyt tiedämme järkyttävän tilanteen kokonaisuudessaan: Jokelan ampumatapauksessa sai surmansa yhdeksän ihmistä.

Tämän päivän Iltapäivälehdet julistavat jo erikoisnumerojensa lööpeissä miten heidän lehdessään kerrotaan kaikki surmatyön tekijästä ja mitä koulun sisällä tapahtui "hetki hetkeltä". Jotenkin ironista, että vajaa päivä sen jälkeen kun oppilaat ja opettajat henkensä kaupalla ovat paenneet tapahtumia ulos (kuka ikkunoista kuka ovista), lehdet ovat viemässä koko Suomen takaisin sisälle kouluun keskelle järkyttäviä tapahtumia - "hetki hetkeltä".


Billy Grahamia pyydettiin aikanaan puhumaan tilaisuuteen, joka vietettiin yli 200 ihmistä surmanneen pommi-iskun uhrien muistoksi. Nuori amerikkalainen äärioikeistolainen Timothy McVey oli veriteon takana. Billy Graham sanoi puheessaan tähän tapaan: "Emme ehkä koskaan saa tässä ajassa vastausta siihen miksi tämä kaikki on meitä kohdannut. Mutta on parempi kohdata tällaiset tragediat yhdessä Jumalan kanssa kuin ilman Häntä."

maanantai 5. marraskuuta 2007

Hesari ihmettelee - En yhtään ihmettele.

Olen sanaton...

---------------------------
Helsingin Sanomat Pe. 2.11.2007
NÄKÖKULMA

MITÄHÄN JEESUS TEKISI?
Riikka Venäläinen

Toimitukseen tuli iso kirje. Siellä oli Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien uuden imagokampanjan materiaalia ja kutsu tiedotustilaisuuteen.

Kampanjajulisteessa lempeä Jeesus-hahmo sanoi: Jesse diggaa sua ehdoitta. Kirjeessä oli myös t-paita. Siinä oli kuva, jossa kaksi miestä makaa alasti sängyssä, käsikkäin. Molempien peitoissa on jalkovälin kohdalla pikkuinen kumpu ja puhekuplassa ajatus:

What would Jesus do? Mitähän Jeesus tekisi?

En ymmärtänyt paidan viestiä. Näytin sitä kollegoille.

"Siis kirkko on lähettänyt tuon. . . Varmaan ne haluaa, että ihmiset miettisi, rupeaisko Jeesus hommiin vai ei. Niin, että parempi varmaan, että ei rupeaisi."

"Ai kirkon paita. Siis kaksi miestä sillai. Kai ne meinaa kirkossa nyt että rakastakaa ketä tahdotte."

"Ihan 40-lukulaista. Taas on pipo kireällä."

"Jeesuskin voisi siis nykyään tulla kaapista. Hyvä kun kirkko vapautuu."

Eniten jäi mieleen erään työtoverin hämmennys:

"Mut siis diggaaks kirkko nyt homoja vai ei?"

Helsingin seurakuntien viestintäjohtajan Seppo Simolan mukaan kampanjaan ryhdyttiin, koska kirkosta eroaa Helsingissä sankoin joukoin nuoria aikuisia. Kirkko haluaa muuttaa mielikuvaansa ja avata keskustelun 20–40-vuotiaiden omalla kielellä.

Mutta entä se t-paita, diggaako kirkko Helsingissä homoja vai ei?

Simola huokaa. Henkilökohtaisella tasolla kirkossa on näistä asioista erilaisia kantoja, hyvinkin liberaaleja. "Valmista vastausta ei ole", Simola tiivistää. Eikä seurakuntayhtymän sitä paitsi edes kuulu päättää tällaisista asioista.

Kirkon viestintä ei ole helppoa. Moni karsastaa nykyään kuulumista yhteisöön, jolla ei ole selvää viestiä. Eikä kaikkia voi ikinä miellyttää yhtä aikaa.

Haluaisin itsekin kirkon jäsenenä selvän vastauksen esimerkiksi siihen, miksi Jesse diggaa kaikkia ehdoitta, mutta kirkko ei siunaa homoliittoja saati vihi papiksi ihmisiä, joiden kumppani on samaa sukupuolta.

Ehkä t-paita auttaa.

KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN KAUPUNKITOIMITUKSEN ESIMIES.
-------------------------------

torstai 1. marraskuuta 2007

Haloo, uskovat avoliittolaiset!

Olen turhautunut. Myönnän sen. Ehkä se johtuu siitä, että koen olevani vanha. Tai sitten siitä, että minulla ihan oikeasti on aihetta turhautumiseen.
Kuulin hiljattain eräästä nuoresta uskovasta ystävästä, jota arvostan ja josta ihan oikeasti pidän kovasti. Hän oli mennyt avoliittoon. Avoliittoon?! Jeesuksen seuraajaksi itseään kutsuva. Muuttanut asumaan yhteen toisen kanssa menemättä naimisiin.
Ihan oikeasti minä en ymmärrä tätä trendiä, johon olen törmännyt lisääntyvässä määrin niiden parissa, jotka kutsuvat itseään Jeesuksen seuraajiksi.
"Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat" sanotaan Hebrealaiskirjeen jakeessa 13:4. Alkukielessä avioliittoa tarkoittava sana (gamos) on sama, joka tarkoittaa häitä. Aviovuodetta tarkoittava sana (koitee) on sama, jolla kuvataan sukupuoliyhteyttä (siitä sanonta: "Oletko ollut sängyssä sen tai sen kanssa). Siinä on järjestyskin kerrottu: Ensin häät sitten sänky. Haloo, avoliittolaiset, teillä on sänky, missä ovat häät!
Olen niin murheissani ja turhautunut siihen, että uskovatkin jo pettävät Jeesuksen tässä seksuaalietikaan perusasiassa ja loukkaantuvat jos heille asiasta huomautetaan ikään kuin avioliitto olisi erikseen perusteltava.
Voisin viitata sivutolkulla erilaisiin tutkimuksiin siitä miksi avioliitto on monella tapaa (psykologisesti, emotionaalisesti, fyysisesti, taloudellisesti, eliniänodotteen kannalta ym ym) avoliittoa kannattavampi ja hyödyllisempi vaihtoehto. Mutta eikö uskovalle pitäisi riittää se, että Jumala on säätänyt avioliiton (2 Moos. 2:24) ja Jeesus on sen yksikantaan vahvistanut (Matt. 19:4-6). Jeesuksen sanoin: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja..."?!
Tiedän kyllä kaikki mahdolliset avoliiton puolesta esitetyt filosofiset ja teologiset ja emotionaaliset ym. argumentit alkaen "Mehän rakastamme toisiamme, mitä väärää siinä voisi olla?" (Jeesus kysyy: Rakastatko minua enemmän kuin näitä) tai "Kyllä me olemme yhtä hyviä vanhempia kuin avioliitossa elävät" (Annatte lapsille esimerkin synnissä elämisestä - Mitä se kertoo lapsillenne siitä kuinka korkealle arvostatte Jumalan sanaa?) tai "Kuka sinä olet tuomitsemaan, Jumala vain saa tuomita" (He will - kts. edellä Hepr. 13:4) tai "Tärkeintähän Raamatussa on rakkaus" (Rakasta Herraa sinun Jumalaasi yli kaiken) tai "Ei se kuulu kellekään toiselle miten minä elän" (mihin katosi Jumalan sanan opetus, että emme ole itsemme omat?) jne.
Kummallista miten argumentit ovat samat, kuin yhdessäasuvilla homopareilla. Ei synnillä itselläänkään ole kovin suurta eroa. Avoliittolainen rikkoo Jumalan tahota siinä missä homosuhteessa elävä.
Olen siinä määrin murheissani ja turhautunut tästä kehityksestä uskovaksi tunnustautuvien parissa, että en jaksa välittää vaikka joku nyt loukkaantuu, kun näin suoraan huomautan asiasta. Minun ei tarvitse perustella avioliittoa. Vastaväittäjille totean kuin aikanaan Idols tuomari yleisön buuatessa, että "Olkaa lapset hiljaa nyt kun setä puhuu!"

Avoliittolaiset, tehkää parannus ja menkää naimisiin. Tarjoan McDonaldsissa aterian jokaiselle uskovalle susiparille, joka menee naimisiin seuraavan vuoden aikana.