lauantai 22. marraskuuta 2008

Mene pois, paholainen - minut on armahdettu

Tuoressa Uusi Tie -lehdessä (20.11.2008) ilmestyi mainio Esko Murton artikkeli "Mene pois, paholainen - minut on armehdettu." Murto selvittää uskonpuhdistaja Martti Lutherin ajatuksia kamppailusta kiusaajan syytöksien kanssa:

"Paholainen nostaa kristityn omalletunnolle syntejä, olivat ne sitten todellisia tai kuviteltuja, vanhoja syntejä tai uusia. Hän kasaa uhrinsa päälle huonoa omaatuntoa, pyrkien siten kauhistuttamaan uhrinsa niin, että tämä ei pysty enää luottamaan Kristuksen antavan jopa näin suuret, häpeälliset ja monilukuiset synnit anteeksi ... Saatana voi valehdella tässä, mutta usein hänen ei tarvitse: jokainen tarjoaa omalla elämällään riittävästi ainesta todella murhaaviin syytöksiin ... alati synneistä muistuttaen hän tekee kristityn elämästä jatkuvan synkkyyden, itseinhon ja häpeän valtakunnan, jossa ei lopulta ole enää laisinkaan valoa ja iloa Kristuksen evankeliumista. Saatanan valheiden läpi katsottuna Jeesus näyttäytyy ankarana tuomarina, jonka edessä ihmisparka ei tunen muuta kuin kauhua ja häpeää. Sielu ei jaksa sellaista loputtomiin, ja niin piinaansa paetakseen paholaisen uhri lopulta kovettaa sydämensä kaikelle Jumalaan liittyvälle ja unohtaa Kristuksen", Murto kirjoittaa Uudessa Tiessä.

Mitä ohjeita Luther sitten antoi omantunnon ahdistamille ihmisille taistelussa kiusaajan syytöksiä vastaan. Lutherin mukaan, jos pystyt uskomaan, että ahdistavat omaatuntoa ahdistavat syytökset tulevat paholaiselta, olet jo voittanut. Paholaisen syytökset on sitten torjuttava lujasti evankeliumilla:

  • "Sylje paholaisen päälle ja sano: 'Olenko tehnyt syntiä? Kyllä, olen - ja olen pahoillani siitä. Vaan en ole epätoivoinen, sillä Kristus on ottanut koko maailman synnit pois. On siten varmaa, että myös tämä minun syntini on otettu pois."
  • "Mene pois paholainen, sillä minut on armahdettu. Näin minun tulee uskoa."
  • "Mene pois, kirottu paholainen! Sinä yrität saada minut hermoilemaan itsestäni. Sitä vastoin Jumala julistaa kaikkialla, että minun tulee antaa yksin hänen huolehtia minusta."
  • "Jos kerran olet näissä asioissa niin etevä, mene taivaaseen ja väittele Jumalan itsensä kanssa - häneltä saat tyydyttävän vastauksen," Luther neuvoi uskonopillisissa asioissa ahdistettua naista sanomaan.
  • Eräälle synkkämieliselle ystävälleen hän kirjoitti: "Kun paholainen kiusaa sinua näillä ajatuksilla, hakeudu heti muiden seuraan, juo enemmän, vitsaile ja laske leikkiä tai ryhdy johonkin muuhun hauskaan puuhaan."
Hyödyllisiä ajatuksia uskonpuhdistajalta.

10 kommenttia:

Minnea kirjoitti...

Edellisessä ketjussa oli myös puhe salaliitoista.

En minäkään usko, että ihmiset keskenään pystyisivät solmimaan monimutkaisia salaliittoja. Ihmisistä ei kerta kaikkiaan ole siihen.

Itse tulinkin uskoon, kun näin että pahuus tässä maailmassa on verkostoitunut tavalla, joka inhimillisesti katsoen on mahdoton luoda. Näin miten ihmiset ovat sukeltaneet valheen verkkoon ja uskovat mitä mielettömimpiä valheita, jolloin ymmärsin, että kaikella sillä pahuudella täytyy olla ulkopuolinen lähde, joka ohjaa sitä. Ymmärsin, että Saatana on kuin onkin olemassa.

Kun ymmärsin tämän ja se sai minut säikähtämään, silloin näin ja ymmärsin että jos on Saatana myös Jumalan täytyy olla olemassa. Ja se sai minut etsimään Jumalaa, valoa pimeyden keskeltä. Aloin lukea Raamattua, kristillisiä kirjoja ja kuunnella kristillisiä ohjelmia, Raamattu alkoi puhutella minua. Näin, että kaikki mitä Raamatussa sanotaan on totisinta totta. Kun Jeesus sanoo, että hän on Maailman valo, hän totisesti on sitä.

Tämän läntisen maailman suurin harha on se, kun ihmisille ei enää kerrota, että paholainen on olemassa. Ihmiset yrittävät keksiä järkeenkäypiä selityksiä sellaisen täysin mielipuolisen pahuuden edessä, jolle ei yksinkertaisesti ole inhimillisiä selityksiä. Ja samalla he ovat eksyneet mielipuolisen valheen verkkoon, jossa uusilla valheilla vain yritetään paikata entisiä valheita.

Mutta koko ajan meillä on ollut vastaus silmiemme edessä, Jeesus Kristus. Koko pimeyden henkimaailma pelkää häntä, ateismi, New Age-uskonto, muut okkultistiset opit ja Islam (joka perustettiin 500 vuotta Uuden testamentin kirjoitusten ja 1500-2000 vuotta ensimmäisten Vanhan testamentin kirjoitusten jälkeen ja silti Mohammed väitti tietävänsä Vanhan Testamentin tapahtumat paremmin) systemaattisesti kieltävät Jeesuksen sovitustyön. Islamin, saman Islamin, joka systemaattisesti vainoaa Israelia, juutalaisia ja kristittyjä mukaan ristille naulattiinkin Juudas Iskariot. Eikö siinäkin ole jo todistusta kylliksi Jeesuksen vallasta ja voimasta pahuuden yli. Miksi kristittyjä ja juutalaisia vainotaan tässä maailmassa? Miksi Hitler halusi hävittää kaikki juutalaiset? Miten on mahdollista, että Israelin valtio, kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten syntyi kuin syntyikin.

Koko tämä näkyvä maailma ja maailmanhistoria todistaa siitä, että on Jumala on olemassa ja että myös Saatana on olemassa. Miksi on niin paljon niitä, jotka eivät näe sitä?

Minnea kirjoitti...

Vielä yksi asia mikä minua hämmästyttää on se, että esim. Vapaa-ajattelijoiden sivuilla, jotka käsittääkseni ovat jonkinsortin itseään älykkäinä pitäviä ateisteja on lukuisa joukko Jeesusta solvaavia ja rienaavia piirroksia (tai ainakin oli jokin aika sitten).

Kertokaa mitä mieltä siinä on?

Kaija kirjoitti...

>>"Jos kerran olet näissä asioissa niin etevä, mene taivaaseen ja väittele Jumalan itsensä kanssa - häneltä saat tyydyttävän vastauksen," Luther neuvoi uskonopillisissa asioissa ahdistettua naista sanomaan.<<

Heh, heh. :) Muuten hyvä neuvo, kun vain Jumalan luo voisi oikeasti mennä väittelemään. Tietenkin rukouksessa voi mennä, mutta vastausten saaminen ei välttämättä ole kovin selkeää..

>>Eräälle synkkämieliselle ystävälleen hän kirjoitti: "Kun paholainen kiusaa sinua näillä ajatuksilla, hakeudu heti muiden seuraan, juo enemmän, vitsaile ja laske leikkiä tai ryhdy johonkin muuhun hauskaan puuhaan."<<

Eh..juo enemmän? En tiennyt että Luther on sanonut jotain tällaista.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tuollaisen sanominen on hieman vaarallista. Historiassa ei ollut niin paljon tislattua alkoholia kuin nykyään. Kyllähän viiniä voi juoda ruoan kanssa jonkin verran, mutta jos vetää saman verran 40% wiskiä jatkuvasti, niin siitä ei hyvä seuraa. :) Vaikka se kuulemma onkin "uiske beatha" eli elämän vettä skottien mukaan..

Paremmat "kännit" saa kun odottaa Jumalaa ja hakeutuu paikkoihin jossa on Hengellä täyttyneitä ihmisiä ja jossa Pyhä Henki toimii. Tosin tällaisia "open Heaven" paikkoja ei välttämättä löydä kovin helpolla, ja Jumalaa ei voi käskeä toimimaan tietyllä tavalla.. No joo, tämä asia on varmaan aika hepreaa monille uskoville ja totta puhuen en itse ole ollut kovinkaan "Hengellä täyttynyt" viime aikoina. Ihmisen henki ei todellakaan luonnollisesti edes etsi Jumalaa.
Ja jos etsii, se ei välttämättä kestä kauaa.
Joten uskon on pakko olla suurimmaksi osaksi Jumalan työtä.

Kaija kirjoitti...

Minnea:
>>Koko tämä näkyvä maailma ja maailmanhistoria todistaa siitä, että on Jumala on olemassa ja että myös Saatana on olemassa. Miksi on niin paljon niitä, jotka eivät näe sitä?<<

Itse en ole välttämättä nähnyt kovinkaan vakuuttavia todisteita Jumalan olemassaolosta historiassa..ainakaan mielestäni en perusta omaa uskoani tuollaisiin todisteisiin.

>>Näin, että kaikki mitä Raamatussa sanotaan on totisinta totta.<<

Oletko varma ettet tarkoita enimmäkseen vain Uutta Testamenttia ja kirkkokuntien tulkintoja kristinuskosta?
Itse näen Raamatussa paljon ristiriitoja kun yritän objektiivisesti lukea sitä. Olen aina nähnyt, mutta oli aika jolloin halusin sulkea silmäni niiltä ja luottaa auktoriteettien sanaan. Nykyään luotan enimmäkseen vain itseeni. Totta puhuen, on vaikea pitää edes Raamattua auktoriteettina.

Anonyymi kirjoitti...

Olen usein tuntenut itseni ulkopuoliseksi kun toiset uskovat joukolla pullistelevat hengellisillä lihaksillaan; puhutaan kielillä, erotetaan henget, parannetaan sairaat, profetioita ja tiedon sanoja vuotaa solkenaan ym...
Itselläni ei tällaisia lahjoja ole ainoatakaan. Välillä tuntuu, ettei Jeesus olekaan tarkoittanut pelastusta minun kohdalleni, olen vain erehtynyt luulemaan niin ja toivoni on turha. Tuntuu, että se ainoa leiviskäkin otetaan pois ja annetaan sille, jolla on enemmän.
Kerran näitten synkkien mietteiden keskellä havahduin siihen, että Herra Jeesus kertoi minulle pastorin puheen kautta, että suurin armolahja on PELASTUS. Myös usko on lahja. Ja sen yhdenkin leiviskän omaava pelastuu kun asioi sen kanssa eikä kaiva sitä maahan. Jeesus lohdutti ja auttoi näkemään, että minulla on sittenkin se suurin ja tärkein armolahja! Jeesus auttaa silloin kun saatana kiusaa. Kiitos Jeesus!

Anonyymi kirjoitti...

Kaija kirjoitti:

"Heh, heh. :) Muuten hyvä neuvo, kun vain Jumalan luo voisi oikeasti mennä väittelemään. Tietenkin rukouksessa voi mennä, mutta vastausten saaminen ei välttämättä ole kovin selkeää.."

Taisi olla kuitenkin kyse Saatanan menosta väittelemään Jumalan luo. Tämä kaiketi on Raamatun tekstin perusteella mahdollista.

Kaija kirjoitti...

Miten niin, Anonyymi? Tekstissä sanotaan että Luther sanoi tuon eräälle naiselle joka ihmetteli uskonopillisia asioita.

>>"Jos kerran olet näissä asioissa niin etevä, mene taivaaseen ja väittele Jumalan itsensä kanssa - häneltä saat tyydyttävän vastauksen," Luther neuvoi uskonopillisissa asioissa ahdistettua naista sanomaan.<<

Ehkä ajattelit Jobin kirjan alkua.
Siellä Saatanan kerrotaan tulevan Jumalan luo ja haastavan Jumalaa koettelemaan Jobia, koska tämä on niin hurskas.
Toisaalta, Jumala näköjään aloitti koko väittelyn yrittämällä saada Saatanan myöntämään, että Job on kaikista nuhteettomin Jumalan palvelija. Ja niin Job-parka sitten joutuu keskellä Jumalan ja Saatanan väittelyä. Hänen vaimonsa ja lapsensa tapetaan niin kuin he olisivat jotain esineitä joita Job omistaa. Se kai liittyy Lähi-Idän kulttuuriin, jonka mukaan näin ajateltiin.. Herää kysymys että antoiko Jumala Saatanalle luvan tappaa heidät? Jobin kirjassa Jumala käyttäytyy kumman irrationaalisesti.
Loppujen lopuksi Job myöntää ettei ymmärrä Jumalasta yhtään mitään ja saa kaiken 'rikkautensa' takaisin. Lukuunottamatta tietenkään aikaisempia vaimojaan ja lapsiaan.
Jobin kirja siis osoittaa ettei väittelyä Jumalan kanssa voi voittaa.

Lucifer oli ensimmäinen joka sen uskonopeista päätellen aloitti ja muuttui Saatanaksi, joka puolestaan aiheutti ihmisen lankeemuksen, eli ihminen aloitti kyseenalaistamaan Jumalan sanoja. Olisi kiva tietää kuinka paljon Jumalaa voi rehellisesti kyseenalaistaa ilman että se menee liiallisuuksiin?
Jumala on luonut ihmiselle järjen ja kyselevän mielen, ja Jumala haluaa kaikesta päätellen pitää yllä dialogia ihmisen kanssa. Kysyminen on siis aivan oikein. Taustalla vaikuttavat motiivit taitavat siis olla ratkaisevia tekijöitä. Ihmisen tapauksessa hänen kaikki motiivinsa vain ovat vääriä, koska hän on niin perin juurin syntinen.
Ja Jumalan pitäisi tietää se. Mitä tahansa ihminen tekeekin, hän ei pääse luonnostaan eroon ja tarvitsee anteeksiantoa. Kuitenkin pyhitykseen pitäisi pyrkiä, mutta siitä ei saa tulla mitään taakkaa, koska silloin se on vain lakitekstiä ja ihmisen omien päätöksien varassa. Aito pyhitys on mielestäni sitä, että siitä ei koidu minkäänlaista taakkaa, vaan se lopulta on spontaania. En tiedä sitten miten se tapahtuu. Sitä olen pohtinut koko uskossaoloaikani. God help us!

Anonyymi kirjoitti...

"Miten niin, Anonyymi? Tekstissä sanotaan että Luther sanoi tuon eräälle naiselle joka ihmetteli uskonopillisia asioita.

>>"Jos kerran olet näissä asioissa niin etevä, mene taivaaseen ja väittele Jumalan itsensä kanssa - häneltä saat tyydyttävän vastauksen," Luther neuvoi uskonopillisissa asioissa ahdistettua naista sanomaan.<<

Ehkä ajattelit Jobin kirjan alkua."

En ajatellut Jobin kirjan alkua vaan tuota kirjoitusta. Jos Luther sanoo naiselle noin, niin on selvää että sanat on tarkoitettu sanottavaksi jollekin toiselle. Ei siis tuolle naiselle. Ja koska koko kirjoituksen aiheena oli, kuinka torjua paholaisen hyökkäyksiä, niin oletan että Luther käski naisen sanomaan nuo sanat paholaiselle.

Voi toki olla, että ymmärsin tuon väärin.

Pasi Turunen kirjoitti...

Ehkä vähän epäselvästi tuossa kirjoitin, mutta siis alkuperäisessä tekstissä kyseessä on nimenomaan Lutherin neuvo miten ahdistetun naisen tulee vastata paholaisen syytöksiin. Kuten lopussa sanotaan "Luther neuvoi naista sanomaan." Sanomaan siis paholaiselle.

Kaija kirjoitti...

Sorry, my mistake. :) Itse ymmärsin väärin. Jotenkin tuo viimeinen sana ja asiayhteys katosi. Ehkä syynä oli se, etten vastatessani lukenut koko tekstiä uudestaan ja muutenkin olen itse halunnut mennä väittelemään Jumalan kanssa.
Näin siis että Luther vastasi tuossa tuskastuneena häntä rasittaneelle naiselle, että mene sitten Jumalan luo valittamaan! ;)

I need to slow down..

http://www.youtube.com/watch?v=Htpql2kounE