Sanottakoon varuiksi: Nämä ovat omia huomioitani. Niissä ei kuulu "kirkon ääni". Edustan niissä vain itseäni. En kirkkoa tai edes Patmos Lähetyssäätiötä.
Lähdetään liikkeelle.
Korson seurakunnan kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen sanoo olevansa ”pahoillansa monista homoseksuaalien ihmisarvoa loukkaavista puheenvuoroista, joita Yle TV2:n Homoilta-ohjelmassa esitettiin.” Hänen mielestään ohjelman seuraaminen oli ”tuskaista” kirkkoon syy västi sitoutuneelle papille. Monikollisesta ilmaisusta päätellen lähetyksessä loukattiin homoseksuaaleja ilmeisesti tämän tästä. Mutta tarkalleen ottaen miten ja missä? Sitä Kinnunen ei perustele. Loukattiin vaan, hän sanoo. Se riittää. En löydä itseäni enkä muita Kinnusen luonnehdinnasta.
Jos asiatasolla etsitään ihmisarvoa loukkaavia puheenvuoroja, kun niistä kerran ollaan huolissaan, niin suosittelen katsomaan keskustelun uudestaan ja panemaan merkille kuka vihjaili kenen suuntaan ja mitä. Perinteisen avioliittonäkemyksen kannalla olevat rinnastettiin keskustelussa ohimennen ja vaivihkaa jonkin sortin natseiksi, rasisteiksi, apartheidin kannattajiksi, noitavainojen lietsojiksi, (tietysti) homofobikoiksi (siitä oli niin hilpeä sarjakuvakin), syypäiksi homofobiaan, homonuorten itsemurhiin tai siihen, että jotkut uusnatsit käyvät pesäpallomailoin homojen kimppuun. Toden ja tarun erittely näistä mielikuva-argumenteista olisi yksin vaatinut kokonaisen teemaillan.
Sama meno on sittemmin jatkunut niiden toimesta, jotka tahtovat päästä osingoille keskustelun synnyttämästä julkisuudesta. Jari Tervo haukkui blogissaan keskusteluun osallistuneet konservatiivit ”ihmisvihaajiksi” ja rinnasti heitä surutta Iranin presidenttiin, joka on uhkaillut kansanmurhalla, juutalaisvaltion hävittämisellä maailmankartalta. Muutenkin Tervolta olivat estot hukassa hänen sivaltaessaan monille suomalaisille rakkaita uskonnollisia arvoja kaikille paljaille pinnoilla mitä ruumiista löytyy. Räsäsen perhettä on lehtitietojen mukaan viime aikoina uhkailtu yöllä. Että kuka lietsookaan vihaa ja ketä kohtaan? Kuten ohjelmassa totesin, suvaitsevaisuus alkaa hyvästä kotikasvatuksesta. Se on näemmä Tervolta jäänyt puolitiehen.
Monet haluavat nyt kilvan sanoutua irti lähetyksessä esiintyneistä ”homovastaisista kommenteista”. Kuten mistä? Hiukan konkretiaa keskusteluun kaipaisin tässä vaiheessa. Homoseksuaalinen ihmisoikeuksia tai ihmisarvoa ei kukaan studiossa olevista kieltänyt tai kyseenalaistanut. Päinvastoin sanottiin kaikkien ihmisten olevan Jumalan luomia ja loukkaamattoman ihmisarvon omaavia yksilöitä.
Päivi Räsänen korosti keskustelussa, mielestäni oikein, kristilliseen arvomaailmaan pohjalta tapahtuvaa homoseksuaalien tunteiden ja tekojen erottamista toisistaan. Raamatunkaan mukaan ihminen ei itse valitse omia tunteitaan. Kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia, mutta Jumala ei silti ole vastuussa kaikesta mitä ihmiset tuntevat tai tekevät. Olivat nuo tunteet kokijan itsensä mielestä kuinka luonnollisen oloisia hyvänsä. Myös arvomaailmalla on merkitystä. Ei yksin tunteilla. Joskus voi tuntua hyvin luonnolliselta sanoa toiselle rumasti tai pitää rokulipäivä töistä. Tuon tunteen mukaan toimiminen ei välttämättä ole oikein. Jumala rakastaa kaikkia syntisiä, ja on meidät luonut, mutta Hän ei rakasta meidän syntejämme. Kirkon korkeat edustajat tietävät tämän evankeliumiin liittyvän jaon hyvin ja noudattavat sitä muussa sielunhoitotyössään jatkuvasti. Päivi Räsäselle suuttuminen tämän esilletuomisesta lähetyksessä tuntuu teeskentelyltä.
Piispa Kari Mäkinen, puolestaan sanoi Nelosen uutisille, että Päivi Räsänen puhui tv-keskustelussa ”omalla äänellään, joka ei edusta kirkon ääntä.” Kirkon pappisliiton puheenjohtajan mielestä kirkon ”moniäänisyys” ei tullut riittävällä tavalla esille lähetyksessä. Helsingin Kallion seurakunnan pastori Jaana Partin mielestä Räsäsen ”ja muutamien muidenkin” kommentit olivat ”todella syvältä”. Partin mielestä Räsänen ”voisi pitää suunsa kiinni”. Aika kovaa kieltä näköjään saa käyttää. Ainakin jotkut. Toisessa yhteydessä moitittiin, että ohjelmaan oli otettu mukaan ”vain äärikantojen edustajia”. Helsingin piispaa ”surettaa, hävettää ja harmittaa” keskustelun yksipuolisuus. Kari Kuulan mukaan hänen seurakuntansa työntekijöistä tuntui, että ”väärät ihmiset” edustivat heitä televisio-ohjelmassa. Kuopion hiippakunnan notaari Marja-Sisko Aallon mielestä hän ”ja lukemattomat muut, jotka teemme työtä sateenkaariväen parissa, saimme taas lunta tupaan”.
Paikalla oli siis vääriä ihmisiä, joilla oli väärät mielipiteet. Moniäänisyys näyttää edellyttävän oikeilla mielipiteillä varustettuja oikeita ihmisiä. Ei ole vaikea aavistaa keitä he ovat ja mitä nuo oikeat mielipiteet ovat. Näin stalinistista keskustelua ei Suomessa ole pitkiin aikoihin käyty. Jos kirkon ääni ei joidenkin mielestä tullut keskustelussa riittävästi esille, niin eikö vastuu ole paikalla olleen Tampereen piispan, eikä Päivi Räsäsen? En ole juurikaan nähnyt kyseltävän sitä, miksi Piispa Repo ei antanut kaivatun ”kirkon äänen” kuulua lähetyksessä selkeämmin. Jos se kerran on eri kuin Raamatun ääni. Kaikki ovat Räsäsen kimpussa kuin herhiläiset.
Näissä julkisissa kommenteissa kummeksuttaa eräs toinenkin asia. Niiden perusteella voisi kuvitella, että YLE:n homoiltaan osallistui ainoastaan arvokonservatiivisia keskustelijoita! Kuitenkin studiokaukalon toisella laidalla oli puolet sateenkaariväkeä. He saivat yhtälailla sanoa sanottavansa. En havainnut heidän kommenteissaan asiatasolla minkäänlaista kumartelua meidän suuntaamme. Päinvastoin. Eräiden puheenvuoroissa meidät, kuten edellä kirjoitin, surutta rinnastettiin homofobikoihin ja uusnatseihin yms.. Oma ”sisäinen lapseni” ei osannut moisesta sen koomin loukkaantua, koska ymmärsin keskustelijoiden purkavan omaa pahaa oloaan, johon heillä sinänsä mahdollisten huonojen kokemusten valossa voi olla oikeutettua aihettakin. Jokaisella on oikeus tunteisiinsa. Jos kuitenkin itse olisin sortunut vastaaviin rinnastuksiin tai vihjailuihin olisimme varmasti saaneet kuulla siitä joka tuutista.
Julkisen keskustelun eräänlainen rimanalitus tuli Helsingin ja Espoon piispoilta. Helsingin Sanomien mukaan he ”irtautuvat jyrkästi Ylen Ajankohtaisen kakkosen Homoillassa esitetyistä väitteistä, joiden mukaan sateenkaariperheet olisivat kelvottomia kasvattajia.” Jotenkin jutun otsikosta sai sellaisen kuvan, että Helsingin piispan kokema suru ja suoranainen häpeä ohjelman äärellä kohdistui tällaisiin kommentteihin illassa. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta kenelläkään – edes piispoilla – ei ole oikeutta keksiä asioita omasta päästään. Osallistuin lähetykseen. Kukaan studiossa ei esittänyt, että sateenkaariperheet olisivat kelvottomia kasvattajia. Päinvastoin. Juuri tämän ajatuksen me selväsanaisesti torjuimme. Itse tartuin kysymykseen jämäkästi keskusteltaessa isän ja äidin merkityksestä lapselle. Meidän ei tieten tahtoen pidä luoda tilanteita, jossa lapsi joutuu kasvamaan ilman isää tai äitiä. Tutkimusten mukaan isä ja äiti ovat lapsen kasvulle tärkeitä. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin väittää, että homoseksuaalit sen enempää kuin yksinhuoltajatkaan eivät olisi kelvollisia kasvattajia. Niinpä itse totesin ohjelmassa selväsanaisesti (tarkistakaa nauhalta arvon piispat), että kukaan ei kyseenalaista homoseksuaalien kykenevän kasvattamaan lapsistaan tasapainoisia ihmisiä siinä missä heterokin. Niinpä ei lähetyksessä pitäisi edes nostaa sellaista kysymystä, että kykenevätkö homot kasvattamaan tasapainoisia lapsia. Tietysti pystyvät. Tähän eivät sen enempää Räsänen kuin muutkaan meidän puoleltamme kaukaloa sanoneet poikkipuolista sanaa. Päinvastoin he ”komppasivat” sanomaani tässä kohden. Ei siksi ole lainkaan perusteltua väittää, että satteenkaariperheiden kelvollisuus kasvattajana olisi kyseenalaistettu ainakaan tässä lähetyksessä.
Julkisessa keskustelussa on muutenkin nähty kuinka asia helposti hukkuu ja vääristyy aivan muuksi kuin mitä puhuja on tarkoittanut. Piispojen tulee varjella myös Räsäsen ja meidän toisten keskustelijoiden ihmisarvoa ja oikeutta sanoa sanottavamme, eikä itse vääristellä ohjelmassa esiin tuotua. Tällainen vääristely heijastuu juuri sellaiseksi henkilöön kohdistuvaksi puolitotuuksien mediahysteriaksi, jota viime päivinä olemme saaneet seurata.
Vielä yksi asia lopuksi. Nyt olisi kaikkien vapaiden suuntien ja herätyskristillisten liikkeiden mielipidevaikuttajien, lehtien päätoimittajien, kirkkokuntajohtajien ja seurakuntien paimenten noustava Päivi Räsäsen rinnalle ilmaisemaan vastalauseensa hänen saamaansa sopiomattomaan julkiseen kohteluun. NUOTTA -lehti näyttää tässä ryhdikkäästi mallia. Samoin Uusi Tie. On rohkeasti seistävä Raamatun mukaisen avioliittonäkemyksen puolesta ja sanottava "Ei!" sukupuolineutraalille "avioliitolle". Näin tulisi nyt tehdä kaikilta paikoilta rohkeasti ja riippumatta puoluekannasta, seurakuntataustasta tai siitä voiko yhtyä joka ikiseen sanaan mitä Päivi on sanonut. Hiljaisuus tässä historiallisessa tilanteessa on hengellistä rintamakarkuruutta. Päivissä ei ehkä kuulu "kirkon ääni", mutta hänessä kuuluu Kristuksen ääni.
Päivi Räsänen on saanut tavallisista rivikristityistä valtavan määrän esirukoilijoita. Heidän tukensa ja rukouksensa saakoon kantaa häntä näiden vaikeiden aikojen läpi. Facebookiin on joku perustanut Päivi Räsänen Support Groupin. Olisi jännää nähdä, että sinne ilmaantuisi puoluekannasta riippumatta yhtä paljon "tykkääjiä" kuin kirkosta nyt on eronnut väkeä.
27 kommenttia:
Pitääpä liittyä tuohon Päivin supportereiden ryhmään. Laitoin blogiini linkin kirjoitukseesi. Asia on turhauttanut itseäni tosi paljon. Hyvä, että on edes muutama jotka uskaltavat puhua asiaa.
Siunausta ja voimia myös sinulle!
Hyvä kirjoitus! Kiitos Pasi!
Uskonpuhdistus lähti liikkeelle siitä, ettei evankeliumia julistettu, vaikka se on Raamatun ydin. Luther oli huolissaan siitä, etteivät ihmiset tienneet mitään kristinuskosta. Tilanne näyttää tänä päivänä samalta kuin tuolloin. Tunnustuskirjoissa kerrotaan, kuinka laki ja evankeliumi tulee pitää yhdessä kristillisessä opetuksessa ja elämässä. Toinen ilman toista johtaa kristilliseen vääristymään, kuten nyt on tapahtunut. Tunnustuskirjat tuntevat hyvin tilanteen, jossa evankeliumin vapaus ilman lakia antaa harhan, että se antaa luvan käyttäytyä miten tahansa. Siihen tasapainon tuo laki, joka näyttää Jumalan tahdon. Tämäkin keskustelu selviää lakia katsomalla ja monet, jotka kutsuvat tai luulevat itseään kristityiksi voivat sen kautta löytää synnintunnon, sillä se tuo synnit esille, jotta todellinen armo voisi tulla heidän elämäänsä.
On siis palattava jälleen Raamattuun, sen molempiin puoliin; lakiin ja evankeliumiin.
Hyvä Pasi! Painaisin "Tykkään"-nappia, jos sellainen tässä kohtaa olisi.
Piispojen kommentteja lukiessani Leif Nummelan ajatus piispaboikotista ei tunnu mitenkään kaukaa haetulta.
Olet asian ytimessä! Mahtavaa, että uskallat puhua asioista niin kuin ne ovat. Siunausta!
En nähnyt itse ohjelmaa, mutta olen seurannut siitä noussutta kohua ja ajojahtia Päivi Räsästä kohtaan. Hyvä ja asiallinen kirjoitus aiheesta, Pasi. Kiitos!
Räsäseen liitetyt syytteet alkavat saada huvittavia piirteitä. Häntä pidetään syypäänä mm. kirkosta eroamisiin ja syytetty yhteydestä "ääriliikkeeseen". Yhtään painoa ei laiteta esim. Leena Huovisen linjanvedoille, Eroa kirkosta-sivustolle, Ylelle jne.. Pienen Luterilaisen yhteisön julkinen leimaaminen ei sekään ole suvaitsemattomuutta. Siis silloinhan saa leimata, kun leimaa oikeita ihmisiä.
Mielessäni on herännyt ajatus, että kriittisten kannanottojen esittäminen aiheutti särön median ja osin kirkon homo myönteisyyden hegemoniassa. Siitä tämä käsittämätön mediahysteria ilmeisesti johtuu. Tunne ilmaisuiden laadusta päätellen ohjelmassa esitetyt kommentit osuivat aika rankansti kohteeseen, vaikka ne olivat tuiki tavallisia ajatuksia konservatiivisen kristillisyyden piirissä.
Kalle
"Päinvastoin sanottiin kaikkien ihmisten olevan Jumalan luomia ja loukkaamattoman ihmisarvon omaavia yksilöitä"
Tässä sitten pohdintaa kuka sanoi mitäkin ja mitä milläkin tarkoitettiin jne. Ja paljon tuntuu kauniita puheita maailmaan mahtuvan, mutta siitä huolimatta vähemmistön yhtäläiset oikeudet ei vain tunnu käytännössä toteutuvan. Puheilla ei ole katetta, jos ne ei lainsäädännössä näy. Ihmisille eivät riitä kauniit puheet ja korulauseet, vaan niiden täytyy myös näkyä käytännön tasolla. Jos puheet eivät olisi olleet ohjelmassa loukkaavia, niin tuskin noin paljoa ihmisiä olisi eronnut ja tälläistä kohua syntynyt. Soveltakaa kaikki mitä aiheesta sanottiin itseenne ja omaan seksuaalisuuteenne, ja miettikää sitten oliko loukkaavaa vai ei.
Kiitos Pasi tästä kirjoituksesta. Olen tullut myös siihen tulokseen, että Päivi kertoo Raamatun näkökulman tähän asiaan, ja ihan asiallisesti, mutta Kirko kanta, kumma kyllä, tuntuu olevan ihan eri. Tuntuu oudolta, että jopa Kirkon "ylimmistö" (Vaikka Jeesuksen tulisi olla seurakunnan pää, eikä piispojen) haluaa jyrätä sen, joka Totuutta jakelee.
Täällä kuuluu viisaus! Kiitos siitä!
tuossa hyvät tilastot siitä, vaikuttiko kirkosta eroamisiin itse homoilta.... vaiko sittenkin median aivopesu?
http://www.facebook.com/home.php#!/note.php?note_id=111415992255315&id=542126167
"Näin tulisi nyt tehdä kaikilta paikoilta rohkeasti ja riippumatta puoluekannasta, seurakuntataustasta tai siitä voiko yhtyä joka ikiseen sanaan mitä Päivi on sanonut."
Neuvosta vaari.
Todella hyvin ja viisaasti kirjoitettu! Tuli niin monta hyvää pointtia että tämän toivoisin myös mediaan yleiseen jakoon sekä piispojen luettavaksi! Jos vaikka Hesariin mielipidekirjoitukseksi!
Siunausta!
Hieno teksti, mitäpä siihen mitään lisäämään.
Suosittelen kaikille luettavaksi seuraavan tekstin aiheeseen liittyen: http://raapustus.net/?id=118
Tekstissä viitataan myös Pasin sanomisiin kyseisessä ohjelmassa.
Myötätuntoni on Päivi Räsäsen puolella hänen mielipiteistään riippumatta, liikaa kasautui yhden ihmisen niskaan.
Toisaalta mitä muuta TV2:n homoillan tasoisen 'keskustelu'ohjelman tuloksena voisi odottaakaan. Toisten ohi huutamista, ääripäiden cat/dogfight asetelmaa, mahdollisimman kärjekkäiden ja irrallisten lausuntojen lietsontaa toimittajien toimesta.
Tässä pari toivetta itse asiaan:
1. Henkilöseurakunnat käyttöön kirkon sisällä heti, ääripäät on liian kaukana toisistaan eivätkä mahdu samaan yhteisöön. Liberaalit ja konservatiivit (tympeitä kategorisointeja molemmat) perustakoot omia yhteisöjään ja toimikoon tässä asiassa omantuntonsa mukaan. Mielestäni nykymuotoisen kirkon ei vielä tarvitse hajota tähän.
2. Suomen lainsäädäntö ja yhteiskuntarakenne on sekulaari. Homojen oikeudet kuntoon lainsäädännössä tarvittavin osin.
Kiitos Pasi tästä kannustavasta tekstistä, kiitos myös niistä kommenteista, mitkä esitit tässä surullisenkuuluisassa Homoilta-ohjelmassa. En pystynyt katsomaan sitä suorana mutta koska työpaikallani siitä niin kohuttiin, piti katsoa se jälkikäteen Ylen Areenalta. Oli todella mielenkiintoista nähdä, että meidät uskovat ketkä tunnustamme Raamatun auktoriteetin elämässämme, leimattiin noitavainon lietsomisesta, homofobiasta, homovihasta, jne... ja kaikki tämä kohuttu jälkipyykki kärjistyi Päivi Räsäseen. Tässä maassa pitää näköjään hyväksyä kaikki, tai on ko asian vihaaja, ajatus jota vaan en voi käsittää. Toki kaikesta tästä voisi päätellä, että eletään todella lopun aikoja, koska tää touhu vaan pahenee päivä päivältä. Pahoin pelkään, että sukupuolineutraali avioliittolaki tulee menemään läpi jossain vaiheessa Suomessa. Toivottavasti ei kuitenkaan vielä, sillä mun mielestä Raamatun kanta on niin selvä siitä, että avioliiton tulee olla miehen ja naisen välinen.
Vaikka media kritisoi Raamatun arvovaltaan vetoamista yhteiskunnallisissa päätöksissä, niin silti se on arvovalta yli koko maailman. Ei-uskovat ei tätä tietenkään hyväksy ja kuvaavaa olikin erään sateenkaari-äidin kommentti ohjelmassa. Sanasta sanaan en muista mutta ajatus oli et miksi kirkkoa ohjaa ikivanhat arvot, että on ahdistavaa kun Raamattu tuomitsee homoseksuaalisuuden ja miksi kirkko ja Raamattu ei voi muuttua nykyaikaiseksi. Tässä ajatuksessa kiteytyi sen koko ohjelman ydin, että meidän uskovien tulee muuttua maailman mukaan, eikä suinkaan sateenkaariväen meidän mukaan. Kun Raamattu ei ole elämän ohjekirja, niin jälki on sen mukaista.
Olen pitkään elänyt ikäänkuin "lintukodossa", että voin ohittaa asiat vähän kuin kepeästi mutta tuo ohjelma herätti ja kovaa. Mulla on pari homoa työkaverina, ainakin ne tiedän mut mä luulen et meidän yhteisössä on muitakin homoseksuaaleja. Silti en vihaa heitä, enkä koe olevani homofobinen. Kun sain toisen suuntauksen selville tässä vähän aikaa sitten, ei se aiheuttanu mussa mitään inhoreaktiota, tuumin vaan mielessäni että "vai niin" ja kun tää ko ihminen tuli seuraavana aamuna töihin samaan vuoroon niin ei sen otsaan ollu yön aikana kasvanu mitään lappua et "olen homo". Ehkäpä Jumala on laittanu mut tuonne siksi, että mulla ei ole varaa ketään tuomita. Oon tehny itekin sen määrän syntejä etten ala ketään hakata Raamatulla päähän. Jos mä voin vetää jotain ihmistä (oli sitten homo tai hetero) lähemmäs Jumalaa niin mä koen onnistuneeni uskovana. Mun rukous onkin, et Jeesus voisi loistaa mussa jo sen kautta et mä elän. Mulle se homoilta oli enemmän rohkaisu, et munkin tulee seistä sanojeni takana, et mä tartten selkeesti hengellisen selkärangan ja ennenkaikkea ARMOA jokaikiseen päivään mihin herään. Rukoilen, et me Suomen uskovaiset voitais saada sellainen rakkauden herätys tähän maahan, että me rakastetaan ihmistä myös sen seksuaalisesta suuntauksesta huolimatta. Mä näen monissa seurakunnissa, että tää asia on kipee ja sitten lyödään ihmistä ihan väärillä aseilla. Meidän ihmisten tehtävä on kuitenkin rakastaa ja Jumalan tuomita.
Tulipas nyt pitkästi ajatuksia mut en osaa olla hiljaakaan, sillä tää asia vaatii kannanottoa. Musta kuitenkin KD puolueena ja erilaiset kristilliset järjestöt tekee hienoa työtä tässä maassa ja tuo esille Jumalan rakkautta arjessa. Toivottavasti meitä uskovaisia ei pakoteta koskaan hiljaisiksi, sillä sit meiltä viedään vapaus ilmaista itseämme ja monelta ihmiseltä toivo minkä vois saavuttaa meidän kautta.
Hyvä Pasi Turunen ja Päivi Räsänen!!
Olet Pasi täysin oikeassa siinä, että nyt kaikkien perinteisesti ja Raamatun käsityksen mukaan uskovien pitää nousta esiin!!!!
Ei ihminen voi antaa Jumalan nimissä siunausta asialle, jota Jumala ei salli. Ja kuka tarvitsee (sekä mihin) sellaista "siunausta"? Ehkäpä omantunnon syyttäessä yritetään puoliväkisin saada lupa ja hyväksyntä. Jumala rakastaa ihan kaikkia, mutta siunaa vain tahtonsa mukaisia asioita.
Päivi
Hyvä kirjoitus, Pasi, lainaan tämän vielä facebookiin vaikka kohu on jo vähän laskeutunutkin.Kai se sopii?
"Vaikka media kritisoi Raamatun arvovaltaan vetoamista yhteiskunnallisissa päätöksissä, niin silti se on arvovalta yli koko maailman"
Miksi juuri yhteen kirjaan tai uskontoon pitäisi suhtautua noin? Yhtä hyvin voitaisiin sanoa " Vaikka Koraaniin vetoamista kritisoidaan yhteiskunnallisissa päätöksissä, niin silti sillä on arvovalta yli koko maailman". Miltä kuulostaa? Miksi sinä vaadit sellaista muilta, jota et itsekään voisi todennäköisesti hyväksyä omakohtaisesti? Jokainen saa uskoa kuten haluaa ja kuulua haluamaansa uskontoon, jossa voidaan noudattaa kyseisen uskonnon oppeja. Vakaumusten tulee olla tasa-arvoisessa asemassa, ei esim valtion kirkkoja. Uskonto ei saa olla yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena. Mainitsemasi ajatukset ovat mielestäni vaarallinen esimerkki uskovaisten "ahneudesta".Ei ole hyväksyttävää, jos yksi kohotetaan kaikkien yläpuolelle ja vaaditaan huomioimaan se myös maallisessa lainsäädännössä. Se menee reilusti yli hyväksyttyjen rajojen ja vastavaa et itsekään hyväksyisi omalle kohdalle. Voisit miettiä näitä asioita vähän toistenkin kannalta. Uskonnonvapaus ja se, ettei yhtä vakaumusta nosteta muiden yläpuolelle, on meidän kaikkien etu. Myös sinun, mietihän sitä.
Hei,
Tässä Pekka-pappi tervalammelta. Katsoin paljon kommentoitua homo-keskustelua ensimmäisen tunnin osion, ja olin vaikutettu. Ohjelmasta jäi kaikkinensa sellainen positiivisväritteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen yleensä. Kiitos Päiville rohkeasta raamatun kannan esilläpitämisestä. Ei varmasti ole helppo saada sitä lunta tupaan.Itselleni tuli selkeä rinnastus-ajatus 60-70 luvun seksuaalisen vapautumisen aikoihin. Silloin hyökättiin kristillisen seksuaalisuusmoraalin kimppuun.
Uskon, vaan en toivo, että nytkin keskustelu velloo ja asiat etenevät siihen vapautumisen suuntaan, mihin on kovasti viimeaikoina menty. Kuitenkin on Jumala taivaassa, eikä hän vapise meidän mielipiteittemme edessä. Ei hän myöskään muuta sanaansa meidän arvioittemme mukaiseksi. Mutta Hän edelleen toimii sanansa mukaisesti siunaten niitä, jotka pitävät kiinni Hänen sanastaan ja kunnioittavat Häntä.
Jumalan siunausta kaikille keskustelijoille toivoo Pekka Kankkunen Vihdistä.
h
Mielestäni Martti Nissisen, Vanhan Testamentin eksegetiikan professori, puhui asiasta viisaasti ja kauniisti Helsingin Sanomissa. Hän sentään pystyy lukemaan tekstejä alkuperäiskielillä, toisin kuin moni meistä muista.
Raamattu ei käytä valtaa
Martti Nissinen
Mediassa on viime päivinä vedottu ahkerasti Raamattuun, viimeksi TV1:n A-talkissa 21. 10. Raamattuun vetosivat erityisesti ne, jotka vastustavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden tunnustamista ja siunaamista.
Mitä Raamattu sitten tästä asiasta sanoo? Sodoman miehet aikovat joukkoraiskata kaupunkiinsa tulleet muukalaismiehet (1. Moos. 19), Mooseksen laissa kielletään toisen miehen miehuuden riistäminen anaaliyhdynnän keinoin eli ”niin kuin naisen kanssa maataan” (3. Moos.18:22; 20:13). Paavali puhuu sukupuoliroolien tietentahtoisesta vaihtamisesta (Room. 1:22-27) ja viittaa miespuolisiin elostelijoihin, jotka suomalaisessa käännöksessä tulkitaan ”miesten kanssa makaaviksi miehiksi”, vaikka alkukieli ei ole yksiselitteinen (1. Kor. 6:9).
Nämä tekstit eivät sano sanaakaan samaa sukupuolta olevien ihmisten välisestä rakkaudesta eikä siihen perustuvista parisuhteista. Niitä siteeraamalla pysyvän parisuhteen solmineet, toisiaan rakastavat ihmiset rinnastetaan joukkoraiskaajiin ja irstailijoihin. Tämä loukkaa ja häpäisee sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä syvästi.
Mieheksi ja naiseksi luominen (1. Moos. 1:27) on tulkittu samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kielloksi. Homot ja lesbot ovat toki Jumalan luomia naisia ja miehiä, mutta juuri luomisen perusteella heiltä halutaan kieltää osa Jumalan antimista, erityisesti pysyvän parisuhteen tuoma läheisyys ja turva.
Miksi ei toistella Jeesuksen väitettä: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten” (Mark. 2:23-28), tai Paavalin periaatetta, jonka mukaan kaikki käskyt tähtäävät samaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Room. 12:9)? Näissä Raamatun teksteissä ihminen on tärkeämpi kuin lait ja järjestykset, joiden pitäisi palvella ihmisen parasta eikä erilaisuuteen tuomittujen diskriminointia.
Kukaan ei pysty tukeutumaan Raamattuun tekemättä valintoja ja tulkintoja. Raamattu ei käytä valtaa, vaan valtaa käyttävät ihmiset valintojensa ja tulkintojensa pohjalta.
Vallankäytöstään kantavat vastuun myös ne, jotka istuttavat oman käsityksensä homoseksuaalisuudesta Raamattuun ja kierrättävät sen Jumalan sanana takaisin.
Vanhan testamentin eksegetiikan
professori
Helsinki
Anonyymin lainaus: ”Kukaan ei pysty tukeutumaan Raamattuun tekemättä valintoja ja tulkintoja. Raamattu ei käytä valtaa, vaan valtaa käyttävät ihmiset valintojensa ja tulkintojensa pohjalta.”
On huomattavaa, että myös Nissinen käyttää tulkinta valtaa.
Ensinnä useimmat nykyaikaiset seksuaaliset perversiot tunnettiin jo kauan ennen Paavalin aikoja. Esim. Platonin teoksessa Pidot mainitaan rakkauteen perustuvat homosuhteet.
Toiseksi voidaan sanoa, ettei Raamattu missään esittäessään kritiikkiä homoseksuaalisuutta kohtaa rajaa rakkauteen tai liittoon perustuvaa homoseksuaalisuutta kritiikin ulkopuolelle. Raamattu tuomitsee homoseksuaalisen käyttäytymisen kaikissa muodoissaan (ts. tuomitsee homoseksin itsessään). Eikä raamattu perustele kertaakaan homoseksuaalisuuden kieltojaan hyväksikäytöllä (kuten joukkoraiskauksilla ja irstailulla).
Anonyymin lainaus: ”Paavalin periaatetta, jonka mukaan kaikki käskyt tähtäävät samaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Room. 12:9)? Näissä Raamatun teksteissä ihminen on tärkeämpi kuin lait ja järjestykset, joiden pitäisi palvella ihmisen parasta eikä erilaisuuteen tuomittujen diskriminointia.”
Nimenomaan ihmisen parhaasta on kysymys Raamatun homoseksuaalisuutta koskevissa kielloissa, niin kuin Room.13(!):10 Paavali jatkaa: ”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys” Paavali siis liittää rakkauden vahvasti moraaliseen oikeaan, eli mikä tahansa toiminta ei siis täytä Paavalin lähimmäisen rakkauden käsitettä.
Anonyymin lainaus: ”Vallankäytöstään kantavat vastuun myös ne, jotka istuttavat oman käsityksensä homoseksuaalisuudesta Raamattuun ja kierrättävät sen Jumalan sanana takaisin.”
Juuri näin.
Kalle
P.s. Olen lyhyesti tuonut esiin ajatuksia, jotka ovat osin peräisin lukemisen arvoisesta artikkelista http://www.aslan.fi/archives/98
Olen sitä mieltä, että homo-keskustelu on paisunut ihan liikaa, vaikka minusta tässä on kyse melko pienistä ja tavallisista asioista. Mielestäni ihmisten välisessä rakkaudessa ei ole mitään väärää, tai sellaista mitä Jumala ei sallisi. Raamattu on hyvin aikaansa sidonnainen kirja, jonka ihmiset ovat kirjoittaneet. Eikä minusta tätä homoseksuaalisuus-asiaa voi nykyaikana tulkita samallalailla sen mukaan kuin tuhansia vuosia sitten.
Olen myös sitä mieltä että ainakaan oma kristinuskoni ja homoseksuaalisuuden hyväksyminen ei ole millään tavalla ristiriidassa enää nykyaikana. Voin uskoa Jumalaan ja rukoilla myös homo- tai bi-seksuaalisten ystävieni puolesta ilman, että tunnen tehneeni väärin.
En vihaa Päivi Räsästä enkä ketään muutakaan heidän mielipiteidensä takia, en vain oikein osaa suvaita suvaitsemattomuutta.
Minusta koko ongelma johtuu siitä ettei Lutherin uskonpuhdistuksen ajatusta ole koskaan toteutettu Suomessa kokonaan. Paljon "katolista" on jäänyt jäljelle. Avioliittoon vihkiminen on tietenkin tällainen jäänne ja se olisi pitänyt poistaa kirkosta kokonaan uskonpuhdistuksessa. Vain siis sakramentit kirkkoon, ei muuta. Näitähän ovat kaste ja ehtoollinen ja ehkä rippi Lutherin pohjalta, mutta kaikki muu "epäpyhä" olisi jo aikoja sitten pitänyt poistaa kirkosta. Nyt kiisteellään siitä mitä kaikkea ei-sakramentaalista kirkkossa voi harjoittaa. En kyllä tiedä onko sitten uskonpuhdistuksen jatkaminen nykypäivänä mahdollista. Minun utopiassani näin kyllä kävisi.
Edmund: ”Paljon 'katolista' on jäänyt jäljelle.”
Lutherin ei ollut tarkoitus puhdistaa kirkkoa katolilaisuudesta, vaan poistaa väärinkäytökset ja palata kirkon juurille. Se ei onnistunut, vaan hänet heitettiin pihalle.
Mikään kristillinen kirkko ei voi luopua kaikesta katolilaisesta luopumatta kristinuskosta.
Edmund: ”Avioliittoon vihkiminen on tietenkin tällainen jäänne ja se olisi pitänyt poistaa kirkosta kokonaan uskonpuhdistuksessa.”
Luther halusi avioliiton papeille myös, mihinkään avioliiton poistamiseen uskonpuhdistus ei tähdännyt, päinvastoin. Se, ettei uskonpuhdistuksessa avioliitolle myönnetty sakramentaalista arvoa, ei tarkoita, etteikö sillä ollut suuri arvo luterilaiselle uskonpuhdistukselle (menihän Luther itsekin naimisiin). Jos katsotaan Augstburgin tunnustuksen puolustusta kohdasta XXIII siellä löytyy viittauksia avioliittoon mm. ”Ensiksi. Luomiskertomus opettaa,…” ; ” Tämä kiintymys liittää sukupuolet keskenään yhteen jumalallisen järjestyksen mukaan.” ; ” Kolmanneksi. Paavali sanoo: (1 Kor. 7:2) ’haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa.’ Tämä on jo selkeä käsky, ja se koskee kaikkia, jotka eivät ole soveliaita elämään naimattomina.” www.evl.fi/tunnustuskirjat/puolustus/XXIII.html
Edmund: ”Vain siis sakramentit [kaste, ehtoollinen ja (rippi?)] kirkkoon, ei muuta.”
Nuokin sakramentit ovat alkuaan katolisia. Vaikka niiden teologinen perustelu oli erilainen katolisuudessa kuin luterilaisuudessa.
Kalle
Moi!
Heitit hyviä pointteja. Tiedän ettei näkemykseni voi tietenkään olla sopusoinnussa Lutherin tekstien kanssa ja sen vuoksi voi tietenkin sanoa, että kyse oli utopiasta. Mutta toisaalta voidaan puhua "Lutherin hengestä". Aikojen kuluessahan sitä on sovellettu eri tavoin.
Minusta idea siitä, että kirkko on menettänyt paljon "pyhyyttä" on kuitenkin mielenkiintoinen. Tämä pyhyys voitaisiin tuoda takaisin vain "kaikkein pyhimmällä" eli Temppelin huoneella jonne kukaan (tai ehkä vain korkein papisto) ei saisi mennä. Kirkko olisi siis pyhitettävä uudestaan, esim. kuvauskielto yms, yms...
"En vihaa Päivi Räsästä enkä ketään muutakaan heidän mielipiteidensä takia, en vain oikein osaa suvaita suvaitsemattomuutta."
En minäkään ymmärrä tätä suvaitsemattomuutta. Hyväksyn miehen ja naisen välisen suhteen, jos siinä on kysymys kahden ihmisen vastuullisesta suhteesta, sopimuksesta ja kanssakäymisestä. Hyväksyn, jos siihen ei sisälly väkivaltaa, eläimiä, raiskauksia, sukulaisia eikä lapsia. Mun mielestä kahden samaa sukupuolta olevan suhde täyttää kaikki nämä samat hyväksymäni kriteerit aivan yhtä hyvin kuin kahden eri sukupuolta olevan ihmisen suhde, eikä lisää mitenkään painetta laajentaa niitä mihinkään suuntaan. Jos hyväksyn tämän eri sukupuolta oleville, niin miksei samaa sukupuolta oleville? Minun puolestani samaan rajaan asti voidaan suvaita sukupuolineutraalisti
ja pitääkin suvaita. Esimerkiksi moniavioisuus voidan rajata pois, koska sitä ei voi rinnastaa seksuaaliseen suuntautumiseen. Jossain vaikkapa eläimiinsekaantumisessa olisi taas kyse siitä, että hyväksymmekö kokonaan uuden asian, eikä siitä, sovelletaanko jotain jo hyväksyttyä asiaa tasavertaisesti osapuolten sukupuolista riippumatta.
Sen minkä hyväksyn eri sukupuolille, voin yhtä hyvin hyväksyä samaa sukupuolta oleville. Minua ei kiinnosta sukupuolet vaan enemmänkin asian "sisältö", ja jos se on rinnasteinen, niin ok.Minun ei tarvitse joustaa periaatteistani sen takia että hyväksyn samat oikeudet homoille. Minä en voi sanoa kenellekään, että nämä hyväksymäni asiat ovat ok silloin kun kyseessä on eri sukupuoli, mutta ei silloin kun kyseessä on sama. Sehän olisi pelkästään sukupuolen perusteella syrjintää ja puolison sukupuoli kun ei sinänsä muuta asioita toiseksi.
Lähetä kommentti