"Oi Herra, meidän Jumalamme. Sinun siipiesi suojaan me tahdomme panna toivomme. Suojele Sinä meitä ja kanna meitä! Sinä kannat pieniäkin, hamaan harmaantumiseen saakka Sinä kannat. Ainoastaan silloin, kun Sinä olet väkevyytemme, olemme me väkevät. Mutta kun väkevyytemme onomaamme, se on pelkkää heikkoutta. Meidän onnemme on aina sinun luonasi. Ja kun olemme Sinusta pois kääntyneet, olemme harhaan kääntyneet.
Herra, tahdomme jälleen kääntyä luoksesi, ettei meitä käännytettäisi pois Sinun luotasi. Sillä Sinun luonasi on täydellinen onnemme, Sinä itse, ilman mitään vajavuutta. Emme me pelkää, ettei olisi paikkaa, minne palaisimme, vaikka kerran olemme sieltä langeten sortuneetkin. Eihän meidän poissaollessamme meidän kotimme, Sinun ikuinen kotisi, ole kuitenkaan sortunut.
Augustinus, Tunnustukset IV/16
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti