Naistutkimus harhapoluilla

Hesarissa ilmestyi professori Pertti Töttön osuva kirjoitus, joka on lukemisen arvoinen.

----------------------------------------------------------
Helsingin Sanomat ti 1.4.2008, Tiede & Luonto

NAISTUTKIMUKSEN KOSKEMATTOMUUS

Yhteiskuntatieteiden ikävimpiä piirteitä on salliva suhtautuminen sanamagiaan. Ymmärrettävien ja selkeiden väitelauseiden sijasta toistellaan nimisanoja ja kiistellään siitä, mitä jokin "on". Sanamagiaa tarvitaan akateemisten heimojen koossapitoon.

Ei ole sattumaa, että naistutkimuksen oppikirja on nimeltään Avainsanat.

Kotimainen naistutkimus on tehnyt suurimman karhunpalveluksensa tieteelle hämärtämällä eron sukupuolen ja sukupuoliroolin välillä. Kummastakin on alettu käyttää sanaa sukupuoli.

Yhdestä ja samasta mielipidekirjoituksesta saamme lukea, että naistutkimus ei kiistä biologisen sukupuolen olemassaoloa, mutta silti "sukupuoli on sosiokulttuurinen rakenne" (Annemari Vänskä, HS 16. 3. 2008).

Jos halutaan väittää, että sukupuoliroolit eivät johdu suoraan sukupuolten biologisista ja psyykkisistä eroista, se olisi syytä sanoa suoraan. Ja jos halutaan väittää jotain muuta, sekin olisi syytä sanoa selvästi.

Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo julkaisivat toissa vuonna naistutkimusta kritisoivan pamfletin Keisarinnan uudet (v)aatteet. Kritiikin mukaan naistutkimus täyttää kaikki valetieteen tunnusmerkit.

Kirjasen parasta antia on tieteensosiologinen havainto, että akateeminen naistutkimus on joutunut sukupuolivähemmistön panttivangiksi. Lesbo- ja pervotutkimus on sepittänyt naistutkimuksen alkuperämyytistä niin voimallisen version, että sitä ei kukaan heimoon kuuluvista uskalla kyseenalaistaa.

Tarina valkoisesta länsimaisesta miehestä on vaihtunut kertomukseksi "heteronormatiivisuudesta". Tätä nimeä totteleva paholainen on harhauttanut 95 prosenttia ihmisistä luulemaan olevansa luonnostaan heteroja, vaikka ovatkin ihan jotain muuta.

Kului yli vuosi, ennen kuin Naistutkimus-lehti 3/2007 otti kantaa kritiikkiin. Kirja-arvostelussaan Tuula Juvonen toteaa ensin, että naistutkimus ei lainkaan esitä sukupuolta koskevia tosiasiaväitteitä, joten Niemelän ja Tammisalon kritiikki ei osu kohteeseensa. Sitten hän kuitenkin haluaa oikaista muutaman "väärinkäsityksen, joka koskee sukupuolta".

Ensinnäkään sukupuolia ei ole kaksi vaan useampia. Lukumäärää Juvonen ei tosin kerro. Toiseksi Darwinin teoria on "elitistinen heteromiesnarratiivi, jossa ideaalisiksi ymmärretyt sukupuolisuhteet on luonnollistettu projisoimalla ne eläinmaailmaan". Sen sijasta Niemelän ja Tammisalon olisi pitänyt "esittää jotain uutta". Siispä: "Se, että Niemelä ja Tammisalo kuitenkin katsovat tarpeelliseksi esittää kestämättömän väitteen ihmislajin heteroseksuaalisuudesta, on itsessään hyvä esimerkki heteronormatiivisesta ajattelusta".

Naistutkimuksen dosentti Juvonen kirjoitti "naistutkijoiden" nimissä. Odotin lehden seuraavan numeron ilmestymistä nähdäkseni, uskaltaako kukaan naistutkijoista olla eri mieltä.

Ei uskaltanut. Niemelän ja Tammisalon kritiikki osui napakymppiin.

PERTTI TÖTTÖ PERTTI.TOTTO@UKU.FI KIRJOITTAJA ON KUOPION YLIOPISTON SOSIAALITUTKIMUKSEN MENETELMIEN PROFESSORI.
--------------------------------------------