sunnuntai 4. toukokuuta 2014

"Jeesuksen vaimo" romahti! - Kohuttu papurysteksti on väärennös!

Vuonna 2012 julkitullut pieni koptinkielinen tekstifragmentti aiheutti suuren kansainvälisen kohun. Väitetysti Egyptistä löydetyssä vanhassa, kahdeksan lausetta sisältävässä papyruspalasessa luki koptinkielen lykapolitanin murteella: ”Jeesus sanoi heille: Minun vaimoni…” Kansainvälisessä koptologien asiantuntijaseminaarissa fragmentin esitellyt Harvardin yliopiston tukija Karen King arveli katkelman olevan peräisin 300 –luvulla syntyneestä ”Jeesuksen vaimon evankeliumista”. 

Jeesuksella oli vaimo? Mediakohu oli valmis. Iltalehti maalaili kristinuskon joutuvan suureen kriisiin.  

Päästyään Kingin esityksen jälkeen tutustumaan fragmenttiin lähemmin valtaosa asiantuntijoista piti sitä väärennöksenä. Siihen viittasivat koptinkieliset kielioppivirheet sekä yhtäläisyydet Tuomaan evankeliumiin. Myös tekstin hämärä alkuperä ja julkaisemisen tapa herätti kummastusta, kuten julkaisua seuraavana päivänä kyseisestä asiantuntijaseminaarista radioon tavoittamani Päivi Vähäkangas kertoi Ristitulta –lähetyksessämme

Jeesuksen vaimo –fragmentti nousi uudestaan otsikoihin tänä vuonna, kun Harvardin yliopiston teettämä riippumaton hiili-14 ajoitus osoitti tekstin sisältävän papyruspalasen olevan aito. ”Tutkijat yllättyivät: Papyrus Jeesuksen vaimosta ei olekaan väärennös”, hehkutti Iltalehti 11.4. nettisivuillaan. Sensaatiohakuinen uutinen ei kertonut lukijoille selvästi, että aitous koski kirjoitusmateriaalina käytettyä papyrusta, ei itse tekstiä. Lukijalle syntyi harhaanjohtavasti kuva itse tekstin aitoudesta.

Muutenkin ajoitus oli ongelmallinen Kingin alkuperäisen arvion kannalta, jonka mukaan sen piti olla 300-luvulta. Harvardin ajoituksen mukaan papyrus oli peräisin 600-800-luvulta. Useita satoja myöhäisempi siis kuin Kingin alun perin esittämä arvio. 

Papyruksen epäaitous sai vahvistuksensa vapun alla

Aivan vapun alla tutkijat kuitenkin löysivät ”savuavan aseen”, joka osoittaa kiistatta, että kohufragmentti ei ole aito, vaan moderni väärennös. 

Tohtori Christian Askeland (Tyndale House, Cambridge) kertoo miten useat koptinkielen asiantuntijat huomasivat, että Jeesuksen vaimo –tekstissä oli katkelmia, jotka oli kopioitu suoraan internetistä pdf:nä löytyvästä Tuomaan Evankeliumin tekstistä. Tuomaan evankeliumi on säilynyt ainoastaan koptinkielisenä versiona. Kopioidessaan tekstin väärentäjä oli samalla luonut useita kieliopillisesti mahdottomia lauseita. ”Erityisesti väärentäjä oli huomaamattaan kopioinut myös kirjoitusvirheen, joka paljasti käytetyn lähteen. Ajatus, että molemmat tekstit voisivat sisältää täsmälleen saman typografisen virheen (ja juuri tällaisen typografisen virheen) on tilastollisesti äärimmäisen epätodennäköistä,” Askeland selvittää. 

Codex Qau – Savuava ase

Varsinainen ”savuava ase” oli Cambridgen yliopiston kirjastosta löytyvä koptinkielinen katkelma Johanneksen evankeliumista (Codex Qau, koptinkielen lykopolitanin murteella), jonka Askeland kaivoi esiin. Tämä teksti antoi yllättävän vihjeen Jeesuksen vaimo –tekstin epäaitoudesta. Karen Kingin esittelemä Jeesuksen vaimo –fragmenttihan oli vain yksi useampien fragmenttien joukossa, jotka Karen King oli saanut tuntemattomalta keräilijältä. Näiden muiden tekstikatkelmien joukossa oli myös koptinkielisellä lykopolitanin murteella kirjoitettu katkelma Johanneksen evankeliumista (kts. viereinen kuva Mark Goodacren blogilta)

Askeland kuvailee yllättävää löytöään: 

”Hiljattain vilkaistessani Karen Kingin koptinkielistä Johanneksen evankeliumin fragmenttia huomasin välittömästi jotain aivan selvästi. Kirjoitusväline, muste ja käsiala olivat samat kuin Jeesuksen vaimon evankeliumi –fragmentissa. Lisäksi tapa, jolla ne oli luotu oli aivan sama. Kun katsoin Karen Kingin Johanneksen evankeliumin fragmenttia huomasin lopulta, että väärentäjä oli selvästi kopioinut sen Herbert Thompsonin vuonna 1924 julkaistusta Codex Qau editiosta. Jopa rivit katkeavat Johanneksen evankeliumin fragmentissa täsmälleen samasta kohdasta kuin Codex Qau – tilastollisesti epätodennäköistä mikäli se olisi aito.” 

Erityisen mielenkiintoista on miten Johanneksen evankeliumi –fragmentin väärentäjä on kömpelösti kopioinut internetistä löytyvän Thompsonin tekstiä valmiille papyruspalaselle joka toisen rivin siten, että eräässä kohdassa teksti kulkee papyruksen keskellä olevan suuren reiän ”ympäri”! Väärentäjä on kirjoittanut reiän alle ”n” kirjaimen selvästi pienemmällä kuin muun tekstin. 

- Väärentämisen perussääntö on, että tekstiä ei tule kirjoittaa käytössäsi olevaan papyrusfragmenttiin kuluneiden reikien ympärille, toteaa tri Mark Goodacre sarkastisesti. 

Askeland tiivistää olennaisimmat havainnot: 
1) Kun katsotaan Kingin Johanneksen evankeliumi –fragmenttia yhdessä Jeesuksen vaimon evankeliumi –tekstin kanssa, on aivan selvää, että niissä on käytetty samaa mustetta, kirjoitusvälinettä ja niissä on sama käsiala 
2) Kingin Johanneksen evankeliumin fragmentti on selvästi kopioitu/väärennetty Herbert Thompsonin Codex Qaun vuonna 1924 editiosta.  
3) Näin ollen myös Jeesuksen vaimo –fragmentti on suurella varmuudella väärennös. 
Kingin tuntemattomalta keräilijältä saama Johanneksen evankeliumi –fragmentti samoin kuin Jeesuksen vaimo –teksti ovat siis molemmat väärennöksiä, jotka perustuvat internetistä pdf:nä löytyviin teksteihin. Thompsonin alun perin 1924 julkaistu editio on Goodacren mukaan ladattu nettiin pdf:nä vuonna 2005 ja sitä on viimeksi muokattu 2008. Eli ajallisesti tämä sopii siihen aikaikkunaan jolloin tekstit on annettu Kingin haltuun ja hän on ne lopulta esittänyt 2012 tukijakollegoilleen. 

Lopuksi Askeland huomauttaa, että Kingin Jeesuksen vaimo –papyruksen tuore hiili-14 ajoitus 600-800 luvuille on sekin erittäin ongelmallinen tekstin aitouden kannalta ja viittaa pikemminkin väärennökseen. Koptinkielen lykapolitanin murre, jolla Jeesuksen vaimo –fragmentin teksti on kirjoitettu, katosi näet käytöstä useita vuosisatoja aikaisemmin. Väärentäjä ei sitä vain tiennyt. 

- Papyrus on niin ilmeinen väärennös, että se tuntuu kypsältä jo Monty Python -sketsiin, totesi Brownin yliopiston professori Leo Depuydt.

Case closed. 

----------
Aiheesta lähemmin: 

5 kommenttia:

TP kirjoitti...

Oletetaan että Raamattu 33/38 on "aidoin" versio raamatusta ja sen sisältämistä kirjeistä (poislukien itsekeksityt otsikot).

Mitkä käännökset ja versiot Raamatusta eri kielillä ovat luotettavimmat ja totuudessa (Pyhässä Hengessä) kirjoitetut?

Nimetön kirjoitti...

Samalla tuli näköjään todistettua, että hiili-14 ajoitus ei ole luotettava vaan tulokseen vaikuttaa paljon se minkälaiseksi ikä alunperin oletetaan. Papyruksen todellinen ikä voidaan luultavasti laskea yhden käden sormilla, mutta hiili-14 antoi iäksi 1500-1200 vuotta. Jos tuo voi mennä näin lyhyessä ajassa noin pahasti väärin, niin kuinka pahasti sitten näissä oikeasti tuhansia vuosia vanhoissa esineissä? Mahtaisikohan niiden "kymmeniä tuhansia vuosia" vanhojen fossiilien todellinen ikä pyöriä sittenkin siinä 1000-2000 vuoden tienoilla? Tai ehkä jopa vain sadoissa vuosissa?

Samalla tavalla muutkin ajoitusmenetelmät ovat epäluotettavia, kun alle 4500 vuotiaasta saadaan ajoitusmenetelmästä riippuen joko 45 tuhatta tai 45 miljoonaa vuotta vanha ja 50 vuotiaasta saadaan jotain <270 000 vuoden ja 3,5 (+-0,2) miljoonan vuoden väliltä.
http://www.luominen.fi/ajoitusmenetelmat/radioaktiivisen-ianmaarityksen-vakavat-ongelmat
http://www.luominen.fi/ajoitusmenetelmat/radioaktiivisen-ianmaarityksen-epaonnistuminen

Nimetön kirjoitti...

Ainakaan tuo -33-38 ei ole paras kun Kuolleenmeren kääröt löydettiin vasta -47. Olisiko ehkä kuitenkin tuo Raamattu kansalle -12 tällä hetkellä paras suomenkielinen käännös.

Pasi Turunen kirjoitti...

Samalla tuli näköjään todistettua, että hiili-14 ajoitus ei ole luotettava vaan tulokseen vaikuttaa paljon se minkälaiseksi ikä alunperin oletetaan. Papyruksen todellinen ikä voidaan luultavasti laskea yhden käden sormilla, mutta hiili-14 antoi iäksi 1500-1200 vuotta

Harvardin tutkijoiden mukaan papyrusmateriaalin ikä on ajoitettu hiili14 menetelmällä 600-800 luvuille. Se on siis "aito" siinä mielessä, että materiaali on vanha. Väärentäjä on kirjoittanut tekstin tälle vanhalle materiaalille. En näe tässä mitään mikä radikaalisti osoittaisi hiili14 ajoituksen epäluotettavaksi. Kingin oma arvio 300-luvulle oli hänen oma "silmämääräinen" arvionsa ja perustui ymmärtääkseni palasessa käytettyyn koptinkieleen.

Nimetön kirjoitti...

Heippa, jos oletetaan, että papyruksenpalanen on aito, ja sisältökin luotettavasti tulkittu: "Jeesuksen vaimo", niin mikä siinä todistaa, että kyse olisi Jeesus Nasaretilaisesta? Jeesus-nimisiä oli muitakin.