lauantai 25. tammikuuta 2014

Evoluutio ja luominen - termien määrittelyä


Keskustelua erilaisista luomisnäkemyksistä ja niiden suhteesta evoluutioteoriaan on vaikea käydä ilman termien määrittelemistä. Esimerkiksi pelkästään sanalla "evoluutio" on useita eri merkityssisältöjä, jotka menevät keskustelussa helposti sekaisin ja hämärtävät sen mistä kulloinkin tarkalleen ottaen puhutaan. Samoin luomisnäkemyksessä on useampia variaatioita. Tieteellisen todistusaineiston ja Raamatun ensisijaisuuden merkityksen arvioimiseksi kunkin näkemyksen kohdalla on ensin oltava tietoinen erilaisten näkemysten olemassaolosta. Oheinen termien määrittely perustuu suurimmaksi osaksi Jay Richardsin kirjoittamaan lukemisenarvoiseen teokseen God And Evolution. Richardsin listaan myös olen loppuun lisännyt mikro- ja makroevoluutio –termien määrittelyt. Oheinen lista ei ota kantaa eri näkemysten vahvuuksiin tai heikkouksiin. Kyse on ainostaan pyrkimyksestä määritellä keskustelussa käytettäviä termejä.
--------------------------------------------------------------

NUOREN MAAPALLON KREATIONISMI. Jumala loi maailman tyhjästä kuuden, noin  24 tuntia käsittävän, päivän puitteissa noin kymmenentuhatta vuotta sitten. 

VANHAN MAAPALLON KREATIONISMI. Jumala loi maailman tyhjästä. Universumin ja maapallon ikä (n. 13 mrd vuotta) vastaa tieteen valtavirran käsitystä. Jumala toimi luonnossa välittömästi ("ensisijaisena" ja "riittävänä syynä") luoden asioita. 

PROGRESSIIVINEN KREATIONISMI. Tämä on lähellä vanhan maapallon kreationismia. Universumin ja maapallon ikä vastaa tieteen valtavirran käsitystä ja Jumalan katsotaan toimineen suoraan joissakin kohdin kosmista historiaa. Kuitenkin Jumalan erityisten luomistekojen saumakohdissa nähdään tässä näkemyksessä enemmän evolutionääristä kehitystä kuin nuoren tai vanhan maapallon kreationismissa. 

ÄLYKKÄÄN SUUNNITTELUN TEORIA (ID). Luonnontieteellisen julkisen todistusaineiston pohjalta, luonto, tai tietyt piirteet luonnossa, selittyvät parhaiten älykkään toimijan valossa. Useimmat ID näkemyksen edustajat suhtautuvat kriittisesti neodarvinismiin riittävänä selityksenä elämän sopeutumiskykyiselle monimuotoisuudelle sekä elämän alkusynnyn ja biologisen informaation alkuperän materialistisiin teorioihin. Koska ID näkemys on minimalistinen, se ei ole loogisesti ristiriidassa erilaisten evoluutionäkemysten ja luomisnäkemysten kanssa, olematta silti identtinen minkään kanssa niistä. 

TEISTINEN EVOLUUTIO. Näkemys siitä, että usko Jumalaan ja evoluutio ovat molemmat totta. Termi on moniselitteinen, koska sanalla "evoluutio" on useita eri merkityksiä. ID näkemyksen ja teistisen evoluution välillä ei ole loogista ristiriitaa ja ID näkemyksen edustaja voi uskoa myös teistiseen evoluutioon. Tosin yleensä käsitteellä viitataan henkilöihin, jotka kannattavat darvinistista evoluutioteoriaa ja jotka suhtautuvat kriittisesti tämänhetkisiin älykkään suunnittelun argumentteihin biologiassa.

TEISMI. Transsendentti, eli tuonpuoleinen (vastakohtana immanentille, eli tämänpuoleiselle) kaikkivaltias, täydellisen hyvä, persoonallinen Jumala loi maailman tyhjästä, ex nihilo, ja jatkuvasti ylläpitää sitä ja on vuorovaikutuksessa sen kanssa ja siinä. Juutalaisuus, kristinusko ja Islam ovat perinteisesti teistisiä uskontoja.

DEISMI. Tuonpuoleinen Jumala loi universumin, mutta ei vaikuta siinä eikä toimi välittömästi historiassa. 

PANTEISMI. Jumala ja universumi ovat identtisiä. Panteistit torjuvat käsityksen tuonpuoleisesta Jumalasta eivätkä yleensä pidä Jumalaa täysin persoonallisena. 

PANENTEISMI. Jumalalla on joitakin tuonpuoleisia ominaisuuksia, mutta on niistä huolimatta maailmassa, tai, vaihtoehtoisesti, maailma on Jumalassa. Jumala ja luonto ovat eri asioita, mutta eivät kuitenkaan erotettavissa. Useimmat panenteistit uskovat Jumalan kehittyvän maailman kanssa, eikä hän luinut maailmaa ex nihilo, tyhjästä. Panenteismi on jossain määrin suosittu näkemys uskonnollisten yliopistoihmisten parissa, erityisesti niiden, jotka ovat mukana uskon ja tieteen välisessä dialogissa. Se on kuitenkin erittäin harvinainen näkemys tavallisten uskovaisten parissa. 

EVOLUUTIO. Sanalla on useita, osin keskenään ristiriitaisiakin, merkityksiä. Vain osalla niistä on teologian kannalta mitään merkitystä. Sanan eri merkityksiä ovat: 

1. Muutos ajan myötä; luonnon historia; mikä tahansa tapahtumasarja luonnossa. 
2. Populaation geenipoolien alleelien esiintymistiheyden muutokset. 
3. Rajallinen polveutuminen yhteisestä kantamuodosta: eräät eliöryhmät polveutuvat yhteisestä kantamuodosta. 
4. Mekanismi, joka saa aikaan tarvittuja muutoksia, jotka mahdollistavat polveutumisen rajallisen muuntelun puitteissa, pääasiassa tällöin kyse on sattumanvaraisiin muunteluihin ja mutaatioihin kohdistuvasta luonnonvalinnasta. 
5. Yksi yhteinen kantamuoto: kaikki eliöt polveutuvat yhdestä yhteisestä kantamuodosta. 
6. "Sokea kelloseppä" -teesi: kaikki eliöt polveutuvat yhteisistä kantamuodoista täysin ohjaamattomien, ei-älyllisten (unintelligent) ja päämäärättömän satunnaisten (random) materiaalisten prosessien, kuten muunteluun ja mutaatioihin kohdistuvan luonnonvalinnan, kautta. Tähän teesiin sisältyy ajatus siitä, että luonnonvalinta mekanismina, ja kenties muut samalla tavalla naturalistiset mekanismit, ovat sellaisenaan täysin riittäviä selittämään sen miksi eliöt näyttävät suunnitelluilta, vaikka eivät sitä tosiasiassa ole. 
7. Metafora. Termiä käytetään vertauskuvallisesti kuvaamaan kilpailullista prosessia, jonka puitteissa esimerkiksi sellaiset asiat kuten vaikkapa urheilu-ura, liiketoiminta, kansakunnat ja muut senkaltaiset syntyvät, kehittyvät, menestyvät ja romahtavat. 
8. Ajan myötä tapahtuva edistys tai kehittyminen yksinkertaisesta idusta kehittyneeksi eliöksi. Esimerkiksi tammenterhosta kasvaa puu, ihmisalkiosta kehittyy lapsi. Tämä ajatus oli yleinen käsitys biologisesta evoluutiosta Darwinia edeltävänä aikana ja johti siihen, että Darwin itse vältti sanaa "evoluutio" Lajien Synty kirjassaan. Nykydarvinistit seuraavat Darwinia siinä, että he yleensä torjuvat sellaisen käsityksen biologisesta evoluutiosta, joka viittaa teleologisen päämäärän sisältäviin prosesseihin. Tästä huolimatta edistykseen viittaavaa kieltä esiintyy toistuvasti jopa niiden teksteissä, jotka virallisesti torjuvat sellallaisen.

Evoluutio -sanan merkitys numero 6, "sokea kelloseppä", on kaikkein vähiten yhteensovitettavissa teismin kanssa. Merkitys 8 on implisiittisesti teistinen tai vähintään teleologinen. 

TELEOLOGIA. Termillä viitataan systeemiin, tapahtumaan tai prosessiin, joka on suuntautunut kohti jotain päämäärää. Kosmisesta ja biologisesta evoluutiosta on sekä teleologisia että ei-teleologisia versioita. Darvinistisen teorian eräs keskeisimmistä pyrkimyksistä on ollut selittää elämän näennäinen teleologia puhtaasti näennäiseksi sen sijaan, että se olisi todellista. 

DARVINISMI. Teoria siitä, että kaikki elämänmuodot maapallolla polveutuvat yhdestä, tai useammasta yhteisestä kantamuodosta, ja että elämän sopeutumiskykyinen monimuotkaisuus johtuu suureksi osaksi satunnaisen umpimähkäisiin variaatioihin kohdistuvasta luonnonvalinnasta. Darwin esitti teoriansa vaihtoehdoksi sille, että lajien ajateltiin olevan erikseen luotuja. Useimmat nykydarvinistit ovatkin seuranneet Darwinia tässä. Tiukasti ymmärrettynä Darwinin mekanismi luonnonvalinnasta ja sattumanvaraisesta muuntelusta, ei pelkästään yhteinen kantamuoto, on ristiriidassa elämän älykkään suunnittelun kanssa. 

NEODARVINISMI (uus-darvinismi). Moderni muunnelma darvinismista. Sen mukaan sattumanvarainen umpimähkäinen (random) muuntelu samaistetaan sattumanvaraisiin geneettisiin mutaatioihin. 

MIKROEVOLUUTIO. Eliölajien rajojen puitteissa ja sisällä tapahtuva pienimuotoinen havaittava muuntelu ja sopeutuminen. Mikroevoluutio on yleisesti hyväksytty ajatus myös kaikkien luomisteorioiden taholla.

MAKROEVOLUUTIO. Kehittyminen lajista toiseksi, jonka, vaikka sitä ei voida suoraan havaita, oletetaan tapahtuneen havaittujen mikroevolutiivisten muutosten perusteella.

Neodarvinisti Theodosius Dobzhansky loi termit mikro- ja makroevoluutio vuonna 1937 erottaakseen olemassaolevien lajien sisällä havaitut pienimuotoiset muutokset uusien lajien synnyn lajista toiseksi vaatimista suurista muutoksista, joista Dobzhansky katsoi fossiiliaineiston todistavan.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"TEISMI. Transsendentti, eli tuonpuoleinen (vastakohtana immanentille, eli tämänpuoleiselle) kaikkivaltias, täydellisen hyvä, persoonallinen Jumala loi maailman tyhjästä, ex nihilo, ja jatkuvasti ylläpitää sitä ja on vuorovaikutuksessa sen kanssa ja siinä. Juutalaisuus, kristinusko ja Islam ovat perinteisesti teistisiä uskontoja." (lainaus)


Noinkin sen voi ilmaista, mutta kun nyt terminologioita ruvetaan käyttämään, on hyvä huomata seuraava. Jumala on Raamatun mukaan luojana transsendentti (tuonpuoleinen), mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö Hän olisi myös immanennti (läsnä luomassaan maailmassa). Raamatun mukaan Hän molempia. Pelkkä transsendettinen Jumala on deistien Jumala ja pelkästään immanenttinen on yhtä maailman kanssa eli panteistinen. Panteismissa jumala on usein persoonaton ja maailma on jumalan emanaatio. Molempien ylikorostaminen johtaa virheelliseen näkemykseen, mutta toki läntökohta on se, että Jumala on erillinen maailmasta, sillä se on Hänen luomansa eikä Hänen emanaationsa. Silti, Hän on läsnä luomassaan maailmassa ja ylläpitää sitä voimallaan (teologisesti: ”jatkuvat luominen”) eli Hän on myös immanentti.

Juutalaisuus ja kristinusko edustavat toki periaatteessa Raamatun antamaa ilmoitusta (jota islam tässä seuraa), mutta juutalainen kabbala (erit. Zohar ja luriaaninen kabbala etc.) on jo systeeminä lähellä tai kokonaan panteismia (jotkut kutusuvat sitä panenteismiksi). Juutalaisuudella onkin ollut vaikeuksia yhdistää näitä kahta suuntaustaan (raamatullista perinnettä ja mystiikan perinettä) toisiinsa.

Monet mystikaan muodot uskonnosta riippumatta lähestyvät ainakin kokemuksellisesti panteismia, jossa henkilö kokee olevansa yhtä Jumalan ja maailman kanssa.

mosamasa kirjoitti...

Tutkittu havainto todellisuudesta: osalla ihmiskunnasta on genomissa neanderthalin dna:ta ja osalla ei lainkaan tai hyvin vähän falsifioi Adamin erikseen luomisen.

Anonyymi kirjoitti...

Tutkittu havainto todellisuudesta: osalla ihmiskunnasta on genomissa neanderthalin dna:ta ja osalla ei lainkaan tai hyvin vähän falsifioi Adamin erikseen luomisen.

Mielenkiintoinen pointti. Mitä mieltä Pasi on tästä?
T: Ilari

Heino Hoffrén kirjoitti...

Olen sitä mieltä, että lähes jokaiseen tutkijaan ja tarkkailijaan vaikuttaa hänen maailmankatsomuksensa ja uskonsa. Tieteellisen tutkimuksen dataa ja luonnosta tehtyjä havaintoja tulkitaan oman maailmankatsomuksen ja uskon lävitse, niin että hyväksytään vain sitä tukevat johtopäätökset ja näkemykset. Tämä johtaa helposti virheellisiin tulkintoihin ja tekee vaikeaksi vuorovaikutteisen hedelmällisen keskustelun eri ryhmien välillä.

Tästä asiasta on hyviä kirjoituksia Jumalan valtakuntablogissa osoitteessa
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/luominen/

Vaikka blogin teologinen näkemys on valtauskoa vastaan, pidän luomista koskevaa osiota puhuttelevana. Jokaisen olisi hyvä tutkia itseään, jotta nähtäisiin, miten paljon oma vakaumus vaikuttaa tulkintoihin sekä luomista että myös teologiaa koskevissa asioissa. Suuri osa totena pitämistämme väitteistä on muilta ihmisiltä opittua sen sijaan, että Jumala olisi sanonut ne asiat taivaasta tai perustaisimme kantamme omaan ajatteluun ja terveeseen harkintaan. Sokea usko johtaa usein harhaan, mutta totuuden sana kestää kaiken koettelun ja kehottaa tutkistelemaan itseään.