Kun kerran on juhannus ja
olen muutenkin juuri lähdössä kesälomalle ajattelin tämän otsikon olevan sopivan kesäinen ja keveä. Saunominen
on niin suomalaista. Keveän otsikon takana on kuitenkin todellinen kysymys,
joka suo mahdollisuuden hiukan valaista jotain mistä aiemmin
kirjoitin UP-blogilla otsikolla "Vaikeatajuinen Raamattu?" (27.3.2012)
Otsikon kysymys liittyy
erääseen sähköpostiin, jonka sain vuosia sitten. Viestin lähettäjä kertoi, että
hän ei voi mennä saunaan koska 1 Moos. 9:20-27 mukaan Haam, yksi Nooan pojista,
kirottiin nähtyään ”isänsä alastomuuden”. Kirjoittaja oli tästä tullut siihen
johtopäätökseen, että kyseinen raamatunteksti tuomitsee saunomisen
synniksi.
Olen vilpittömästi iloinen
uskovista, jotka tahtovat olla kuuliaisia Jumalan sanalle. Raamattu on Pyhän
Hengen inspiroima virheettömän erehtymätön Jumalan sana. Sen mitä Raamattu
sanoo sen Jumala sanoo. Se mitä Raamattu sanoo on siksi kristitylle tavattoman
tärkeää.
Toisinaan omatunto voi kuitenkin jäädä tarpeettomasti kiinni asioihin, jotka perustuvat luetun tekstin syystä tai toisesta tapahtuvaan väärinymmärtämiseen. Ehkä on tehty johtopäätöksiä, jotka eivät varsinaisesti perustu siihen mitä Raamattu tarkoittaa. Vain silloin, kun olemme ymmärtäneet oikein mitä Raamattu sanoo olemme kuuliaisia sille mitä Jumala sanoo. Muutoin olemme ”kuuliaisia” vain jonkinlaiselle kuvitelmalle siitä mitä luulemme Jumalan sanovan. Seurauksena on tarpeetonta ahdistusta ja pelkoa Jumalan tahdon rikkomisesta.
Blogissani ”Vaikeatajuinen Raamattu?” kirjoitin siitä, että kaikki pelastukselle välttämätön on Jumalan sanassa ilmoitettu selvästi ja ymmärrettävästi. Mutta sitten on asioita, jotka kuuluvat apostoli Pietarinkin mukaan sarjaan ”yhtä ja toista vaikeatajuista”. Jumalaa kunnioittava lähestymistapa on olla valmis näkemään vaivaa vaikeatajuisten raamatunkohtien kanssa.
Sitten kirjoitin myös näin:
Toisinaan omatunto voi kuitenkin jäädä tarpeettomasti kiinni asioihin, jotka perustuvat luetun tekstin syystä tai toisesta tapahtuvaan väärinymmärtämiseen. Ehkä on tehty johtopäätöksiä, jotka eivät varsinaisesti perustu siihen mitä Raamattu tarkoittaa. Vain silloin, kun olemme ymmärtäneet oikein mitä Raamattu sanoo olemme kuuliaisia sille mitä Jumala sanoo. Muutoin olemme ”kuuliaisia” vain jonkinlaiselle kuvitelmalle siitä mitä luulemme Jumalan sanovan. Seurauksena on tarpeetonta ahdistusta ja pelkoa Jumalan tahdon rikkomisesta.
Blogissani ”Vaikeatajuinen Raamattu?” kirjoitin siitä, että kaikki pelastukselle välttämätön on Jumalan sanassa ilmoitettu selvästi ja ymmärrettävästi. Mutta sitten on asioita, jotka kuuluvat apostoli Pietarinkin mukaan sarjaan ”yhtä ja toista vaikeatajuista”. Jumalaa kunnioittava lähestymistapa on olla valmis näkemään vaivaa vaikeatajuisten raamatunkohtien kanssa.
Sitten kirjoitin myös näin:
Kun
on kyse niinkin laajasta (66 kirjaa), useita tyylilajeja (runoutta,
historiaa, apokalyptiikkaa, viisauskirjallisuutta etc.) ja eri aikakausia
edustavasta kirjakokoelmasta, on selvää, että aivan kaikki ei Raamatussa ole
yhtä selvää. Toisinaan tekstin ymmärtäminen edellyttää lukijan ja
kirjoitushetken tilanteen kuromista umpeen käytössä olevien apuvälineiden, sanakirjojen
ja ajan historiaa tai tekstiä muuten käsittelevien kommentaarien avulla. Näiden
avulla pyritään varmistamaan, että yhteys alkuperäisen kirjoittajan ajatuksiin
ei katkea. Tavoitteenahan ei ole lukea omia lempiajatuksiaan sisälle Raamattuun
ja etsiä niille tukea yksittäisistä jakeista. Pyrkimyksenä tulee olla selvittää
mikä on ollut kulloisenkin tekstin alkuperäisen kirjoittajan ajatus ja sitä
kautta miettiä tekstin opetusta meidän ajallemme.”
Sähköpostiviestin lähettäjän kysymys saunomisesta ja Haamin kirouksesta antaa erinomaisen tilaisuuden valaista sitä kuinka Raamatun tekstin taustoihin pureutuminen auttaa toisinaan ymmärtämään mistä on kyse ja mistä ei.
Ensiksi huomioitava periaate on se, että Raamattu selittää itse itseään.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan ilmaisu, joka on heprean kielestä käännetty suomeksi sanoilla ”nähdä / paljastaa alastomuus” viittaa Vanhassa testamentissa luvattomiin sukupuolisuhteisiin. Ilmaisu ei tarkoittanut visuaalista näkemistä vaan itse tekemistä. Kyse on häveliäästä kiertoilmauksesta (eufemismi), jolla viitataan luvattomaan sukupuoliyhteyteen, kuten käy ilmi esimerkiksi 3 Mooseksen kirjan jakeista20:17 ja 19:
Sähköpostiviestin lähettäjän kysymys saunomisesta ja Haamin kirouksesta antaa erinomaisen tilaisuuden valaista sitä kuinka Raamatun tekstin taustoihin pureutuminen auttaa toisinaan ymmärtämään mistä on kyse ja mistä ei.
Ensiksi huomioitava periaate on se, että Raamattu selittää itse itseään.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan ilmaisu, joka on heprean kielestä käännetty suomeksi sanoilla ”nähdä / paljastaa alastomuus” viittaa Vanhassa testamentissa luvattomiin sukupuolisuhteisiin. Ilmaisu ei tarkoittanut visuaalista näkemistä vaan itse tekemistä. Kyse on häveliäästä kiertoilmauksesta (eufemismi), jolla viitataan luvattomaan sukupuoliyhteyteen, kuten käy ilmi esimerkiksi 3 Mooseksen kirjan jakeista20:17 ja 19:
Jos mies ottaa vaimokseen
sisarensa tai sisarpuolensa ja he näkevät toisensa alastomuuden, se on
häpeällinen teko. Heidät on julkisesti poistettava kansansa keskuudesta. Mies
on yhtynyt sisareensa ja sen tähden ansainnut rangaistuksen … Älä yhdy äitisi
äläkä isäsi sisareen, sillä jos joku paljastaa lähisukulaisensa alastomuuden,
molemmat ansaitsevat rangaistuksen.”
Muita esimerkkejä saman termin vastaavanlaisesta käytöstä löytyy vaikkapa 3 Moos. 18:19, Hes. 16:37, pari mainitakseni.
”Nähdä alastomuus” on siis, kuten edellä sanoin, kiertoilmaus. Käytämme vastaavanlaista ilmaisutekniikkaa yhä puhuessamme joskus epämiellyttävistä asioista. Esimerkiksi kun puhumme sodassa ”kaatuneista” ymmärrämme, ettei kyse ole sotilaiden kompastelusta taistelukentällä, vaan kuolemasta. Tai jos sanomme miehen ”maanneen” jonkun naisen kanssa ei kyse välttämättä ole pelkästään nukkumisesta samalla vuoteella.
Tässä vaiheessa hikikarpalot alkavat alkaa nousta lukijan otsalle: Mistä mahtoi olla kyse siis siinä, että Haam ”näki / paljasti isänsä alastomuuden”?
Viitaten Raamatun ilmaisutapaan sekä muihin tuon ajan muinaisiin teksteihin teologian tohtori Robert Gagnon on osoittanut, että kyse on todennäköisesti ollut Haamin insestisestä yrityksestä raiskata isänsä Nooa. Gagnonin mukaan muinaisissa mesopotamialaisissa ja egyptiläisissä teksteissä kerrotaan vastaavanlaisistakin tapauksista, joissa suvun päämiehen valta-asema sukunsa ja perheensä johtajana saatettiin yrittää haastaa ja riistää häpäisemällä hänet homoseksuaalisella raiskauksella.
Tämä selittäisi myös varsin rajulta tuntuvan kiroustuomion, jonka Haam teostaan sai. Sellaista tuskin olisi saanut pelkästä katsomisesta. Sen sijaan, että Haamin olisi onnistunut väkivaltaisesti anastaa heimonsa johtoaseman hänen jälkeläisistään tuli ”veljiensä orjienkin orja”. Hän yritti anastaa Seemille kuuluvan esikoisaseman, mutta hänestä ei tullutkaan pää vaan häntä, veljiensä orjien orja.
Haamin teolla ja tuomiolla oli kauaskantoiset seuraukset. Hänestä polveutui Kanaan, jonka jälkeläiset asuttivat Kanaanin maan, jonka Seemistä polveutuvien patriarkkojen (Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin) jälkeläiset paljon myöhemmin valtasivat. Niiden kanaanilaisten ”kauhistusten” joukossa, joiden vuoksi Jumala nämä kansat tuomitsi antaen heidän maansa seemin jälkeläisille, mainitaan juuri insestiset ja homoseksuaaliset suhteet (2 Moos. 18 ja 20 luvut).
Tämä historia yksityiskohtineen on toki kokonaan oma laaja lukunsa. Mutta tämä hipaisu luvatun maan ja valitun kansan myöhempään historiaan Pyhissä kirjoituksissa auttaa ymmärtämään, ettei Haamin tapauksen merkitys avaudu oikein sen enempää katsomisen kuin kylpemisenkään, vaan valitun kansan pyhän historian näkökulmasta.
Mitä me siis tähän sanomme? Pitääkö meidän saunoman, että meistä puhtaita tulisi, vaiko eikö?
Jakeet 1 Moos 9:20-27 eivät kerro meille mitään Jumalan tahdosta saunomisen suhteen. Sen sijaan Raamatun ajan kielenkäytön ja kulttuuristen taustojen tunteminen auttavat meitä asianmukaisesti kuromaan umpeen 1 Mooseksen kirjan kirjoittajan ja nykylukijan välillä vallitsevan ajallisen kuilun valaisemalla tässä tapauksessa mielenkiintoisella tavalla mistä Haamin tapauksessa todennäköisimmin on ollut kyse.
Sillä, että Haam ”näki / paljasti isänsä alastomuuden” ei siis ole mitään tekemistä saunomisen kanssa yleensä. On varmasti monia muita raamatun siveellisyyteen sellaisenaan liittyviä kohtia, jotka antavat viitteitä siitä kenen kanssa on sopivaa ja Jumalan tahdon mukaista saunoa ja kenen kanssa ei.
Saunassa on varmasti tehty paljon syntiä niin kuin auton takapenkilläkin. Pelkästään tämän tähden ei kuitenkaan ole tarvis luopua sen enempää autoilusta kuin saunomisestakaan. Kuten on tapana sanoa abusus non tollit usum: jonkin asian väärinkäyttö ei turmele asian oikeaa käyttöä.
Puhtaus on puoli ruokaa.
Ei muuta kuin hyvää juhannusta ja sauna lämpimäksi!
Muita esimerkkejä saman termin vastaavanlaisesta käytöstä löytyy vaikkapa 3 Moos. 18:19, Hes. 16:37, pari mainitakseni.
”Nähdä alastomuus” on siis, kuten edellä sanoin, kiertoilmaus. Käytämme vastaavanlaista ilmaisutekniikkaa yhä puhuessamme joskus epämiellyttävistä asioista. Esimerkiksi kun puhumme sodassa ”kaatuneista” ymmärrämme, ettei kyse ole sotilaiden kompastelusta taistelukentällä, vaan kuolemasta. Tai jos sanomme miehen ”maanneen” jonkun naisen kanssa ei kyse välttämättä ole pelkästään nukkumisesta samalla vuoteella.
Tässä vaiheessa hikikarpalot alkavat alkaa nousta lukijan otsalle: Mistä mahtoi olla kyse siis siinä, että Haam ”näki / paljasti isänsä alastomuuden”?
Viitaten Raamatun ilmaisutapaan sekä muihin tuon ajan muinaisiin teksteihin teologian tohtori Robert Gagnon on osoittanut, että kyse on todennäköisesti ollut Haamin insestisestä yrityksestä raiskata isänsä Nooa. Gagnonin mukaan muinaisissa mesopotamialaisissa ja egyptiläisissä teksteissä kerrotaan vastaavanlaisistakin tapauksista, joissa suvun päämiehen valta-asema sukunsa ja perheensä johtajana saatettiin yrittää haastaa ja riistää häpäisemällä hänet homoseksuaalisella raiskauksella.
Tämä selittäisi myös varsin rajulta tuntuvan kiroustuomion, jonka Haam teostaan sai. Sellaista tuskin olisi saanut pelkästä katsomisesta. Sen sijaan, että Haamin olisi onnistunut väkivaltaisesti anastaa heimonsa johtoaseman hänen jälkeläisistään tuli ”veljiensä orjienkin orja”. Hän yritti anastaa Seemille kuuluvan esikoisaseman, mutta hänestä ei tullutkaan pää vaan häntä, veljiensä orjien orja.
Haamin teolla ja tuomiolla oli kauaskantoiset seuraukset. Hänestä polveutui Kanaan, jonka jälkeläiset asuttivat Kanaanin maan, jonka Seemistä polveutuvien patriarkkojen (Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin) jälkeläiset paljon myöhemmin valtasivat. Niiden kanaanilaisten ”kauhistusten” joukossa, joiden vuoksi Jumala nämä kansat tuomitsi antaen heidän maansa seemin jälkeläisille, mainitaan juuri insestiset ja homoseksuaaliset suhteet (2 Moos. 18 ja 20 luvut).
Tämä historia yksityiskohtineen on toki kokonaan oma laaja lukunsa. Mutta tämä hipaisu luvatun maan ja valitun kansan myöhempään historiaan Pyhissä kirjoituksissa auttaa ymmärtämään, ettei Haamin tapauksen merkitys avaudu oikein sen enempää katsomisen kuin kylpemisenkään, vaan valitun kansan pyhän historian näkökulmasta.
Mitä me siis tähän sanomme? Pitääkö meidän saunoman, että meistä puhtaita tulisi, vaiko eikö?
Jakeet 1 Moos 9:20-27 eivät kerro meille mitään Jumalan tahdosta saunomisen suhteen. Sen sijaan Raamatun ajan kielenkäytön ja kulttuuristen taustojen tunteminen auttavat meitä asianmukaisesti kuromaan umpeen 1 Mooseksen kirjan kirjoittajan ja nykylukijan välillä vallitsevan ajallisen kuilun valaisemalla tässä tapauksessa mielenkiintoisella tavalla mistä Haamin tapauksessa todennäköisimmin on ollut kyse.
Sillä, että Haam ”näki / paljasti isänsä alastomuuden” ei siis ole mitään tekemistä saunomisen kanssa yleensä. On varmasti monia muita raamatun siveellisyyteen sellaisenaan liittyviä kohtia, jotka antavat viitteitä siitä kenen kanssa on sopivaa ja Jumalan tahdon mukaista saunoa ja kenen kanssa ei.
Saunassa on varmasti tehty paljon syntiä niin kuin auton takapenkilläkin. Pelkästään tämän tähden ei kuitenkaan ole tarvis luopua sen enempää autoilusta kuin saunomisestakaan. Kuten on tapana sanoa abusus non tollit usum: jonkin asian väärinkäyttö ei turmele asian oikeaa käyttöä.
Puhtaus on puoli ruokaa.
Ei muuta kuin hyvää juhannusta ja sauna lämpimäksi!
-------------
PS: Olen kesälomalla 23.7. asti. Yritän vierottaa itseäni netistä kalastuksen, mökkeilyn ja muuten vaan yleisen lööbailun merkeissä.
9 kommenttia:
Otetaanpa tähän rinnalle kirkkohistoriallinen, mutta ennen kaikkea käytännön teologinen näkökulma puheena olevaan saunomiseen.
Vanhojen kirkollisten herätysliikkeiden, kuten esim. herännäisyyden piirissä on jo vanhastaan ollut pitkä perinne sielunhoidollisissa keskusteluissa, jotka on käyty nimenomaan saunassa. Körttiläisiä kutsuttiin vähän pilkaten jopa "saunauskovaisiksi", koska sauna toimi eräänlaisena hengellisen dynamon toimintaympäristönä tuon ajan kulttuurisessa tilanteessa.
Sauna on paikka, jossa olemme rinnakkain samoilla lauteilla sellaisina kuin Jumala on meidät luonut. Siellä voi mies miehelle turvallisesti ja rauhassa avautua kipeistäkin asioista. Esim. elokuva "Miesten vuoro" kuvaa hyvin tätä suomalaisen miehen mielenmaisemaa ja saunan toimivuutta sen hoitamisessa.
Ja jos uskonnonharjoituksessamme muuten olisikin esim. joitain kirkollisen hierarkkian ulkoisia tunnusmerkkejä, kuten esim. papinkauluksia tai lipereitä tai kaapuja tai vanhimmistoveljien mustia pukuja, niin saunassa tämä ei vaan toimi. Ja mikäli joku on kovin kiinni näissä, niin pitäköön minun puolestani vapaasti piispanristiä 100-asteisessa löylyssä.
Tämä kieltämättä selittää paljon.
Itse olen kohdasta aiemmin ajatellut, että se liittyy juutalaisten häpeäkulttuuriin. Että oli häpeällistä nähdä toinen alastomana, vaikka ehkä se olisi ollut Nooalle häpeällisempää tulla nähdyksi alastomana. Seuraukset eivät taida vastata tätä tulkintaani.
Toisaalta, seuraukset vaikuttavat siltikin oudoilta: miksi Nooa kirosi Kanaanin eikä Haamia? Vaikka tässä lienee jonkinlainen suvun jatkumo (kirous ja siunaus koski jokaisen tulevia polvia), on mielestäni silti outoa, että Nooa kirosi pojan, eikä syntiä tehnyttä isää.
Ja vaikka kyse olisi siitä, että Raamattu opettaa jokaisen kärsivän omista synneistään, eikä esim. poika isänsä sijasta ( http://www.theskepticalreview.com/tsrmag/4sins97.html ), vaan mahdollisesti seurauksena, se ei siltikään vastaa, miksi vain Kanaan kirottiin. Osaako kukaan vastata?
Saunaa on pidetty suomalaisessa kulttuurissa myös "köyhän kirkkona" ja siksi siellä ei sovi käyttäytyä ihan miten vain. Lisäksi saunomiskulttuuri lauantaisin valmisti ruumista puhtauteen sunnuntaiaamun kirkkoreissua varten, jossa vihmottiin sielu puhtaaksi.
Haluaisin vielä palata edelliseen kommenttini ja kysyä miksi Nooa kirosi Kanaanin eikä Haamia? Osaatko Pasi vastata?
Itsepintaisesti kysyn nyt jälleen tietääkö joku asiasta. Miksi se oli Kanaan joka kirottiin eikä Haam?
Minäkin olen utelias tietämään tuosta Kanaanin kiroamisesta. Miksi hän oli "suurin syyllinen" isänsä synnin tähden?
Blogikirjoitus on jo melkein pari vuotta vanha, mutta päädyin tänne googlatessani Kanaanin kiroamisesta. Kommenteissa on kyselty, miksi Kanaan kirottiin eikä Haam. Kuuntelin Jukka Norvannon raamattuopetusta (1.Moos 9:18-10:32 Maailman kansat) ja hän kertoo, että Raamatussa käytettiin poika- nimitystä usein myös pojanpojasta tai pojanpojanpojasta. Tämä saattaisi selittää, että teon tekijänä olikin Haamin poika Kanaan. Ottamatta sen kummemmin kantaa asiaan ajattelin vinkata tännekin. Opetus on kuultavissa täällä.
olen kuullut selityksen (michael howardilta), että Haam olisi raiskannut äitinsä, ei todellakaan isäänsä! ja tästä ilmaisu "paljasti isänsä alastomuuden"
One rabbinic teaching is that Ham or Canaan castrated his father. However, the text nowhere states what Ham did to Noah. Any theory of what occurred is speculation.
Another view arises out of comparison with Leviticus 20:11, "The man who lies with his father's wife has uncovered his father's nakedness..." With Leviticus 20:11 in mind, some propose that Ham had sex with Noah's wife, and that was what brought the curse from Noah.
https://www.gotquestions.org/curse-Ham-Canaan.html
Lähetä kommentti