Onko sauna syntiä?

Kun kerran on juhannus ja olen muutenkin juuri lähdössä kesälomalle ajattelin tämän otsikon olevan sopivan kesäinen ja keveä. Saunominen on niin suomalaista. Keveän otsikon takana on kuitenkin todellinen kysymys, joka suo mahdollisuuden hiukan valaista jotain mistä aiemmin kirjoitin UP-blogilla otsikolla "Vaikeatajuinen Raamattu?" (27.3.2012)

Otsikon kysymys liittyy erääseen sähköpostiin, jonka sain vuosia sitten. Viestin lähettäjä kertoi, että hän ei voi mennä saunaan koska 1 Moos. 9:20-27 mukaan Haam, yksi Nooan pojista, kirottiin nähtyään ”isänsä alastomuuden”. Kirjoittaja oli tästä tullut siihen johtopäätökseen, että kyseinen raamatunteksti tuomitsee saunomisen synniksi.

Olen vilpittömästi iloinen uskovista, jotka tahtovat olla kuuliaisia Jumalan sanalle. Raamattu on Pyhän Hengen inspiroima virheettömän erehtymätön Jumalan sana. Sen mitä Raamattu sanoo sen Jumala sanoo. Se mitä Raamattu sanoo on siksi kristitylle tavattoman tärkeää. 

Toisinaan omatunto voi kuitenkin jäädä tarpeettomasti kiinni asioihin, jotka perustuvat luetun tekstin syystä tai toisesta tapahtuvaan väärinymmärtämiseen.  Ehkä on tehty johtopäätöksiä, jotka eivät varsinaisesti perustu siihen mitä Raamattu tarkoittaa. Vain silloin, kun olemme ymmärtäneet oikein mitä Raamattu sanoo olemme kuuliaisia sille mitä Jumala sanoo. Muutoin olemme ”kuuliaisia” vain jonkinlaiselle kuvitelmalle siitä mitä luulemme Jumalan sanovan. Seurauksena on tarpeetonta ahdistusta ja pelkoa Jumalan tahdon rikkomisesta. 

Blogissani ”Vaikeatajuinen Raamattu?” kirjoitin siitä, että kaikki pelastukselle välttämätön on Jumalan sanassa ilmoitettu selvästi ja ymmärrettävästi. Mutta sitten on asioita, jotka kuuluvat apostoli Pietarinkin mukaan sarjaan ”yhtä ja toista vaikeatajuista”. Jumalaa kunnioittava lähestymistapa on olla valmis näkemään vaivaa vaikeatajuisten raamatunkohtien kanssa.

Sitten kirjoitin myös näin:

Kun on kyse niinkin laajasta (66 kirjaa), useita tyylilajeja (runoutta, historiaa, apokalyptiikkaa, viisauskirjallisuutta etc.) ja eri aikakausia edustavasta kirjakokoelmasta, on selvää, että aivan kaikki ei Raamatussa ole yhtä selvää. Toisinaan tekstin ymmärtäminen edellyttää lukijan ja kirjoitushetken tilanteen kuromista umpeen käytössä olevien apuvälineiden, sanakirjojen ja ajan historiaa tai tekstiä muuten käsittelevien kommentaarien avulla. Näiden avulla pyritään varmistamaan, että yhteys alkuperäisen kirjoittajan ajatuksiin ei katkea. Tavoitteenahan ei ole lukea omia lempiajatuksiaan sisälle Raamattuun ja etsiä niille tukea yksittäisistä jakeista. Pyrkimyksenä tulee olla selvittää mikä on ollut kulloisenkin tekstin alkuperäisen kirjoittajan ajatus ja sitä kautta miettiä tekstin opetusta meidän ajallemme.”

Sähköpostiviestin lähettäjän kysymys saunomisesta ja Haamin kirouksesta antaa erinomaisen tilaisuuden valaista sitä kuinka Raamatun tekstin taustoihin pureutuminen auttaa toisinaan ymmärtämään mistä on kyse ja mistä ei. 

Ensiksi huomioitava periaate on se, että Raamattu selittää itse itseään.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan ilmaisu, joka on heprean kielestä käännetty suomeksi sanoilla ”nähdä / paljastaa alastomuus” viittaa Vanhassa testamentissa luvattomiin sukupuolisuhteisiin. Ilmaisu ei tarkoittanut visuaalista näkemistä vaan itse tekemistä. Kyse on häveliäästä kiertoilmauksesta (eufemismi), jolla viitataan luvattomaan sukupuoliyhteyteen, kuten käy ilmi esimerkiksi 3 Mooseksen kirjan jakeista20:17 ja 19:

Jos mies ottaa vaimokseen sisarensa tai sisarpuolensa ja he näkevät toisensa alastomuuden, se on häpeällinen teko. Heidät on julkisesti poistettava kansansa keskuudesta. Mies on yhtynyt sisareensa ja sen tähden ansainnut rangaistuksen … Älä yhdy äitisi äläkä isäsi sisareen, sillä jos joku paljastaa lähisukulaisensa alastomuuden, molemmat ansaitsevat rangaistuksen.”

Muita esimerkkejä saman termin vastaavanlaisesta käytöstä löytyy vaikkapa 3 Moos. 18:19, Hes. 16:37, pari mainitakseni.

”Nähdä alastomuus” on siis, kuten edellä sanoin, kiertoilmaus. Käytämme vastaavanlaista ilmaisutekniikkaa yhä puhuessamme joskus epämiellyttävistä asioista. Esimerkiksi kun puhumme sodassa ”kaatuneista” ymmärrämme, ettei kyse ole sotilaiden kompastelusta taistelukentällä, vaan kuolemasta. Tai jos sanomme miehen ”maanneen” jonkun naisen kanssa ei kyse välttämättä ole pelkästään nukkumisesta samalla vuoteella. 

Tässä vaiheessa hikikarpalot alkavat alkaa nousta lukijan otsalle: Mistä mahtoi olla kyse siis siinä, että Haam ”näki / paljasti isänsä alastomuuden”?

Viitaten Raamatun ilmaisutapaan sekä muihin tuon ajan muinaisiin teksteihin teologian tohtori Robert Gagnon on osoittanut, että kyse on todennäköisesti ollut Haamin insestisestä yrityksestä raiskata isänsä Nooa. Gagnonin mukaan muinaisissa mesopotamialaisissa ja egyptiläisissä teksteissä kerrotaan vastaavanlaisistakin tapauksista, joissa suvun päämiehen valta-asema sukunsa ja perheensä johtajana saatettiin yrittää haastaa ja riistää häpäisemällä hänet homoseksuaalisella raiskauksella. 

Tämä selittäisi myös varsin rajulta tuntuvan kiroustuomion, jonka Haam teostaan sai. Sellaista tuskin olisi saanut pelkästä katsomisesta. Sen sijaan, että Haamin olisi onnistunut väkivaltaisesti anastaa heimonsa johtoaseman hänen jälkeläisistään tuli ”veljiensä orjienkin orja”.  Hän yritti anastaa Seemille kuuluvan esikoisaseman, mutta hänestä ei tullutkaan pää vaan häntä, veljiensä orjien orja.

Haamin teolla ja tuomiolla oli kauaskantoiset seuraukset. Hänestä polveutui Kanaan, jonka jälkeläiset asuttivat Kanaanin maan, jonka Seemistä polveutuvien patriarkkojen (Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin) jälkeläiset paljon myöhemmin valtasivat. Niiden kanaanilaisten ”kauhistusten” joukossa, joiden vuoksi Jumala nämä kansat tuomitsi antaen heidän maansa seemin jälkeläisille, mainitaan juuri insestiset ja homoseksuaaliset suhteet (2 Moos. 18 ja 20 luvut).

Tämä historia yksityiskohtineen on toki kokonaan oma laaja lukunsa. Mutta tämä hipaisu luvatun maan ja valitun kansan myöhempään historiaan Pyhissä kirjoituksissa auttaa ymmärtämään, ettei Haamin tapauksen merkitys avaudu oikein sen enempää katsomisen kuin kylpemisenkään, vaan valitun kansan pyhän historian näkökulmasta. 

Mitä me siis tähän sanomme? Pitääkö meidän saunoman, että meistä puhtaita tulisi, vaiko eikö?

Jakeet 1 Moos 9:20-27 eivät kerro meille mitään Jumalan tahdosta saunomisen suhteen. Sen sijaan Raamatun ajan kielenkäytön ja kulttuuristen taustojen tunteminen auttavat meitä asianmukaisesti kuromaan umpeen 1 Mooseksen kirjan kirjoittajan ja nykylukijan välillä vallitsevan ajallisen kuilun valaisemalla tässä tapauksessa mielenkiintoisella tavalla mistä Haamin tapauksessa todennäköisimmin on ollut kyse.

Sillä, että Haam ”näki / paljasti isänsä alastomuuden” ei siis ole mitään tekemistä saunomisen kanssa yleensä. On varmasti monia muita raamatun siveellisyyteen sellaisenaan liittyviä kohtia, jotka antavat viitteitä siitä kenen kanssa on sopivaa ja Jumalan tahdon mukaista saunoa ja kenen kanssa ei. 

Saunassa on varmasti tehty paljon syntiä niin kuin auton takapenkilläkin. Pelkästään tämän tähden ei kuitenkaan ole tarvis luopua sen enempää autoilusta kuin saunomisestakaan. Kuten on tapana sanoa abusus non tollit usum: jonkin asian väärinkäyttö ei turmele asian oikeaa käyttöä.

Puhtaus on puoli ruokaa.

Ei muuta kuin hyvää juhannusta ja sauna lämpimäksi! 

-------------

PS: Olen kesälomalla 23.7. asti. Yritän vierottaa itseäni netistä kalastuksen, mökkeilyn ja muuten vaan yleisen lööbailun merkeissä.