Mayat, maailmanloppu 2012 ja Raamattu?

-->

Mitä Mayat tekevät kun heidän kalenterinsa päättyy 21.12.2012? kysyttiin eräässä radio-ohjelmassa. Toimittaja vastasi: Mayat kävelevät Ärrälle ja ostavat uuden kalenterin!

Vuodesta 2012 saattaa muodostua monella tavalla merkittävä vuosi. Suomessa ja Yhdysvalloissa on presidentinvaalit. Euro natisee liitoksissaan ja sen mukana koko unioni. Lähi-itä on sodan partaalla Iranin uhitellessa sulkevansa Hormuzin salmen ja lännen kootessa alueelle laivastoaan.

Maailmanloppua ei silti ole näköpiirissä.

Mayojen kalenterin kannalta tämä vuosi on hieman suuremmassa mittakaavassa sama kuin meillä jokainen vuoden vaihde: Yksi jakso päättyy ja toinen jakso alkaa.

Sekä kristittyjen että ei-kristittyjen parissa on vuosien saatossa esiintynyt taipumusta innostua maailmanlopun aikalaskelmista. Kenties kuuluisin kristillisperäinen liike näissä merkeissä on Jehovan todistajat. Viime vuonna onneaan yritti kalifornialaisen Famiy Radion perustaja Harold Camping.

Kaikki maailmanlopunlaskijat ovat epäonnistuneet. Olemme yhä täällä.

Mitä taas tulee hypetykseen Mayojen kalenterikierron päättymiseen vuonna 2012 sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa Raamatun eskatologiaan.

Mutta eikö maailmanlopusta puhuta Raamatussakin?

Matteuksen evankeliumi päättyy Jeesuksen lähetyskäskyn loppusanoihin: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka” (Matt. 28:20).

Jeesuksen sanoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä populaarien mielikuvien kanssa maaplaneetan räjähtämisestä tuusannuuskaksi.

Alkukielessä ilmaisu ”maailman loppuun saakka” on ”eoos tees synteleias tou aioonios”. Se viittaa aikakausien (aioon) taitteeseen, jossa yksi aikakausi päättyy ja toinen alkaa. Tämä liittyy Jeesuksen ajan, niin sanotun toisen temppelin ajan, juutalaisuuden käsitykseen kahdesta maailmanajasta, joista ensimmäistä elämme parhaillaan ja jonka päättyessä siirrymme uuteen, Jumalan ikuisesti kestävään, lunastettuun maailman aikaan.

Kahden maailmanajan oppi näkyy viitteenomaisesti eräissä raamatunkohdissa. Paavalin mukaan Jeesus kuoli pelastaakseen meidät ”nykyisestä pahasta maailmanajasta” (Gal. 1:4). Heprealaiskirjeessä kristillisen seurakunnan sanotaan jo nyt saaneen maistaa Kristuksessa ”tulevan maailmanajan voimia” (Hepr. 6:5). ”Tuleva maailma” on alistettu Jeesuksen alaisuuteen (Hepr. 2:5).

Siinä missä nykyinen maailman aika on Raamatun ”paha” koska sitä leimaa synti, kärsimys ja kuolema, on tulevalle maailmanajalle leimallista Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen kuninkuus. Silloin koko luomakunta on lunastettu ja vapautettu synnin, kärsimyksen ja kuoleman alaisuudesta ”Jumalan lasten kirkkauden vapauteen” (Room. 8:21). Kansat elävät sovussa eivätkä opettele enää sotimaan.

Raamatun mukaan Jeesuksen paluu sijoittuu näiden kahden maailmanajan dramaattiseen taitteeseen. Hänen paluunsa merkitsee siis siirtymistä siihen uuteen tulevaan maailmaan, jonka voimia kristillisen seurakunta Pyhässä Hengessä on kuin ennakoiden saanut maistaa jo nyt.

Kristuksen paluu tämän pahan maailman ajan lopulla ja uuden alkaessa merkitsee kuolleitten ylösnousemusta ja elossa olevien uskovien muuttumista kuolemattomiksi (1 Tess. 4:18-20; 1 Kor. 15:35-58).

Jeesuksen mainitsema maailmanaikojen loppu on siis Jumalan lunastussuunnitelman eräänlainen huipentuma. Sen toivon täyttymys, jossa paha vihdoinkin saa lopullisen palkkansa, kuolema ja kirous hävitetään ja Kristuksen omat nousevat iankaikkiseen ja katoamattomaan elämään.

Raamatun opetus maailmanlopusta liittyy siten enemmänkin uuden alkuun, kuin vanhan loppuun. Kyseessä on toivon sanoma. Lupaus, että kuolemalla ja kärsimyksellä ei ole viimeistä sanaa Jumalan luomakunnassa. Kristus on lunastanut omakseen koko maailman ja eräänä päivänä tekee lopun kaikesta pahasta ja kärsimyksestä.

Uuden testamentin viitteiden avulla saatamme nähdä merkkejä vanhan maailman ajan loppuhetkien ja tulevan maailmanajan alun lähestymisestä. Mitään laskelmia ja arvioita aikamääristä, vuosista tai päivistä on silti turha yrittää Raamatun viitteiden pohjalta laskea. Jeesus itse sanoi, ettei ole meidän asiamme tietää näihin liittyviä ”aikoja ja hetkiä, jotka isä oman valtansa voimalla on asettanut” (Apt. 1:7).

Kaikkein lohdullisinta Raamatun opetuksessa ”maailmanlopusta” on Jeesuksen lupaus: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka”! Mitä tahansa onkaan edessämme alkaneena vuotena 2012 Jeesus on omiensa kanssa ja heidän turvansa joka ikinen päivä yhtä hyvin Mayojen kalenterin loppuun kuin siitä eteenpäin maailmanaikojen loppuun saakka. 

-----