"Everyone in the world will get a flash of their own future."
Televisiossa on alkanut uusi amerikkalaissarja Flash Forward. Se perustuu kanadalaiskirjailija Robert J. Sawyerin
kirjaan. Sarjan juoni lähtee liikkeelle siitä, että kaikki maailman ihmiset menettävät tajuntansa 2 minuutin 17 sekunnin ajaksi ja näkevät tuona aikana välähdyksen elämästään kuuden kuukauden päästä.Yhtäältä roolihahmot haluavat luonnollisesti selvittää mikä sai aikaan oudon globaalin tajunnanmenetyksen. Toisaalta pohditaan sitä onko nähty tulevaisuus muutettavissa vai toteutuuko se vääjäämättä sellaisena kuin kukin sen on nähnyt. Kaikki eivät ole nähneet mitään. Kuolevatko he kuuden kuukauden päästä vai nukkuvatko?
Vastaaavia kysymyksiä on pohdittu myös kristillisessä teologiassa: Profetiat, Jumalan edeltätietäminen, vapaa tahto jne.
Kiehtovimpana sarjan herättämänä kysymyksenä pidän tällä hetkellä kuitenkin juonen "eettistä oivallusta" siitä millä tavoin välälhdys tulevasta on alkanut vaikuttamaan roolihahmojen valintoihin ja elämään. Kuinka he elävät nyt, minkälaisia valintoja he tekevät tietäen millaista heidän elämänsä on kuuden kuukauden päästä? Entistä enemmän heidän elämäänsä värittää ja määrittää se mitä heille tulevaisuudessa tapahtuu, eikä se mitä heille siihen menneisyydessä on tapahtunut. He alkavat rakentamaan nykyistä elämäänsä entistä enemmän tulevaisuuden valossa.
Kristillinen evankeliumi sisältlää tällaista Flash Forward teologiaa. Yhtäältä Raamattu tarjoaa ennakoivan ja hajanaisen välähdyksen tulevaisuudestamme kun turvaamme Kristukseen. Raamattu kertoo siitä miten Kristus tulee eräänä päivää takaisin ja Jumala uudistaa Hänessä koko luomakunnan, vapauttaa sen turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen, ja luo uudet taivaat ja uuden maan, jossa vanhurskaus asuu.
Raamattu asettaa kristityn saman asetelman ja kysymyksen eteen kuin Flash Forward: Kuinka sen mitä Raamatun tarjoaman evankeliumin valossa tiedämme tulevaisuudesta tulisi värittää nykyistä elämäämme ja valintojamme? Kuinka se toivo, joka sisältyy tulevaisuuteemme lyö leimansa nykyhetkeemme?
Merkittävä osa koko Raamatusta sisältää profetiaa. Myös evankeliumi suuntaa kristityn katseet kohti tulevaa. Raamattu orientoi meitä siis jatkuvasti katsomaan eteenpäin ja elämään elämäämme tulevan eikä menneen valossa. Kristuksen ylösnousemus on Paavalin mukaan flashforward siitä mitä viimeisenä päivänä tulee tapahtumaan myös Kristuksen omille. Evankeliumin mukaan kristityn tulevaisuus on täynnä toivoa, jonka vuoksi kristitty voi nykyhetkessäkin elää ja orientoitua tuon toivon näköalan mukaan.
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saatumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten, jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana. Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa…” (Flash Forward 1. Piet. 1:3-6 mukaan).
Evankeliumin mukaan elämääsi ei määritä se millaista on ollut menneisyytesi, vaan millainen on tulevaisuutesi Hänessä. Kristillinen toivo orientoi uskovan tulevaisuuta kohti ja elämään nykyistä elämäänsä tulevaisuuden valossa. Kristitty on kutsuttu elämään jo nyt todeksi sitä, että Jumala tulee lopulta uudistamaan koko luomakunnan ja voittamaan pahan. Meillä on toivo. Kaikki ei pääty pimeään.
Millaista onkaan elää nyt tietäen, että lopussa Kristus on voittaja!