maanantai 25. tammikuuta 2010

Tiukkaa tekstiä Raamatusta

Oikeastaan minulla ei ole mitään erityisen syvällistä sanottavaa tällä kertaa, vaikka ehkä pitäisi (kuulostaa siltä kuin pitäisin kaikkea kirjoittamaani kovinkin syvällisenä). Tämä postaus ei myöskään liity mihinkään aiemmin kirjoittamaani.

Lukiessani kuitenkin tänä aamuna (oikein alkukielellä) Johanneksen ensimmäistä kirjettä uudesta testamentista jäin vain pohtimaan oheista ei-niin-pluralistista jaeparia:

Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus [i.e. messias]? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.

Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan hänellä on myös Isä.

(1 Joh. 2:22-23)
Aika tiukkaa tekstiä. Varmasti jakaa mielipiteitä. Jeesuksen suhteen ei ole mitään "kolmatta" vaihtoehtoa. Olet joko hänen puolellaan tai häntä vastaan. Jos kieltää Jeesuksen - siis sen että Hän on Jumalan lähettämä messias - ei ole yhteyttä Jumalaan. Tämä on aika johdonmukaisesti uuden testamentin opetus, jossa kaikki mitä Jumala ihmiselle antaa tulee Kristuksen kautta ja tähden.

Tämä on tietysti (uskonto)poliittisesti tavattoman epäkorrektia tekstiä, mutta minkäs teet.

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toisaalta Jeesus myös sanoo olevansa tie, totuus, elämä, valo jne. Uskon, että tärkeintä on sen tunteminen, mitä Jeesus edustaa. Sillä tuskin on väliä, millä nimellä häntä kutsumme. Uskon, että sama Jeesus kohtaa ihmisiä myös muiden uskontokuntien sisällä.

Anonyymi kirjoitti...

Sama 1.Johanneksen kirje sanoo ekan luvun jakeessa 7: "Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin han on valkeudessa, niin meilla on yhteys keskenamme, ja Jeesuksen Kristuksen, hanen Poikansa, veri puhdistaa meidat kaikesta synnista" Sama kirje vannottaa: "Tasta te tunnette Jumalan Hengen:jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta: ja yksikaan henki, joka EI tunnusta Jeesusta(Kristukseksi lihaan tulleeksi), Ei ole Jumalasta: se on antikristuksen henki" 1.Johannes 4:2-3

En halua edellisilla kommenteillani tuomita ketaan rehellista totuuden etsijaa. Painvastoin: Haluan tuoda esille sen, mita hengellisia totuuksia Jeesus(todellisen EPIGnoosiken tuoja) valitti lahimmille seuraajilleen, eli lahimmille apostoleilleen ja ystavilleen: Sanoma ristista ja sovituksesta on todella lahtoisin historian Jeesukselta(Matteus 20:28: 26:26-28): Sen kuulivat ensin hanen lahimmat seuraajansa ja ystavansa: apostolit. ja sama Jeesukselta saatu apostolinen evankeliuni ja sanoma valittyi taman jalkeen apostolien perustamille alkukristillisille seurakunnille. Tata samaa apostolista traditiota edusti mm. kirkkoisa Ireneus, joka Polykarpoksen kautta oli Apostoli Johanneksen opetuslapsi.

Gnostilaisuudella ei siis ollut mitaan todellista osaa eika arpaa kristinuskon muodostumisessa!

Jokainen, joka vaivautuu tutkimaan tunnettua kirkkohistoriaa (eika vain DaVici-koodia..) myontanee edelliset tosiasiat...

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi, sanoit:

"Toisaalta Jeesus myös sanoo olevansa tie, totuus, elämä, valo jne. Uskon, että tärkeintä on sen tunteminen, mitä Jeesus edustaa. Sillä tuskin on väliä, millä nimellä häntä kutsumme. Uskon, että sama Jeesus kohtaa ihmisiä myös muiden uskontokuntien sisällä."

Raamattu taitaa kuitenkin ilmoittaa muuta, sillä kun luet alla olevan Sanan, niin ei niitä nimiä taida olla kuin Jeesus, mutta mikäli Hänen mainitsemansa ihmisten vihan haluaa välttää, niin tällöin valitsee uskontunnustuksensa kohteeksi jonkun toisen nimen, jota ihmiset eivät vihaa.

Matteuksen evankeliumi 10:22:

Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

Aajii

Marianne kirjoitti...

Yksi asia monien joukossa, joka minua puhuttelee Jeesuksessa on, miten hänessä on henkilöitynyt kolminaisen Jumalan rakkaus ja hyvä tahto ihmistä kohtaan, Jumalan loppuun saakka tinkimätön halu tavoittaa ihminen lähelleen. Tuohon jaepariinkin sisältyy Pyhä Henki, messias tarkoittaa voideltu, tehtävään pyhitetty, tarkoitettu.

Pyhä Henki aina ollut kolminaisuudessa, mutta ristin veren kautta ja ylösnousseen ilmestymisen, PHn antamisen kautta, hän tuli aivan uudella lailla vuodatetuksi maahan, ihmisten tueksi. PHn jokapäiväinen tehtävä on vahvistaa Jumalan lapsia ja kirkastaa käsitystä Kristuksesta.

Jos Jeesusta etsii kosmisista Kristus-käsityksistä vailla ristin merkitystä, kuva jää vääristyneeksi. Vääristyneiden hengellisten käsitysten todellinen luonne voi olla jälkitarkastelussa aika karua katsottavaa.

Ihmeellinen lohdutus ja ymmärrys sisältyy Jeesuksen persoonaan. Jos tätä etsii täydellisyyttä kaivaten muista ihmisistä - kristityistäkin, joutuu pettymään. Toki meidät on tarkoitettu toistemme tueksi, mutta jos yritämme tavoittaa hienoa eheää yhteyttä vailla armoa, on lopputulos kestämätön. Niin inhimilliseen vuorovaikutukseen livahtaa väärinkäsityksiä, ohikävelemisiä, omista lähtökohdista suodatettuja tulkintoja. Armossa ja rakentavan hyvän näkemisessä asuu arkinen kirkkaus.

Haluan vain sanoa, että älkää hyvät ihmiset ainakaan kanssaihmisten kanssa ilmenneiden skismojen takia Jeesusta hylätkö. Onhan Jeesus paljon enemmän, niin paljon.

Ehkä hieman rautalanganvääntöisiä mutta vilpittömiä sanoja. Jokaisen on kuitenkin itse elettävä oma uskonsa todeksi. Ei se ole mahdotonta, Jeesus on luvannut siihen avun ja ilon. Hän tuntee jokaisen. Ja lähettää myös kanssamatkaajia tueksi.

Antikristuksesta vielä tuli mieleen, että eikö sen voisi nähdä tarkoittavan "ei voideltu" - ei siis ymmärrystä eikä opetusta PH.lta kuka Jeesus todella on, ylösnoussut, upea kirkkauden kuningas, aina ihmisten puolella.

http://www.youtube.com/watch?v=InkIKeGOzcY&feature=related

Anonyymi kirjoitti...

PHn jokapäiväinen tehtävä on vahvistaa Jumalan lapsia ja kirkastaa käsitystä Kristuksesta.

Näin minäkin kuvittelen että pitäisi olla. Mutta enpä tullut havainneeksi. Totuus kirkastui ihan eri tavalla.

Jos Jeesusta etsii kosmisista Kristus-käsityksistä vailla ristin merkitystä, kuva jää vääristyneeksi. Vääristyneiden hengellisten käsitysten todellinen luonne voi olla jälkitarkastelussa aika karua katsottavaa.

Kosmiset kristus-käsitykset? Tarkoitat varmaan New Age -käsityksiä. Niillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Jeesus on kristin uskossa nimenomaan siinä ristissä.

Marko kirjoitti...

Näinn juuri se menee! Jeesus oli tiukka niistä asioista, jotka vaikuttavat suoraan ihmisen pelastumiseen. EI ole keskitietä. On vain oikea ja väärä. On vain yksi ovi, jonka kautta pääsee sisälle Taivaaseen..Jeesus Kristus.
Siksipä Hän onkin juuri se kulmakivi johon osa ihmisistä ruhjoo itsensä, kun eivät suostu uskomaan Hänen ainutlaatuisuuteensa ainoana Pelastaja.
Tämä on kai se kristinuskon vaikein paikka monelle. Liian fundamentalistisia, liian ahdasmielisiä, liian sitä ja liian tätä. Mutta todellakin, minkäs teet kun Jeesus itse sanoo näin. Tähän luotamme!

Siunausta Pasi työhösi!

Marko

Marianne kirjoitti...

"Näin minäkin kuvittelen että pitäisi olla. Mutta enpä tullut havainneeksi."

Ei kannattaisi luovuttaa, tiedän mitä se on ja miten paljon sillä suodattimella elämisessä menettää. Pyhän Hengen apu elää minulle tällä hetkellä pienissä arkisissa asioissa. Ulkopuolisessa hyvyydestä, sisällä olevasta rauhasta. Tämä ei ole itsestäänselvyys monien vuosien jälkeen. Yhteys elävään Jumalaan on sen todellisuuden hengittämistä, jossa ei valo vaihdu varjoksi. Pyydän että hän tulee arkeni keskelle, sillä tarvitsen häntä. Yksinkertaisesti näin. Ei ole joutunut pettymään, vaikkeivat kovat ja vaikeat asiat olisikaan poistuneet.

Me tarvitsemme toistemme rukousta ja tukea. Jumala kanavoi hyvyyttä ihmisille ja ihmisten kautta.

Kosmisilla kristuskäsityksillä tarkoitin mm. New Agessa liikkuvia. Olen hieman huono tarkan tiedon ja asioiden kategorisoimisen alueella.

Aina jaksan alleviivata, ettei ymmärryksen kristinuskosta ole tarkoitus pysähtyä ristiin, vaan nähdä ylösnousemuksen todellisuus ja elävän Jeesuksen rakkaus ihmisiä kohtaan. Yksilöllistä, erilaisuutta hyväksyvää ja yhdistävää työtä ihmisten kesken. Armoa.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kannattaisi luovuttaa, tiedän mitä se on ja miten paljon sillä suodattimella elämisessä menettää.

Uskon loppuminen on eri asia kuin ajatus siitä että "menee maailmaan", niin kuin jotkut helluntailaiset kuulemma asian ilmaisevat.

Ihmisen on yleensä parempi olla siinä minkä kokee itselleen oikeaksi, eikä väenväkisin mennä jonnekin jossa ei lopulta kuitenkaan viihdy. Eikä kyse ole välttämättä ihmisistä vaan ajatusmalleista jotka eivät istu, koska itse näkee tietyllä tavalla syvemmälle. Maailmaa ei ole pakko katsoa jonkin vanhan kirjan suodatuksen läpi. :)

Marianne kirjoitti...

Kiitokset anonyymi. Tarkoitin luovuttamisella kaiken kattavaa luovuttamista. Minun ajatusmallissani elämä, elinvoima, hyvää palvelevat asiat tulevat elävästä kristinuskosta, tässä ja nyt suhteesta Jeesukseen. Vaikkei kaikki olisi kokoajan määrittelyn alla, kuuluu koko elämä ja kaikkeus Jumalalle. Hieman hämärähköä, ehkä, toivottavasti rautalanka vääntääkin kirkkautta esiin, oikeaa ymmärrystä - joka onkin jokaiselle henkilökohtaisesti yksilöllinen.


"...vaan ajatusmalleista jotka eivät istu, koska itse näkee tietyllä tavalla syvemmälle. Maailmaa ei ole pakko katsoa jonkin vanhan kirjan suodatuksen läpi. :) "

Ajatusmalleista puhuminen on ulkokohtaista tarkastelua, sydämen usko ja luottamus on sisäistä elämää suhteessa uskon kohteeseen.

Minua on aina hieman mietityttänyt kun kuulen esim. teologisessa koulutuskentässä mainitut syventävät opinnot. Joskus syventyminen on enemmänkin pintatason liikettä samassa tietämisen ja terminologian kentässä, eri osa-alueilla eri terminologian vivahteet jalostuvat ja terävöityvät. Tietomäärä lisääntyy, mutta syvyysulottuvuus on erilaista kuin sentyyppinen, jolla henkilökohtainen usko voi vahvistua. Painotan sanaa joskus. Toisinaan syventävät teologis-tieteelliset ajatuskentät nostavat esiin Jeesuksen tuntemisen aarteita.

"Vanha kirja", jos puhutaan Rttusta, on ainutlaatuisen elävä ja elämää ylläpitävä. Ei mielestäni yhtään liian kaukaahaettu esimerkki seuraava. Franco Zeffirelli, tehnyt hienovaraisen elokuvan "Jesus of Nazareth" oli saanut elokuvan jälkeen palautetta jostain päin Eurooppaa: "Elämässäni oli kipeä kriisivaihe, olin vakavasti harkinnut itsemurhaa. Kun katsoin filmin Jesus of Nazareth, sain uuden toivon ja olen kiitollinen että saan elää." Kyynikot hymähdelkööt. Tässäkin maassa kuolee tilastollisesti 3 ihmistä päivässä oman käden kautta ja heidän ratkaisunsa koskettavat perheitä ja yhteisöjä.

Raamattu elää ylösnousseen toivossa, kertomukset elämän puolesta puhuvat esim. Zeffirellin Rttu-uskollisessa filmissä. Jeesus elää ja on kerran palaava.

Jos Pasi jossain vaiheessa ehtisi, voisi olla kiinnostavaa lukea tiivistetty paketti Rttun ainutlaatuisuudesta kirjana, miten se on säilynyt ja miten sen plsta jopa kuollaan eri tavoin kuin fanaattisuskolliset pyhyyden kannattajat, jotka mennessään tuhovat muita. Miten pelokkaiden opetuslasten elämä radikaalisti muuttui ylösnousseen Jeesuksen tavattuaan. En tarkoita niinkään tarkkaa teologistieteelistä faktaa Rttun synnystä ja koostumuksesta vaan enemmän miten Rttu elää ja on motivoinut ihmisiä. Ja ylösnoussut rohkaissut opetuslapsia eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti...

Franco Zeffirelli, tehnyt hienovaraisen elokuvan "Jesus of Nazareth" oli saanut elokuvan jälkeen palautetta jostain päin Eurooppaa: "Elämässäni oli kipeä kriisivaihe, olin vakavasti harkinnut itsemurhaa. Kun katsoin filmin Jesus of Nazareth, sain uuden toivon ja olen kiitollinen että saan elää." Kyynikot hymähdelkööt. Tässäkin maassa kuolee tilastollisesti 3 ihmistä päivässä oman käden kautta ja heidän ratkaisunsa koskettavat perheitä ja yhteisöjä.

En ole koskaan ollut niin pahassa kriisissä ettenkö todella olisi jaksanut itse siitä nousta. Joskus kuvittelin että Jumala auttoi, mutta nyt katsellessani taaksepäin näen oman vahvuuteni ja onnekkuuteni. Niin se vain on.


Jos Pasi jossain vaiheessa ehtisi, voisi olla kiinnostavaa lukea tiivistetty paketti Rttun ainutlaatuisuudesta kirjana, miten se on säilynyt ja miten sen plsta jopa kuollaan eri tavoin kuin fanaattisuskolliset pyhyyden kannattajat, jotka mennessään tuhovat muita.

Mielenkiintoista. Siis fanaattisuskolliset pyhyyden kannattajat mielestäsi tuhoavat muita?
Muistaakseni Pasi jo kerran lähetti tänne blogiinsa tiivistetyn Rmttun syntykertomuksen.

Marianne kirjoitti...

Tarkoitin fanaattisuskonnollisia (taas ei näppäimistö lukenutkaan ajatuksiani) itsemurhapommittajia. Mutta eivät toisten virheet, kuinka raakoja tahansa ovat, kenestäkään toisesta pyhempää tee. Pyhyys, mikäli sen tavoiteltavaksi näkee, on jo valmiina Jeesuksessa.

No tottahan täällä blogissa on jo aiemmin Rttun syntykertomus tiivistettynä, olisipa se pitänyt hoksata ja käydä etsimään. Kiire kulkee edellä, ei ehdi tehdä kaivuutyötä, vaikka kannattaisi. Sorry :)

Anonyymi kirjoitti...

Pyhyys, mikäli sen tavoiteltavaksi näkee, on jo valmiina Jeesuksessa.

Niinhän se monien teologisten tulkintojen mukaan pitäisi olla.
Kuitenkin, on kumma että se näkyy niin huonosti monen uskovan elämässä. Jumalan pitäisi vaikuttaa tahtomista ja tekemistä uskovissa ilman että nämä aktiivisesti pistävät itsensä tekemään hyvää. Eikö spontaani hyväntekeminen ole parempaa kuin "piiskattu" hyväntekeminen?
Mitä Raamatun Jumala lopulta haluaa?

Toisaalta sanotaan ettei pelastuksen eteen tarvitse tehdä mitään, mutta käytännössä se ei koskaan ole niin. Tämän ristiriitaisuuden huomaa niin selvästi sen jälkeen kun ei enää ajattele Raamatun antaman viitekehyksen sisällä.

Mitä uskoontuleminen lopulta tarkoittaa? Miksi sanotaan että Jumala odottaa että ihminen kääntyy hänen puoleensa, ja sitten kun niin tapahtuu niin ei Jumalan suunnalta kuulu mitään? Mihinkähän johtopäätökseen vähänkään ajatteleva ihminen tästä voi tulla?

Joku toinen anonyymi kirjoitti täällä näin:
Toisaalta Jeesus myös sanoo olevansa tie, totuus, elämä, valo jne. Uskon, että tärkeintä on sen tunteminen, mitä Jeesus edustaa. Sillä tuskin on väliä, millä nimellä häntä kutsumme. Uskon, että sama Jeesus kohtaa ihmisiä myös muiden uskontokuntien sisällä.

Sama Jeesus kohtaa ihmisiä myös muiden uskontokuntien sisällä?
Vaikea uskoa sen opetuksen perusteella mitä itse uskovana sain.
Jos Jeesus kohtaa ihmistä, niin ihmisen pitäisi alkaa muuttua johonkin suuntaan. Toisen uskontokunnan sisällä olevan esim. hindun pitäisi jättää ne miljoonat Jumalansa. Jos näin ei käy, niin onko Jeesus kohdannut häntä?
Jeesus tuntuu kunnolla kohtaavan niin vähäistä määrää ihmisiä. Siinä ei mielestäni ole mitään järkeä, kun ajattelee millaisen rangaistuksen Hän on varannut niille jotka eivät Häneen usko. Ja kaikki on Hänen kädessään. Ehkä pelastus todellakin on vain harvoille. Mielenkiintoista kuitenkin pohtia näitä juttuja.

******************************

Totuus ja Vääryys kylpivät yhdessä. Vääryys nousi ensin vedestä ja pukeutui Totuuden vaatteisiin. Koska Totuus ei puolestaan halunnut pukeutua Vääryyden vaatteisiin, hän liikkuu alastonna.

Tuntematon

Anonyymi kirjoitti...

Niin miksi niin vähän ihmisiä kääntyy Jeesuksen (Jeshuan) puoleen. Miksi niin vähän ihmisiä antaa pelastaa itsensä.

Kukaan ei voi omasta voimasta kääntyä vaan vasta Pyhän Hengen tekemän työn jälkeen ja kun Isä vetää kääntymään esim. vaikeuksissa tai muuten koskettavassa tilanteessa. Herra ei pakota ketään kääntymään vaan tarjoaa tilaisuuttta. Jos tätä tilaisuutta, pelastuksen päivää, ei ota vakavasti niin paaduttaa sydämensä. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää jo ensimmäisellä kerralla totella Isän kutsua ja kääntyä synneissään Jeesuksen puoleen. Hän kastaa Pyhällä Hengellä ja antaa uskon armolahjan. On suuri armo kun on voinut jopa täällä pitkälle maallistuneessa lännessä kääntyä Jeesuksen puoleen ja saanut sydämelleen Hänen lupaaman rauhan Joh. 14.27. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.