Pitkänäperjantaina kristikansa hiljenee muistelemaan Jeesuksen sovituskuolemaa ristillä.
Jehovan todistajat väittävät kuitenkin, että Jeesus ei kuollut ristin muotoisella puulla, vaan pystypaalussa. Puun muoto, jolla Jeesus antoi henkensä, ei tietenkään ole kristinuskon ydinkysymyksiä, eikä vaikuta siihen mitä Jeesus kuolemallaan sai aikaan.
Vartiotorni-seura kuitenkin väittää ehdottomalla varmuudella, että "ei ole lainkaan todisteita" sen puolesta, että Jeesus kuoli ristinmuotoisella puulla.
Oheinen YouTube video on katkelma Patmos Lähetyssäätiön TV7:lle tuottamasta ja toimittamastani Ristitulta -ohjelmasta. Tässä jaksossa käsiteltiin Jehovan todistajia ja kuultiin nuoren liikkeestä eronneen Timon todistus. Tämä lyhyt ohjelmassa nähty segmentti pureutuu ristin historillisiin todisteisiin.
(Jostain kuman syystä en saa 16:9 kuvasuhteessa olevaa kuva-aineistoa asettumaan YouTube näyttöön oikein, vaan ruudussa näkyy vain 2/3 ruudusta. Kunnes saan asian korjattua miellytävämmän katsojaelämyksen voi halutessaan varmistaa tästä linkistä: Risti vai kidutuspaalu?)
Ajatuksia ja kommentteja ajankohtaisiin ilmiöihin, tapahtumiin ja kysymyksiin kristillisen uskon ja Raamatun valossa. Ihmisille, joiden mielestä kristinusko on ajattelemisen arvoinen asia.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jehovan todistajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jehovan todistajat. Näytä kaikki tekstit
perjantai 2. huhtikuuta 2010
perjantai 26. maaliskuuta 2010
Kristiina Komulainen - Entisestä Jehovan todistajasta tuli Kuorosodan johtaja

Komulaisen tarinassa on tutut piirteet. MeNaiset –lehden mukaan hän kasvoi kodissa, jossa äiti oli vahvasti mukana Jehovan todistajien liikkeessä. Kuten jokaisella uskonnollisessa kodissa kasvaneella, Komulaisellakin tuli aika, jolloin hän alkoi vähitellen pohtia entistä kriittisemmin lapsuutensa itsestäänselvyytenä tarjotun maailmankuvan perusteita.
Komulainen kiteyttää tuntonsa hyvin havainnollisesti MeNaiset –lehdessä: ”Kun on syntymästään saakka oppinut katsomaan maailmaa tietyllä tavalla, on todella vaikea huomata, mikä on oma ajatus ja mikä ulkoa tullutta. Oli rankkaa tajuta, että oma maailmankuvani olikin ulkoa opittu eikä itseni muodostama.”
Hänen kohdallaan pohdinta johti etääntymiseen ja lopulta parikymppisenä irtaantumiseen Jehovan todistajista. Erosta ilmoittaminen kirjeellä oli fyysisesti helppoa, mutta henkisesti raskasta. Hän huomasi olevansa tyhjän päällä ja oma identiteetti oli rakennettava kuin nollasta uudestaan.
Monet entiset Jehovan todistajat tunnistavat Komulaisen kokemuksen omakseen, kun lehti kertoo miten liikkeestä eroamisen myötä katosivat monet ystävät: ”Kadulla tutut Jehovan todistajat eivät enää tervehtineet, vaikka Kristiina olisi mokannut … Kristiinan mielestä asiat olisivat silti voineet olla pahemminkin. Hän tuntee ihmisiä, joiden vanhemmat ovat kieltäneet lapsensa kokonaan liikkeestä eroamisen jälkeen.”
Komulainen on sittemmin löytänyt oman tiensä ihmisenä kuin myös maailmankatsomuksellisesti. Hän uskoo itse nykyään sielunvaellukseen. Hän on ”rempseä yllytyshullu … joka hyppii laskuvarjolla, innostuu bileissä juoksemaan alasti korttelin ympäri ja suutelee naiskollegaa suorassa tv-lähetyksessä”, MeNaiset kuvailee. Kodin tiukasta uskonnollisesta ympäristöstä, jossa oltiin ”tarkkoja siitä miten he elävät”, on kenties hiukan näyttämisenkin halussa menty siis toiseen äärimmäisyyteen. On todistettava itselle ja toisille, että on vapaa uusi ihminen.
Jokainen entinen Jehovan todistaja tunnistaa helposti itsensä, kun Komulainen kertoo millaista oli joutua entisten kavereiden hylkäämäksi. Vartiotorni-seurahan opettaa julkaisuissaan uskonnollisena velvoitteena sitä, että erotettujen ja eronneiden kanssa (ainakin mikäli heidät on kastettu) ei saa seurustella, eikä heitä saisi edes tervehtiä. Myös vanhempien tulisi liikkeen mukaa minimoida kanssakäymisensä erotettujen lasten kanssa niin paljon kuin mahdollista. Onneksi Komulainen on välttynyt tältä.
Jäin juttua lukiessa pohtimaan Komulaisen mainiosti kiteyttämää ajatusta itse muodostetun maailmankatsomuksen tärkeydestä. Ihmisenä kasvamiseen kuuluu lapsuudessa opittujen itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen. Tässä on kristityille kodeille haastetta. Kuinka tarjota lapselle sellainen ympäristö, joka on uskonnollisesti turvallinen eikä ahdistava? Ympäristö, jossa hengelliset asiat ovat luonnollisesti läsnä kodin elämässä ja lapsena ulkoa opitut käsitykset saa kasvamisen myötä kyseenalaistaakin, mutta kysymyksiin olisi lähipiirissä tarjolla myös perusteltuja vastauksia, joihin saa itse rauhassa tutustua omakohtaisen maailmankuvan muodostuessa.
Perinteisen kristinuskon edustajana iloitsen, että Komulainen on löytänyt tiensä ulos Jehovan todistajista. Toisaalta ikävää on, että hänen, kuten monen muunkin kohdalla, yhden tiukan uskonnollisen liikkeen taaksensa jättäminen usein merkitsee myös etääntymistä kristillisestä uskosta yleensä. Vastaan tulevat sitten vaihtoehdot, jotka valitaan joskus enemmän sillä perusteella miten paljon ne eroavat lapsuuden vastaavista, eikä välttämättä siksi, että ne kestäisivät rationaalisen vertailun klassisen kristinuskon tulkinnan kanssa. Näin ei käy onneksi aina, mutta usein. Ehkä yksi syy tähän on juuri lapsuuden ympäristön ehdottomuudessa, jossa ei ole riittävästi tilaa kysymyksille, eikä vastauksillekaan, niin että ympäristö tukisi omaa maailmankatsomuksen muodostamista historiallisen kristinuskon suuntaan.
Anyways – Kiitos Kristiinalle upeasta Kuorosodasta tänäkin vuonna. I didn’t like the kissing thing, mutta onnea silti elämässä eteenpäin (Ps. 73:28).
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Michael Jackson - Entinen Jehovan todistaja - kuoli

Hallussani oleva kopio Los Angeles Times –lehden artikkelista kesäkuulta 1987 kertoo Jacksonin eronneen kyseisenä vuonna Jehovan todistajista: ”Jackson Out of Jehovah’s Witnesses Sect”. New York Post puolestaan otsikoi samaan aikaan: ”Michael Jackson Quits Witnesses” (9.6.1987). LA Times kertoi saaneensa myös haltuun Jehovan todistajien kansainvälisestä päämajasta valtakunnansaleille lähetetyn ja 18.5. päivätyn kirjeen kopion, jonka mukaan järjestö ”ei enää pidä Michael Jacksonia yhtenä Jehovan todistajista”. Jacksonin oma Woodland Hillsillä sijainnut Valtakunnansali vahvisti tähden eron.
Jacksonin eron syitä liikkeestä pohdittiin paljon. Ilmeisesti taustalla oli Jacksonin hittialbumin Thriller (1982), joka okkultististen teemojensa vuoksi aiheutti vakavan repeämän Jacksonin ja Jehovan todistajien liikkeen väleihin. Musiikkivideollahan Jacksonin kuvataan muuttuvan hirviöksi tai jonkin sortin zombieksi. Jackson joutui Jehovan todistajille tyypilliseen tapaan puhutteluun seurakuntansa vanhimpien kanssa (”tuomiovaltainen komitea”?). Kun hän ei aluksi taipunut, hänet uhattiin erottaa lapsuutensa uskonnollisesta liikkeestä tyystin. Jackson lupasi Vartiotorni-seuralle tuhota Thriller –nauhat, mutta päätyi sittemmin avustajiensa kehotuksesta liittämään videon alkuun vain lyhyen maininnan (disclaimer) siitä, että video "ei millään tavalla edusta Jacksonin henkilökohtaista uskonnollista vakaumusta."
Jackson kommentoi Thriller -kohua Jehovan todistajien Herätkää –lehdessä 22. toukokuuta1984 toteamalla, ettei hän enää milloinkaan tekisi Thrillerin kaltaista levyä tai videota. ”Johtuen lujasta henkilökohtaisesta vakaumuksestani haluan painottaa, että tämä filmi ei millään tavalla kehota uskomaan okkultismiin. Haluan tehdä mikä on oikein. Monet loukkaantuivat siihen”, Jackson sanoi. LA Times kertoi Jacksonin sittemmin vuonna 1984 myös kulkeneen ovelta ovelle levittämässä Vartiotorni-seuran kirjallisuutta paljon julkisuutta saaneen ”Vicotry Tour” kiertueen jälkeen muun muassa Dallasissa. Hän oli pukeutunut tummaan hattuun, harmaaseen pukuun ja valeviiksiin. Mutta kuten tiedetään, vuonna 1987 Jackson lopulta erosi liikkeestä.
Jacksonin kuoleman jälkeen fanien keskuudessa spekuloitiin sillä pidettäisiinkö hänelle Jehovan todistajien vaiko islamilaisen perinteen mukaiset hautajaiset ja – ensimmäisessä tapauksessa - tulisivatko hänen entiset Jehovan todistajaystävänsä hautajaisiin. Vartiotorni-seuran mukaanhan entisiin jäsenien kanssa ei saisi olla missään tekemisissä. Kun Jacksonin veli Jermaine Jackson vuonna 2007 kertoi julkisuudessa Jacksonin osoittaneen kiinnostusta Islamiin (hänen väitettiin mm. vuonna 2005 lahjoittaneen rahaa moskeijan rakentamiseen Bahrainissa oman studionsa lähettyville), lähtivät huhut liikkeelle, että Jackson olisi kääntynyt muslimiksi. Michael itse ei kuitenkaan koskaan vahvistanut, että näin olisi tapahtunut. Neljä vuotta sitten hän julkisesti totesi yhä uskovansa Jehovan todistajien opin mukaisesti. Hiljattain heinäkuun ensimmäisellä viikolla Jacksonin perheystävä Firpo Carr kertoi CNN yhtiön haastattelussa Jacksonin halunneen tutkistella Raamattua yhdessä hänen kanssaan, koska ”hänet oli kasvatettu pienestä pitäen Jehovan todistajaksi ja halusi omat lapsensa kasvatettavan samalla tavalla.”
Jehovan todistajien liike sai alkunsa 1800-luvun lopulla miehestä nimeltä Charles Taze Russell. Liikkeen oppi muistuttaa monella tapaa perinteistä kristillistä uskoa, mutta eroaa useassa merkittävässä kohdassa historiallisesta ja klassisesta kristinuskon tulkinnasta. Edes Jehovan todistajat itse eivät pidä itseään osana muuta kristikuntaa. Jehovan todistajat kiistävät Jeesuksen tosi jumaluuden, Jumalan kolminaisuuden, taivaaseen uskotaan pelastuvan vain 144 000 Jehovan todistajaa, eikä ihmisellä heidän tulkintansa mukaan ole sielua, joka jatkaisi elämää kuoleman jälkeen. Jehovan todistajien jyrkkä kielteinen kanta verensiirtoja kohtaan on aiheuttanut meillä ja muualla paljon kriittistä kohua.
------------------
PS: Kuriosit

"We believe in good association, association with fellow Witnesses, not becoming too involved with people that don't have the same beliefs and same values that we do. We go to meetings three times a week. They encourage us. You learn there, you learn more, just continue learning until you get a better understanding of things. I guess you are aware that we do house-to-house witnessing. I can't do that at all because I'm on the road"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)