lauantai 2. maaliskuuta 2013

Siionin Vanhinten Pöytäkirjat

Siionin Vanhinten Pöytäkirjat -nimellä kulkeva teos on modernin ajan kenties kaikkein laajalle levinnein ja vaikutusvaltaisin antisemitistinen teos. Pöytäkirjojen 24 lukua on kirjoitettu ikään kuin ne olisivat muistio juutalaisten johtajien kokouksesta. Niissä "kuvaillaan" heidän "salaista suunnitelmaansa", jonka päämääränä on juutalaisten maailmanvalta manipuloimalla taloutta, kontrolloimalla mediaa ja synnyttämällä uskonnollisia konflikteja ja sotia. Tarina ja hahmot ovat kuitenkin täysin keksittyjä.   

Vuonna 1921 The London Times lehti osoitti vastaansanomattomasti, että Pöytäkirjat olivat "kömpelö plagiaatti". The Times osoitti Pöytäkirjojen olevan suureksi osalta kopioitu ranskalaisesta poliittisesta satiirista, vuonna 1864 julkaistusta Maurice Jolyn teoksesta Dialogi Machiavellin ja Montesqieun Välillä Helvetissä, jossa alunperin ei lainkaan mainittu juutalaisia. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että yksi luku Herman Goedschen 1868 kirjoittamasta preussilaisesta novellista Biarritz on myös "inspiroinut" Pöytäkirjojen laatijaa. Novellissa Israelin kaksitoista sukukuntaa kokoontuu salaa Prahan juutalaisella hautausmaalla. 

Pöytäkirjojen alkuperä on yhä kiistanalainen, mutta todennäköisesti sen alkuperä palautuu Pariisiin, Pjotr Rachovskyn johtaman Venäjän salaisen poliisin päällikön ulkomaan osastolle 1897–1899, jossa Pöytäkirjat kyhättiin kokoon.   

Siionin Vanhinten Pöytäkirjat ilmestyi alunperin artikkelisarjana vuonna 1903 venäläisssä Znamja (Viiri) nimisessä lehdessä ja hieman myöhemmin se julkaistiin liitteenä venäläisen kirjailijan ja mystikon Sergei Niluksen teoksessa Suuret Pienessä: Antikristuksen Tulemus ja Saatanan Valta Maan Päällä. 

Siionin Vanhinten Pöytäkirjat on käännetty useille kielille. Teoksella oli merkittävä rooli Hitlerin antisemitistisessä propagandassa. Sillä on sijansa yhä nykyaikaisessakin antisemitistismissä erityisesti islamilaisessa maailmassa. Siihen viitataan auktoritatiivisena todisteena mm. Hamasin perustamiskirjassa (Artikla 32; 1988). Aleksandrian museossa, Egyptissä, olevassa monoteististen uskontojen pyhien kirjojen näyttelyssä Pöytäkirjat on sijoitettu Tooran rinnalle. Vuonna 2005 Syyrian tiedotusministeriön auktorisoimassa painoksessa väitetään siionin vanhinten olleen Yhdysvaltoihin tehdyn syyskuun 11. päivän (2001) terrori-iskujen takana.

Siionin Vanhinten Pöytäkirjat on kokonaisuudessaan fiktiota, jonka tarkoituksena on levittää juutalaisvihaa syyttämällä heitä lähes kaikista maailmaa kohtaavista onnettomuuksista ja pyrkimyksestä maailmanvaltaan. Siionin vanhimpia ei koskaan ole ollut olemassa kirjan esittämässä muodossa. Tarina ja hahmot ovat täysin keksittyjä.

--------------

7 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

No, antisemitismia on monenlaista. Sitä löytyy myöskin kristittyjen piirissä. Suosittelen lukemaan alla olevan linkin.
Rabbi vastaa kysymykseen, miksi Jesaja 53ea ei lueta synagogan jumalanpalveluksissa. Vastaus saattaa yllättää. Janne
Kiitos hyvästä artikkelista!

http://www.outreachjudaism.org/articles/haftorah.html

Heikki Lahtinen kirjoitti...

En minäkään "usko" siionin viisaiden pöytäkirjaan.
Mutta silti moniakin asioita on tapahtunut ikäänkuin se olisi totta.
Mutta mitäs kun Vanha Testamentti sinänsä on ihan selvä salaliittoteoria.

Nimetön kirjoitti...

Pasi, miten kommentoit taannoista mediassa ollutta väitettä, että juutalaiset dominoi USAn ulkopolitiikkaa? Pertti Salolainenhan se taisi esittää. Tuli vain tuosta Siionin pöytäkirjasta mieleen. Ja muutenkin kuulee usein, että juutalaiset kontrolloivat viihdeteollisuutta ja mediaa ja rahamaailmaa... Janne

Nimetön kirjoitti...

En minäkään tuohon antisemitistiseen propagandaan usko.

Mutta USA:ssa toimii kyllä hyvin aktiivinen Isrealia puolustava lobbausjärjestö. Taitaa olla useampiakin...

V.

Kalle kirjoitti...

Lobbaus kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan. Suomessa toiminnasta on vain käytetty eri nimeä. Lobbaus on kuitenkin eri asia kuin salaliitto.

Pasi Turunen kirjoitti...

Moi Janne

Käsittelin Salolaisen lausuntoa lyhyesti viime vuonna Patmoksen blogilla täällä: http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=465

Viittaan tuossa tekstissä kirjoittamani lisäksi nyt vain lyhyesti Yhdysvaltojen entisen ulkoministeri George Shultzin artikkeliin ”The Israel Lobby Myth” (U.S.News&World Report, September 9, 2007): http://www.usnews.com/opinion/articles/2007/09/09/the-israel-lobby-myth).

Shultz kirjoittaa:

”Yhdysvaltojen tuki Israelille ei ole poliittiseen painostukseen tai vaikutukseen perustuva suosionosoitus. Se perustuu siihen, että Amerikan kansa ja heidän johtajansa sanovat kannattavansa Israelia koska se on poliittisesti perusteltua ja moraalisesti oikein.

Me olemme suuri kansakunta. Yleensä teemme hyviä päätöksiä. Emme ole metsäläisiä pikku lapsia. Toimimme omien intressiemme mukaisesti. Kun aika ajoin virheellisesti päättelemme jonkin poliittisen toiminnan olevan Amerikan intressien mukainen, meidän pitää kantaa vastuu tästä virheestämme.

Niinpä ne, jotka syyttävät Israelia ja sen juutalaisia tukijoita Yhdysvaltojen politiikasta, jota eivät itse kannata, ovat joka tasolla väärässä. He ovat alun alkaen väärässä siksi, että Israelin tukeminen on meidän parhaiden intressiemme mukaista. He ovat väärässä siksikin, että Israelilla ja sen tukijoilla on oikeus pyrkiä vaikuttamaan Yhdysvaltojen politiikkaan. Ja he oat väärässä koska Yhdysvaltojen hallitus on vastuussa omaksumastaan politiikasta, ei mikään muu valtio tai ne lukuisat etujärjestöt ja ryhmät, jotka päivästä toiseen taistelevat – toisinaan valheisiin turvautuen – voittaakseen Amerikan tuen puolelleen.”


Salolaisen lausunto siis heijasteli sellaista – mielestäni virheellistä ja poliittisesti holhoavaa – ajattelua, että Amerikka toimii omien todellisten intressiensä vastaisesti, jopa vastoin sitä minkä kaikki (EU ja ”tosiasiassa” jopa amerikkalaiset itse), tietävät olevan ”oikein”. Selitystä tälle "kummalliselle" asetelmalle haetaan sitten siitä, että Amerikan päättäjät presidenttiä myöten ovat muka juutalaisten otteessa, jotka saavat amerikkalaiset päättäjät toimimaan ”väärin”. Jos vain juutalaisten vaikutus eliminoitaisiin hallinnossa niin Amerikkakin ilomielin toimisi "oikein". Siis vastoin Israelin intressejä ja EU:n intressien mukaan.

Toinen selitys – todennäköisempi minusta – on, että Amerikka toimii suhteessa Israeliin niin kuin itse parhaaksi näkee, koska se on sen omien intressien mukaista, kokee sellaisen tuen oikeaksi, ja koska Israel edustaa samoja läntisiä arvoja kuin Amerikkakin (demokratia ja vapaa markkinatalous).

Salolainen, samoin kuin laajemmin EU, ei ehkä pidä Amerikan politiikasta suhteessa Israeliin, koska EU:n intressit suhteessa Lähi-itään ovat erilaiset kuin Yhdysvaltojen. Mutta Amerikan Israelille antaman tuen selittäminen sitä ”kontrolloivalla” juutalaisvaikutuksella on vähintään holhoavaa ja poliittisena analyysinä tavattoman pinnallinen selitys.

Amerikan kannalta merkitsee paljon se, että Israel on ainoa maa Lähi-idässä, jossa ei polteta Amerikan lippuja.

Nimetön kirjoitti...

Kiitos, Pasi. Tämä oli mielenkiintoinen näkökulma. Leikkimielisesti voisi todeta, että taidat itse olla juutalaisten talutusnuorassa kuin noin kirjoitat. :)

Minulla olisi idea, mistä voisit kirjoittaa joskus. Miksi juutalaiset torjuvat Jeesuksen? Monilla tuntuu olevan se käsitys, että juutalaiset torjuvat Jeesuksen lähinnä "keittiöpsykologisista" syistä; koska heitä on syytetty jumalanmurhaajiksi jne. Näinhän asia ei ole vaan kyseessä on perusteet, jotka löytyvät Vanhasta testamentista. Esimerkiksi lukemani perusteella Jesaja 53 ei ole juutalaisille oppineille mikään vaikea asia. Tiedän, että aihe on laaja, mutta merkittävä kuitenkin. Janne