keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Pääsiäisaterian ajankohta - Uuden testamentin kenties visaisin ristiriita ratkeaa


Cambridgen yliopiston tutkija, professori Colin Humphreys on uutuuskirjassaan ”The Mystery Of The Last Supper” avannut jälleen kysymyksen Jeesuksen viimeisen ehtoollisen, eli pääsiäisaterian ajankohdasta. Sanon "jälleen", sillä kyseinen uuden testamentin ongelma on tuttu jokaiselle teologille.

Lyhyesti kyse on siitä, että synoptikot (Matteus, Markus ja Luukas) sijoittavat ehtoollisen varsinaiseksi pääsiäisateriaksi, eli samaan aikaan kuin juutalaiset  nauttivat pääsiäisaterian. Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen kerrotaan kuolevan ristillä, kun temppelissä vasta teurastetaan pääsiäislampaita eli vuorokautta aiemmin.

The Telegraph lehti toteaa aivan oikein, että tätä ristiriitaa on pidetty yhtenä Uuden testamentin pääsiäiskuvausten kaikkein kiperimpänä ongelmana.

Pääsiäisen alla ilmestynyttä kirjaa en ole ennättänyt saada käsiini, joten olen uutistietojen varassa. Mutta niiden perusteella Humphreys esittää kirjassaan mielenkiintoista ratkaisua synoptikkojen  ja Johanneksen pääsiäisateriaa koskevien manintojen väliseen ongelmaan.

Humphreys päätyy ratkaisuun, jossa yhdistyy raamatullinen, historiallinen ja astronominen tutkimus. Hänen mukaansa selitys piilee siinä, että Johanneksen ja synoptikkojen kuvaus perustuu erilaisiin kalenterikäytäntöihin. Synoptikot esittävät asian vanhan juutalaisen kalenterin pikemminkin kuin virallisen kuunkiertoon perustuvan kalenterin, joka oli laajalti käytössä Jeesuksen kuoleman aikana ja yhä on, mukaisesti.

Jeesuksen ajan kalenterieroihin perustuva ratkaisu vaikuttaa hyvin mahdolliselta. Loppujen lopuksi kyse evankeliumien kerronnallisten erojen välillä on kahden rinnakkaisen viikonpäivän muodostamasta ongelmasta. Kuolleen meren kääröjen pohjalta tiedämme, että Jeesuksen aikana uskonnollisilla juutalaisilla oli erilaisia kalentereita. Niistä johtuen kilpailevien juutalaisryhmien viikkosapattikin saattoi joissain tapauksissa osua vierekkäisille päiville. Samoin suuremmat juhlapyhät saattoivat osua rinnakkaisille päiville.

Kalenterieroihin perustuvasta ratkaisusta olen itse kirjoittanut viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Jumalan Sana – Inspiroitu ja erehtymätön (Kuva ja Sana, 2010) ja siteerannut siinä laajasti teologian tohtori William Lane Craigin kuvailemaa mallia. Siihen on tässä hyvä viitata, koska se osoittaa konkreettisesti mistä synoptikkojen ja Johanneksen välisessä ongelmanratkaisussa voi olla kyse.

Miltä siis näyttäisi mainitun uuden testamentin kenties visaisimman ongelman ratkaisu käytännössä? Craig havainnollista asiaa seuraavasti:
Ristiinnaulitsemisen päivä ja ajankohta. Kaikki lähteet ovat yksimielisiä siitä, että Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina. Kiista koskee sitä osuiko pääsiäinen torstaille vai perjantaille. Synoptikot näyttävät esittävän, että Jeesuksen viimeinen ateria opetuslasten kanssa torstaina tai perjantaina oli pääsiäisateria. Johannes on samaa mieltä siitä, että Jeesus nautti pääsiäisaterian yhdessä opetuslastensa kanssa torstai-iltana yläsalissa ennen kavaltamista ja pidätystään. Mutta Johanneksen mukaan juutalaiset johtomiehet halusivat päästä Jeesuksesta eroon ennen pääsiäisateriaa perjantai-iltana. Oliko pääsiäinen siis torstaina vai perjantaina? Tästä kiistassa on kyse (ja toivottavasti tämä asettaa asian oikeaan perspektiiviin).
Yksi mahdollisuus on, että Johannes on siirtänyt pääsiäistä perjantaille saadakseen Jeesuksen kuoleman osumaan yhteen temppelissä tapahtuneen pääsiäislampaan teurastuksen kanssa. Mutta ehkei sittenkään.
Ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa oli kilpailevia kalentereita, jonka johdosta uhraaminen on voinut osua useammalle kuin yhdelle päivälle. Fariseukset ja Galileassa asuvat ihmiset katsoivat päivän alkavan auringonnoususta ja päättyvän seuraavaan auringonnousuun. Saddukeukset ja Juudean asukkaat sen sijaan laskivat päivän alkamisen ja päättymisen auringonlaskusta seuraavaan auringonlaskuun. Nykyisin olemme omaksuneet, mielestäni varsin omituisen käytännön, jonka mukaan päivä alkaa keskiyöllä ja jatkuu seuraavaan keskiyöhön. Tämä päivien erilainen laskutapa heilauttaa tiettyjen tapahtumien ajoittamista, kuten oheisesta kaaviosta voidaan nähdä.


Pääsiäislampaat uhrattiin Nisankuun 14. Päivänä. Galilealaisen laskutavan mukaan 14. Nisankuuta alkoi noin kello 6:00 aamulla päivänä, jota me kutsumme torstaiksi. Juudealaisilla 14. Nisankuuta alkoi kuitenkin vasta 12 tuntia myöhemmin noin kello 18:00 torstai-iltana. Kun siis juutalaisia säädöksiä seuraava galilealainen teurasti pääsiäislampaan iltapäivällä Nisankuun 14. päivänä, minä päivänä hän tarkalleen ottaen sen uhrasi? Torstaina. Mutta minä päivänä juudealainen uhrasi oman lampaansa Nisankuun 14. päivänä? Perjantaina! Illan tultua hän sitten juhlii pääsiäisaterian äärellä, oman laskutapansa mukaan, Nisankuun 15. päivänä.
Voidakseen ottaa huomioon sekä galilealais-farisealaiset samoin kuin juudealais-saddukealaiset näkökohdat oli temppelipappien toimitettava pääsiäisuhreja sekä torstaina että perjantaina. Galilealaisena, samoin tietäen lähestyvän kiinniottamisensa, Jeesus päätti juhlia pääsiäistä torstai-iltana. Jeesuksen pidätyksestä vastanneet ylipapit ja kirjanoppineet sen sijaan seurasivat juudealaista kalenteria, Johanneksen mukaan.
Vaikka meillä ei ole todisteita siitä, että pääsiäisuhreja uhrattiin molempina päivinä on sellainen ratkaisu hyvin mahdollinen. Jerusalemin väkimäärä paisui pääsiäisjuhlan aikaan 125 000:een. Temppelipappien olisi ollut logistisesti mahdotonta uhrata riittävästi lampaita noin suuren ihmismäärän tarpeisiin kello 15:00 ja kello 18:00 välillä yhden iltapäivän aikana. Heidän on täytynyt uhrata useampana päivänä, mikä tekee täysin mahdolliseksi sen, että Jeesus opetuslapsineen juhli pääsiäistä torstaina ennen kiinniottamistaan.
(Lainaus kirjasta: Jumalan Sana – Inspiroitu ja erehtymätön, toim. Petri Mäkilä ja Pasi Turunen, Kuva ja sana 2010, s. 147-149)
Sinänsä Craigin selitys vaikuttaa uskottavalta ja täysin mahdolliselta semminkin kun myös Humphreys paikallistaa ratkaisun Jeesuksen ajan kalenterieroihin. Humphreys päätyy omassa esityksessään siirtämään pääsiäisaterian perinteisen torstain paikalta keskiviikkoiltaan. Tähän nimenomaiseen kysymykseen en osaa lehtitietojen valossa ottaa kantaa. Mutta kysymys kalenterieroista ratkaisuna on sinänsä varmasti oikean suuntainen.

Visainen uuden testamentin pulma pääsiäisaterian ajankohdasta on siksi enemmänkin näennäinen. Se on lähinnä kirjallinen jännite–ei faktuaalinen–samasta asiasta kertovien eri lähteiden välillä, ja perustuu aukkoihin pikemminkin omassa kuin evankeliumin kirjoittajien tietämyksessä. Kirjallinen "ristitiita" on luonteavasti selitettävissä historiallisesti huomioimalla mainittu kalentereihin sisältyvä heitto. Kuten professori Humphreys toteaa The Telegraph lehden haastattelussa: ”Riippumatta siitä mitä mieltä ollaan Raamatusta juutalaiset eivät taatusti olisi erehtyneet sekoittamaan pääsiäisateriaa johonkin toiseen ateriaan. Siksi on todella vaikeaa ajatella, että evankeliumit esittäisivät tässä asiassa toistensa kanssa ristiriitaista tietoa.”

Useasti pääsiäiskertomuksiin liitettyjä eroavaisuuksia liioitellaan tarpeettomasti. Kuten William Lane Craig toteaa kerronnalliset eroavaisuudet koskevat  pääsiäistapahtumien historiallisen kovan ytimen kannalta toissijaisia kysymyksiä. Siksi niihin keskittyminen helposti saa unohtamaan miten monissa tärkeissä asioissa evankeliumit pitävät yhtä:
Roomalaiset ristiinnaulitsivat Jeesus nasaretilaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Juutalaisten sanhedrin syytti häntä jumalanpilkasta. Tämän vuoksi hänet oli vangittu ja tuomittu minkä jälkeen häntä pilkattiin Pilatuksen edessä syytettynä maanpetoksesta. Hän kuoli joidenkin tuntien perästä ja haudattiin perjantai-iltapäivänä Joosef arimatialaisen hautaan, joka suljettiin kivellä. Eräät Jeesuksen naisseuraajat, Maria Magdaleena heidän joukossaan, jotka olivat seuranneet hänen hautaamistaan, vierailivat varhain sunnuntaiaamuna haudalla ja löysivät sen tyhjänä. Sen jälkeen Jeesus ilmestyi elävänä opetuslapsilleen, mukaan lukien Pietarille, jotka alkoivat julistamaan sanomaa hänen ylösnousemuksestaan. Kaikki neljä evankeliumia todistavat yhteneväisesti näistä tosiasioista.  (s. 150)

------

4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Milloin Jeesus ristiinnaulittiin
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksenkuolinvuosi.html

Nimetön kirjoitti...

minä ainakin uskon siihen, mitä Raamatussa sanotaan.

Paljon on kiviä käännetty ja hiekkaa lapioitu, etsittäessä todisteita puolesta ja vastaan.

Aina on kuitenkin sana osoittautunut erehtymättömäksi.

Nimetön kirjoitti...

Mites muuten, laskeeko juutalaiset jo päivän osankin päiväksi? Kun Jeesus kerran ristiinnaulittiin pe ja nousi su, niin eihän siinä muuten jää kuin 1 päivä, lauantai?

Nimetön kirjoitti...

Ja vain kaksi yötä Jeesus sanoi kolme päivää ja kolme yötä näinollen ehtollinen oli keskiviikkona illalla tarkalleen keskellä viikkoa ja ristiinnaulitseminen torstai aamuna kello 9.