Blogikirjoitteluni on loppuvuodesta ollut poikkeuksellisen verkkaista. Osin taustalla on yksi elämäni kiireisimmistä syksyistä ja parikin työmatkaa, joista palaaminen Suomen talven synkeään kaamokseen imaisi mehut aika tehokkaasti. Perinteisesti joulun lähestymien merkitsee työssäni muutenkin kiireiden lisääntymistä eksponentiaalisesti – ainakin siltä tuntuu - ja joulun tulemista pikemminkin rysähtäen kuin työtahdin tasaista rauhoittumista aattoa kohden.
Mutta en valita. Iloitsen kuluneesta vuodesta ja kiireisestä syksystäkin. On aika ryhtyä orientoitumaan uuteen vuoteen.
Kulunut vuosi Uskon Puolelta blogilla on sisältänyt runsaasti uskonnonfilosofisten kysymysten pohtimista ja kirjoittelua teismi-ateismi akselilla. Ensi vuonna tulen kirjoittelussa keskittymään enemmän erilaisten raamattu-teologisten ja kristilliseen ilmoitukseen sekä itseymmärrykseen liittyvien kysymysten valottamiseen. Esimerkiksi kysymys Raamatun ja eritoten uuden testamentin historiallisesta luotettavuudesta tulee olemaan enemmän etualalla uskonnonfilosofisten pohdintojen jäädessä vähemmälle huomiolle kuin kenties parina viime vuonna.
Kiitokseni kaikille lukijoille ja keskusteluun osallistuneille. Niillekin, joiden kanssa emme asioista ole aina olleet samaa mieltä.
Jack W. Hayfordin hartauskirjasta Hengellä Täytetty Elämä (Kuva ja Sana, 2009) löysin kauniin tekstin jouluaaton 24.12. kohdalta. Sen myötä toivotan sinulle siunattua ja armorikasta Vapahtajamme Jeesuksen syntymäjuhlaa:
---------------------
Joulukuu 24. – Joulun kirkkaus
”Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä. (Room. 6:23)
Ymmärrettävä innostus täytti talon tuona jouluaattona. Kaikki lapset ja lastenlapset olivat kerääntyneet paikan päälle kaukaa ja läheltä. Juhlallinen ja pyhä ilmapiiri täytti huoneen, kun valaistusta himmennettiin ja ainoastaan joulukuusen moniväriset valot tuikkivat. Pian avattaisiin joululahjat, mutta isosiän lempeästä kädenheilautuksesta kaikki huoneessa hiljentyivät ennen sitä, nuorinta lapsenlasta myöten.
Hymyillen isoisä aloitti laulun, johon kaikki yhtyivät: ”…niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa”. Sitten kaikki kumarsivat päänsä isoisän aloittaessa rukouksen:
”Rakas Isä, ennen kuin avaamme lahjamme tänä iltana, kiitämme Sinua suurimmasta lahjastasi, Jeesuksesta, Pojastasi, Pelastajastamme. Tämän puun valossa meitä muistutetaan ristinpuusta, jolla Sinun iankaikkisen elämän lahjasi annettiin meille. Me kumarramme tämän puun juurelta sen puun juurelle, josta maailman Valkeus vuodattaa kirkkauttaan meidän kaikkien ylle. Me ylistämme Sinua, Herra, ja antaessamme lahjojamme täällä rakkaudessa, muistelemme Sinun ristillä antamaasi rakkauden lahjaa. Aamen.”
----------
Tämän rukouksen myötä toivotan siunausta Sinun jouluusi.
Ja sitten loppukevennys:
6 kommenttia:
Kiitos blogistasi ja toivotuksistasi.
Iloista Jeesuksen syntymäjuhlaa ja siunausta vuodelle 2010!
t. Riitta & perhe
http://www.youtube.com/watch?v=nyIL29KgkbM&feature=PlayList&p=47E2835222CBE908&playnext=1&playnext_from=PL&index=38
MEERRRRYYY CHRISSTMAS!!
Kiitoksia tältäkin kirjoittelijalta, todella virkistävä tuo videokin.
Olin kahden vilkkaan pojan kanssa joulukauppakiertueella ja ohimennen nappasin kiireessä tuon suositellun "Hengellä täytetty elämä" lahjaksi toiselle. Sitä ehtii vielä varovasti selailla ennenkuin käärii pakettiin. Mitäpä sitä ihminen enempää tarvitseekaan kuin Hengen täyteyttä. Joka sivulla on jotain antoisaa. Esim. heinäkuun 28.n kohdalla siitä miten Herran tunteminen avaa palvonnan. Miten voi kiittää ja ylistää jotain mitä ei tunne tai vain kuvittelee tuntevansa. Luoja haluaa elää luotujensa elämän kautta. Ei väärin hallitakseen, pelolla ja vaatimuksella mestaroidakseen. Siinä voi pitäytyä. Joidenkin kohdalla sekin vaatii paljon uskoa. Pienestä on hyvä lähteä ja pysyä siinä minkä on tavoittanut.
Kiitos blogista, josta löytyy paljon ammennettavaa. Jo oma harjoittelu muovata omia sanojaan jotakuinkin muille luettavaan muotoon opettaa paljon omasta uskosta. Kaikki mitä haluaa sanoa on seulottu tai tulee tarkastelun alle omassa elämässä. Mikäs sen parempaa, Jumala tuo asioita valoon. Rohkeutta, voimaa, iloa, rauhaa ja levon aikaa joulun lapsen elämän valossa toivon kaikille. Myös uuteen vuoteen.
Joo, samoin kiitos blogista, jossa on paljon ammennettavaa.
Itse aion lisätä siihen enemmän, jos sallitaan.
Hyviä lomia,
Kaija
Videosta: Lahjakasan päällä seisova teloitusväline on kuin katsojaa odottavana makaaberi.
Heiiii, eihän se risti mikään teloitusväline ole, vaan voitonmerkki! Ristillä se kuolema on voitettu, joten teloittaja saa jäädä nuolemaan näppejään!!!!!!!
Lähetä kommentti