Uusi papyruslöytö väittää Jeesuksen olleen naimisissa

Näin uutisoi tuoreeltaan Iltalehti verkkosivuillaan kuluvan viikon keskiviikkona. Kuvatekstissä todettiin vielä rohkeammin, että ”[t]ämän katkelman uskotaan todistavan sen, että Jeesuksella oli vaimo.” YLE:n sivuilla samana päivänä hehkutettiin: ”Tutkijat löysivät viitteitä Jeesuksen ja Marian avioliitosta.” Ensimmäinen ajatukseni uutiset luettuani oli, että Jeesukselle on median myllyssä käymässä samoin kuin Matti Vanhaselle: Kun itse asia ei enää kiinnosta aletaan jutun juurta kaivella perhe-elämän yksityiskohdista. Sehän on jo vanha juttu, että Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä. Kuka siitä nyt enää jaksaisi uutista vääntää. Papitkin niin innottomasti siitä puhuvat joka sunnuntai, ikään kuin eivät itsekään enää uskoisi siihen. Vakavoiduttuani rupesin kuitenkin tutustumaan mistä uutisessa todella mahtaa olla kyse. Totuus kohuotsikoiden takana on usein—ja kuten arvelin, myös tässä tapauksessa—toisenlainen. 

Roomassa pidettiin tiistaina (18.9.2012) merkittävä koptilaisten tekstien tutkimukseen, eli koptologiaan liittyvä kansainvälinen tapahtuma (The International Congress of Coptic Studies). Konferenssissa esillä olleista lähes 60 tutkimuspaperista yksi löysi tiensä saman tien kansainväliseen mediaan. Siinä Harvardin yliopiston professori Karen King esitti, että hänen tuntemattomana pysyttelevältä keräilijältä haltuunsa saama noin luottokortin kokoinen papyruksen repale sisälsi viidellä katkonaisella rivillä muun muassa sanat: ”Jeesus sanoi heille, minun vaimoni”. 

Kingin mukaan kyseinen koptinkielinen tekstifragmentti on peräisin 300-luvulta, mutta se voi olla käännetty varhaisemmasta kreikankielisestä tekstistä myöhään toisella vuosisadalla.

Uudet  tekstilöydöt varhaisilta vuosisadoilta ovat sisällöstä riippumatta tutkijoille aina suuren mielenkiinnon ja innostuksen aihe. Erityisen jännittäväksi tämän löydön tekee  se, että se on ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa antiikin teksti, jossa puhutaan suoraan Jeesuksen vaimosta.

Onko meillä nyt varhaiskristillinen todiste siitä, että Jeesus, josta Uusi testamentti kertoo olisi ollut naimisissa?

Toisin kuin ainakin yllä mainitut suomalaislähteet antavat ymmärtää ei Roomassa esillä ollut papyrusfragmentti todista mitään sellaista. Suomalaisotsikot kertovat enemmän median tavasta luoda uutisia kuin itse tekstilöydön todellisesta merkityksestä.

Kun tutustuu kansainväliseen uutisointiin aiheesta saa tasapainoisemman kuvan. Esimerkiksi The New York Times –lehden juttua (18.9.2012) lukiessa suomalaisotsikot alkavat lähinnä hymyilyttämään: ”[Professori King] varoitti toistuvasti pitämästä tätä fragmenttia todisteena siitä, että historiallinen Jeesus olisi oikeasti ollut naimisissa. Teksti on todennäköisesti kirjoitettu vuosisatoja Jeesuksen elämän jälkeen ja kaikki muu historiallisesti luotettava kristillinen kirjallisuus on asiasta vaiti, hän sanoi.”

Voidaan siis sanoa, ettei teksti kerro meille mitään mullistavaa uutta historiallisen Jeesuksen siviilisäädystä. Lähinnä se todistaa, että parisataa vuotta Jeesuksen jälkeen joidenkin kristittyjen parissa, todennäköisesti gnostilaisten sellaisten,  väiteltiin siitä olisiko Jeesus ollut naimisissa.

Onko teksti aito?

Oman kiinnostavan ”ryppynsä” keskusteluun tuo mahdollisuus, että Kingin esittelemä fragmentti ei olisikaan aito. Olisiko joku voinut hyötymistarkoituksessa luoda vanhalta näyttävän tekstin?

YLE Uutiset lainasi teologian tohtori Ben Witheringtonia, jonka mielestä  on syytä olla varovainen fragmentin epämääräisen alkuperän vuoksi. Sen aitoutta on vaikea varmistaa jos ei voida tietää mistä se on peräisin.

Rooman konferenssiin osallistui myös suomalainen, 6.10.2012 tohtoriksi väittelevä, koptinkielisiin ja juutalais-kristillisiin teksteihin erikoistunut Päivi Vähäkangas. Hänkin epäilee tekstiä moderniksi väärennökseksi. Yksi ongelma hänenkin mukaansa on, ettei tuntemattomasta yksityisestä kokoelmasta peräisin olevaa katkelmaa voi verrata mihinkään muuhun arkeologiseen evidenssiin, hän valotti puhelimitse Hampurista käsin haastatellessani häntä Patmoksen Ristitulta –ohjelmaan (koko haastattelu kuultavissa Ristitulta –lähetyksessä 22.9. klo 20; kts. myös Kotimaa24.fi).

Vaikka King, joka itse ei ole papyrologi, ja eräs papyrologi ovat silmämääräisesti ajoittaneet tekstin 300-luvulle suhtautuu Vähäkangas eräiden toisten konferenssiin osallistuneiden kollegojensa kanssa tähän arvioon skeptisesti. Yksi epäilyksen aihe on horjuva ja epäjohdonmukainen kirjurin käsiala, jossa sama kirjain on kirjoitettu eri tavalla mikä Vähäkankaan mukaan voi viitata kirjoittajan tottumattomuuteen ja siihen, että teksti ei ole aito, vaan moderni väärennös.

Lopullinen vahvistus fragmentin aitoudesta tai epäaitoudesta saadaan vasta musteen tutkimisella.

Mediapeliä Roomassa.

Rooman konferenssissa Kingin esitelmä ”uudesta evankeliumifragmentista” saikin vähemmän innostuneen vastaanoton, Vähänkangas kertoi puhelimessa. King oli ajoittanut löydöstä kertovan lehdistötiedotteen julkaisemisen juuri samalle hetkelle kuin hänen luentonsa Roomassa alkoi. Uutinen levisi suurin otsikoin maailmalle samaan aikaan kun asiantuntijayleisö vasta sai esitelmäpaperin pohdittavakseen.

Yhteenvetona.

Professori Darrell L. Bock summaa Jeesuksen ”avioliittotodistukseen” liittyvät alustavat ongelmat blogissaan seuraavasti:

• Kyseessä on pieni teksti ilman asiayhteyttä.
• Teksti, mikäli lainkaan aito, on myöhäinen (300-luku)
• Olisi tärkeä saada tietää mistä teksti on tullut keräilijöiden käsiin.
• Tarvitaan laajempi ja perusteellisempi analyysi (Pelin alussa ei voi kysyä kommenttia siitä miten peli sujui).
• Huomionarvoista on, että gnostilaisessa kristillisyydessä tunnettiin ”morsiuskammio” riitti, jossa seurakunta ymmärrettiin Kristuksen morsiamena. Koko teksti saattaa olla vertauskuva, jossa yksi opetuslapsi edustaa seurakuntaa. Siinä tapauksessa teksti ei edes väitä Jeesuksen olleen naimisissa kenenkään todellisen henkilön kanssa.
• Teksti on yksi ainoa lastu suuressa tekstien meressä, joiden perusteella Jeesus ei ollut naimisissa. Vaikka se sanoisikin mitä sen väitetään sanovan se kertoisi meille 300-luvun ihmisten näkemyksistä, mutta ei mitään Jeesuksesta.
• Tohtori King itse toteaa, että teksti ei todennäköisesti kerro meille mitään todellisesta Jeesuksesta.
• King on teknisesti oikeassa siinä, ettei Uusi testamentti kerro mitään Jeesuksen siviilisäädystä. Mutta tämä voi johtua siitä, ettei ollut mitään kerrottavaa. Kaikki tiesivät, ettei hän ollut naimisissa. Merkillepantavaa on, ettei Jeesuksen vaimosta ole mitään mainintaa edes hänen kuolemansa ja hautaamisensa yhteydessä.
• Jos Jeesus olisi ollut naimisissa ei olisi ollut mitään syytä kätkeä sitä tosiasiaa.
• Varhaisimmassa kirkollisessa perinteessä ei ole vähäisintäkään viitettä siitä, että Jeesus olisi ollut naimisissa.

Paras tieto Jeesuksesta löytyy UT:n evankeliumeista.

Meistä taaksepäin reilu 1600 vuotta katsottuna voidaan tietysti puhua varsin epätäsmällisesti ”varhaisista kristityistä”, kuten Hanhivaaran YLE uutisten jutussa. Mutta Jeesuksesta ja apostoleista eteenpäin kyse on varsin myöhäsyntyisestä tekstistä, jolla ei ole sen enempää maantieteellistä kuin ajallistakaan yhteyttä ensimmäisen vuosisadan tapahtumiin Palestiinassa. Niinpä tekstillä ei ole järin suurta annettavaa historiallisena lähteenä Jeesus Nasaretilaisesta.

Sikäli kun jotain lainkaan kiinnostaa historiallinen tieto Jeesuksesta sitä on mielekästä ensi sijassa etsiä teksteistä, jotka syntynsä puolesta palautuvat ajallisesti ensimmäiselle vuosisadalle, lähelle hänen elinaikaansa, ja maantieteellisesti juuri sille alueelle, jossa hän vaikutti.

Tähän yhteyteen sopiikin hyvin muistutuksena Uuden testamentin eksegetiikan professori Lars Aejmelaeuksen sanat hänen kirjassaan Kristinuskon synty. Vaikka liberaaliteologina hänen suhtautumisensa UT:n evankeliumiaineistoon on kriittinen hän toteaa silti:

”…yleissääntönä voidaan todeta, että UT:n ulkopuolisilla evankeliumeilla ei juuri ole mitään arvoa historiallisina dokumentteina Jeesuksen elämästä ja sanomasta. Ne ovat myöhäsyntyisiä ja edustavat siten myös myöhäisempää perimätiedon vaihetta sekä ovat sisältönsä kannalta riippuvaisia kanonisista evankeliumeista. Ne ovat enemmän esimerkkejä toisen kristillisen vuosisadan uskonnollisesta elämästä kuin kristinuskon varhaisimmista juurista.”

Hiukan myöhemmin Aejmelaeus kirjoittaa: ”Aika ajoin ilmestyy kirjoituksia, joissa paljastetaan sensaatiomaisia ’kirkon pimittämiä’ tietoja Jeesuksesta, esimerkiksi hänen matkoistaan Intiaan viisautta opiskelemaan [Oma huom: tai että hän oli naimisissa]. Aineisto tällaisiin ’paljastuksiin’ on usein peräisin myöhäisistä, UT:n ulkopuolelle jätetyistä evankeliumeista, joissa usein hurskas, mutta samalla myös valitettavan arvostelukyvytön kristillinen mielikuvitus jatkoi Jeesuksen elämän ja opetusten kuvailemista. Nyrkkisääntönä voidaan todellakin todeta, että arvokas perimätieto Jeesuksen elämästä ja opetuksista rajoittuu UT:n sisällä oleviin eli kanonisiin evankeliumeihin.” (L. Aejmelaeus: Kristinuskon synty, Kirjapaja 2000, s. 113 114). 

Mitä sitten?

Jos Jeesus olisi ollut naimisissa, mitä sitten? Kristillisen opin mukaan Jeesus oli samassa persoonassa yhtä aikaa tosi Jumala ja tosi ihminen.  Hänen kaksi luontoaan eivät sekoitu keskenään, mutta toinen ei myöskään ”syö” toista.

Niinpä ihmisyydessään Jeesus väsyi, oli kaikessa kiusattu kuten mekin, hänen tuli nälkä, hän nukkui ja heräsi, varttui aikuiseksi iässä ja viisaudessa, ja lopulta hän kuoli, ja kolmantena päivänä Jumala herätti hänet kuolleista. Kaikesta huolimatta hän olisi Jumalan maailmaan lähettämä Vapahtaja, Jumalan Poika, Messias, joka istuu nyt korotettuna Jumalan oikealla puolella.

Avioliittoon kuuluva seksuaalisuuskin on osa aitoa ihmisyyttä ja osa Jumalan hyvää luomisjärjestystä. Jos Jeesus olisi mennyt naimisiin ei siitä aiheutuisi teologista ongelmaa. Kysymys Jeesuksen siviilisäädystä on historiallinen, ei teologinen.

Tällainen jossittelu on kuitenkin täysin turhaa. Jeesus ei ollut naimisissa. Piste. Myöhäinen, mahdollisesti harhaoppisten gnostilaisten 300-luvulla, tai nykyaikaisten väärentäjien luoma epämääräinen tekstifragmentti ei tätä tosiasiaa muuksi muuta.

Paras tieto Jeesuksesta löytyy edelleen Uuden testamentin evankeliumeista ja apostolisista kirjeistä. Niihin tutustuminen on sangen hyödyllistä ja suositeltavaa jos haluaa tutustua Jeesus Nasaretilaiseen henkilökohtaisesti ja oppia tuntemaan Hänet.