Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Nopeampi nettiyhteys ja teräväpiirto näyttö

Tuoreessa  TIME –lehdessä esitellään 50 vuoden 2010 parasta keksintöä. Joukkoon mahtuu tärkeitä ja vähemmän tärkeitä, mutta silti yhtä päätähuimaavia teknologisia innovaatioita: Ensimmäinen synteettinen solu, Englantia opettava robotti, laboratoriossa kehitetyt keuhkot, nopeammin kasvava lohi, iPad (tietysti), 3D bioprintteri (jolla voi "printata" vaikka sisäelimiä, usko tai älä), spray pullosta suihkutettava kangas, räjähdyksen kestävä tapetti, malarialle immuuni geenimuunneltu hyttynen sekä hyttyslaseri jne. muutamia mainitakseni. Siinäpä muutama joululahjavinkki.

Ihmisen mielikuvituksella ja kekseliäisyydellä ei tunnu olevan rajoja. Itse olen tietokoneajan kasvatti. Olen nähnyt ajan, jolloin siirryttiin laskutikuista taskulaskimiin ja muistan ensimmäiset markkinoille tulleet PC:t ja pelikoneet (Commodore64 ja Atari).

Nautin teknologiasta ja tietotekniikasta sekä työssä että vapaa-ajassa.  Edistyksen sivutuotteena on kuitenkin syntynyt ”edistyksen myytti”: Kehitys kulkee vääjäämättä eteenpäin ja kohti alati parempaa maailmaa, jossa teknologia lunastaa ihmiskunnan ja kaikilla on kaikkea riittävästi ja kaikki hyvin kiitos teknologisen kehityksen. Uudet keksinnöt viitoittavat tietä utooppiseen paratiisimaailmaan. Niihin sisältyy omanlaisensa messianismi.

Mutta tekevätkö kaikki nämä keksinnöt ja edistysaskeleet meistä todella parempia ihmisiä? Vilkaisu Internetin keskustelupalstoilla käytävään keskusteluun (jos sitä sellaiseksi voi kutsua) voi näissä merkeissä olla varsin herättävä kokemus. Sosiaalinen media ei ole tehnyt meistä sosiaalisempia ihmisiä. Tunnemme entistä enemmän ihmisiä nimimerkiltä, mutta emme välttämättä nimeltä. On entistä helpompaa sanoa mitä ajattelee ajattelematta mitä sanoo.

Kaiken edistyksen ja uusien innovaatioiden keskellä unohtuvat helposti tärkeimmät asiat. Tuoreimman TIME –lehden äärellä mieleeni palautui filosofi Timo Airaksisen vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta. Jotenkin tähän tapaan Airaksinen vastasi: ”Ei tänne sitä varten olla synnytty, että oppisimme käyttämään kännykkää ja laajakaistaa.”  Aika hyvin oivallettu, vaikka varsinainen vastaus kysymykseen jäikin lukijan itsensä määriteltäväksi. 

Ihmisellä voi olla kaikkea ja jatkuvasti uutta, parempaa, nopeampaa ja näppärämpää. Mutta vastaus elämän tarkoitukseen ja ihmisen syvimpiin kysymyksiin ei löydy teknologisista edistysaskeleista.  Seppä Högmanin evästys Paavo Ruotsalaiselle antaa viitteen siitä, että vastaus löytyy jostain mualta: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki – Kristuksen sisäinen tunto”. Jos tämä unohtuu sinänsä arvokkaiden teknologisten saavutusten keskellä seurauksena on elämän syvemmän merkityksen kadottaminen.

Vanhassa katekismuksessa annetaan sanotaan oivallisesti:

”Jumala on luonut ihmisen elämään hänen yhteydessään. Sen tähden ihmissydän saa rauhan vain Jumalassa. Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia…Luonnollisessa tilassaan ihminen on vailla todellista onnea. Hän on rauhaton ja tyytymätön elämään. Tämä johtuu siitä, että ihminen on luopunut Jumalasta ja langennut syntiin … Syntiin langenneen ihmisen kauhistavin onnettomuus on, että hän on Jumalan pyhän vihan alainen. Jos ihminen jää Jumalan vihan alaiseksi, hän joutuu kadotukseen. Kun Jumalan sana osoittaa ihmiselle, että hän on luopunut, hän tuntee omassatunnossaan syyllisyytensä. Hän on täydellisesti avuton itse parantamaan tilaansa. Jumala herättää hänessä pelastuksen kaipuun. Samalla tavoin synnin painama ihmiskunta kokonaisuudessaan tarvitsee pelastusta. Tämän pelastuksen Jumala on antanut meille Jeesuksessa Kristuksessa” (Kristinoppi  lyhyesti esitettynä, 1948; 1, 21, 27-28).

Evankeliumi Jeesuksesta on  ajankohtainen. Se puhuttelee ihmisiä kaikkina aikoina kaikkialla, koska ihmisen syvimmät tarpeet eivät ole teknologisia vaan hengellisiä. Ihminen kyselee yhä elämän tarkoitusta, miettii miten hänestä voisi tulla parempi ihminen, pohtii  kuolevaisuuttaan ja kysymystä kuolemanjälkeisestä elämästä, etsii yhteyttä Jumalaan.

Nämä kysymykset on mahdollista työntää ajatuksistaan joksikin ajaksi. Mielensä voi turruttaa ja lohtua  hakea vaikka ”edistyksen myytin” tarjoamasta messianismista  ja uusista valkoisen miehen arkea helpottavista vempaimista. Yön hiljaisina hetkinä, kun nettiyhteys on suljettu ja valot sammuneet, perimmäiset kysymykset nousevat kuitenkin pintaan kuin öljy:  Päättyykö kaikki lopulta pimeään, vai onko jossain valo?

Teknologiset innovaatiot eivät muuta ihmisen perusolemusta: Hänet on luotu elämään Jumalan yhteydessä, hän on luopunut ja on rikkomustensa tähden matkalla itse ansaittuun kadotukseen. Hänen kallein asiansa on saada rauha Jumalan kanssa ja päästä Jumalan lapseksi. Uusi teknologia mahdollistaa nopeamman yhteyden toisiin ihmisiin. Mutta elämän syvin rikkaus ei ole nopeammassa nettiyhteydessä, vaan yhteydessä Jumalaan. Tässä asiassa ainoa luotettava palveluntarjoaja on Jeesus, joka sovituskuolemallaan ja ylösnousemuksellaan loi yhteyden jokaiselle häneen turvaavalle.



-------