maanantai 26. lokakuuta 2009

Ruotsin kirkon kohtalokas syrjähyppy

Suomen kirkko on kuilun partaalla. Ruotsin kirkko on siinäkin meitä askeleen edellä. Aamulehti raportoi: ”Ruotsin evankelisluterilainen kirkko päätti keskiviikkona ryhtyä vihkimään myös homo- ja lesbopareja kirkoissa. Historiallinen päätös nuijittiin läpi suurella ääntenenemmistöllä 167-62 aplodien saattelemana.”

Päätöksellään hvyäksyä samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen Ruotsin kirkko on kertaheitolla leikannut itsensä irti apostolisesta ja historiallisesta kristillisestä uskosta. Ellei Suomen kirkko välittömästi katkaise ekumeenisia suhteitaan Ruotsin kirkon kanssa on se hiljainen merkki siitä, että myös Suomen kirkko liikkuu samaan suuntaan ja ulos historiallisesta kristinuskosta.

Kysymys samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä hiertää jo Porvoon asiakirjan osapuolia Kotimaa-lehden mukaan. Vastaus tuntuu kuitenkin olevan valmiina ja tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivat mantrat otettu käyttöön: ”Meillä on tästä asiasta kirkossa erilaisia näkemyksiä ja meidän on opittava elämään yhdessä.” Onko mitään kristinuskon totuutta, jota ei voisi relativoida näillä sanoilla?

Ruotsissa on kuitenkin tahoja, jotka katsovat viimeisten rajojen tulleen ylitetyksi ja ovat vetäneet tilanteesta johtopäätöksensä. Heistä yksi on tukholmalaisen Credo Akatemian toiminnanjohtaja Stefan Gustavsson Ruotsin Evankelisesta Allianssista. Hän perustelee päätöstään blogissaan tuoreessa kirjoituksessaan otsikolla Tästä syystä olen jättänyt Ruotsin kirkon muun muassa näin:

”Kirkolliskokouksen päätös uudesta avioliittoteologiasta merkitsee, että Ruotsin kirkko kokonaisuudessaan on valinnut uuden tien. Evankeliumia ei julisteta, jotta ihmiset vapautuisivat synneistä, vaan jotta synti hyväksyttäisiin. Minun on vaikea ymmärtää Ruotsin kirkon uuden teologian merkitsevän mitään muuta kuin asettumista ”Kristuksen ristin viholliseksi” (Fil. 3) Paavalin sanoja käyttääkseni. Ihmisiä johdetaan harhaan sen sijaan, että heitä johdettaisiin totuuteen ja Kristuksen luo.

Ruotsin kirkon kannan muotoili K. G. Hammar eräässä keskustelussa vuoden kirjamessuilla: ”Meillä ei ole sanaa Jumalalta” väitti emeritus arkkipiispa painokkaasti. Mutta juuri se on ollut koko maailmanlaajuisen kirkon vakaumus sekä nykyään että halki historian, että meillä on Jumalan tosi sana. Nyt ajankohtainen kysymys muotoiltiin jo luomiskertomuksessa, jonka Jeesus vahvisti ja jota Paavali siteerasi: ”Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.” (1 Moos 2, Matt. 19, Ef 5).

Minulle on käynyt mahdottomaksi perustella miksi antaisin tukeni valtakoneistolle – jonka valtarakenne vahvistuu jäsenyyteni ja rahojeni myötä - samaan aikaan kun se aivan liian usein toimii vastoin raamatullista ja klassista kristillistä uskoa Jeesukseen Kristukseen maailman Pelastajana ja Herrana.

Aion kaikin mahdollisin tavoin jatkossakin olla mukana auttamassa Ruotsin kirkon vapauttamisessa, mutta en voi sitä enää tehdä virallisena jäsenenä.”

Jumalan omien Suomessakin on syytä seurata kotimaista tilannetta ”viitta vyötettynä, kengät jalassa ja sauva kädessä”. Viime kädessä kirkon vaihtoehdot meilläkin ovat joko olla mieliksi ihmisille tai Kristukselle. Jos se haluaa seurata yleistä mielipidettä ja "suurella ääntenenemmistöllä aplodien saattelemana" seurata kuilun reunalle johtavia Ruotsin kirkon jalanjälkiä, se lakkaa, kuten Paavali sanoi ja kuten Ruotsin kirkon kohdalla on jo käynyt, olemasta Kristuksen palvelija (Gal. 1:10).

19 kommenttia:

Mark Smithers kirjoitti...

Surullinen tuo tilanne tosiaan, eikä tapahtumat ja merkit oman kansankirkkomme osalta ole hyvät.

Tavallaan tässä kyllä voi olla hyvääkin sen osalta, että uskovat tiivistävät rivejään. Jotenkin meidät lopulta jaetaan ja tämä nyt on yksi peruste.

Yleisesti toivon itse, että ihmiset ottaisivat Raamatun tosissaan ja eläisivät sen mukaan, koska se on edellytys kristilliselle elämälle, joka pitää sisällään armon ja siunaukset.

Tämä on selvästi yksi sellainen tapahtuma, jonka pitäisi herätellä meitä kaikkia. Aamen.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset. Te teeskentelijät.

Te maksatte kymmenykset jopa mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta.

Te sokeat oppaat. Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin.

Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät.

Matteus 23

obh kirjoitti...

Hyvä Arhi Finnsanity, Jeesus sanoi: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset. Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee." Matteus 23.

Lainasit myös Jeesuksen sanoja: "Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!"
Tämä sopii kirkkoon, joka siunaa avioon huorin tekeviä heteroja. Jeesushan opetti:
"On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin."

Jos kirkko ei halua mainetta homoseksuaaleja syrjivänä SEKÄ jumalattomana, sen tulisi tutkia kenen avioliittoja se siunaa ja tehdä Jumalan tahdon mukaan: olla siunaamatta huorintekijöitä, heteroja ja homoja.

Marianne kirjoitti...

Jes 58.sta:
"2 Minua he ovat etsivinään päivästä päivään ja kyselevät tietoa minun teistäni niin kuin kansa, joka noudattaa vanhurskautta eikä ole hylännyt Jumalansa säätämää oikeutta. He pyytävät minulta oikeudenmukaisia tuomioita, he pyytävät Jumalaa puolelleen.

6 Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet,

etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.
8 Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi. [Jes. 52:12]
9 Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: "Tässä minä olen." Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi ja lopetat sormella osoittelun ja pahat puheet,
12 Ammoin raunioituneet asumuksesi sinä rakennat jälleen, pystytät rakennuksia muinaisille perustuksille, ja niin sinun nimesi on oleva: sortuneiden muurien korjaaja, maan asutuksen elvyttäjä."

Sef.3

"17 Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi...rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.
18 Minä, Herra, tuon takaisin ne, jotka murehtivat kaukana sieltä, missä kansani kokoontuu. Sinä olet heidän kotinsa, Jerusalem. Minä otan pois sinun päältäsi häpeän kuorman."

Näillä teksteillä on oma historiallinen kontekstinsa, mikä ei tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi olla elävän Jumalan sanaa tähänkin päivään.

Puuttumatta aktiiviseen homoseksuaaliseen elämäntapaan sinänsä haluan muistuttaa, että homoseksuaalit ovat ihmisiä. Ihmisiä, eivät ilmiöitä. Ihmisiä kipuineen ja pohdintoineen. Ihmisiä, joista jokaisen puolesta Jeesus on kuollut. Ihmisiä, joista tehdään välineitä ja väittelyn pelinappuloita.

Raamattu tulvii monenlaisia kehoituksia, lupauksia ja lohdutuksia. Hyvin monenkirjavia.

Hes 34.sta
"4 Te ette ole hoivanneet uupuneita, ette ole lääkinneet sairastuneita ettekä sitoneet murtunutta jalkaa, te ette ole etsineet kadonneita ettekä lähteneet eksyneiden perään. Te olette kohdelleet lampaitanne tylysti ja kovin ottein."

Niin että miten me oikein elämme? Mitä me olemme tehneet?

Pasi Turunen kirjoitti...

Puuttumatta aktiiviseen homoseksuaaliseen elämäntapaan sinänsä haluan muistuttaa, että homoseksuaalit ovat ihmisiä. Ihmisiä, eivät ilmiöitä. Ihmisiä kipuineen ja pohdintoineen. Ihmisiä, joista jokaisen puolesta Jeesus on kuollut. Ihmisiä, joista tehdään välineitä ja väittelyn pelinappuloita.

Kaunista ja kannatettavaa. But the question still remains: Mitä mielestäsi olisi kirkon päätös tässä kysymyksessä oltava? Hengelliset korulauseet, vaikka sisältäisivätkin kannatettavia totuuksia, eivät pysytä Jumalan sanan vastaista kehitystä kirkossa.

On syytä tehdä ero tavallisten ihmisten ja toisaalta homopoliittisen(myös kirkkopoliittisen)aktivismin välillä. Ensimmäinen kuuluu sielunhoidon piiriin ja jälkimmäinen normaaliin teologis-yhteiskunnallisen keskustelun piiriin.

Anonyymi kirjoitti...

Mitataanko homoseksuaalisuuden synnistä puhuttaessa synnin määrää jollakin mitta-asteikolla? Jokainen ihminen on syntinen Aatamin ja Eevan takia, toiset sitten siihen päälle enemmän ja toiset vähemmän omien tekojensa johdosta. Eihän synnin määrällä ole mitään väliä, kun Jumala taannoisella itseuhrauksellaan antoi itselleen anteeksi kaikkien ihmisten kaikki synnit.

Marianne kirjoitti...

"Mitä mielestäsi olisi kirkon päätös tässä kysymyksessä oltava?"

Vaikea vastata näin isoon ja monimutkaiseen kysymykseen mitään erityisen viisasta. Kirkko instituutiona on iso laitos. Pieni ihminen voi enimmäkseen kokea itsensä heikoksi vaikuttamaan asioihin. Näinhän sen ei ihanteellisimmillaan tulisi olla. Kristillinen perusajatus nöyryydestä, palvelevasta johtajuudesta ja omista oikeuksista luopumisesta on haasteellista. Johan se joutuu jokapäiväiselle koetukselle pienen perheenkin sisällä. Valppaus ja itsetuntemus ovat välttämättömiä yhteisen ja yksilöllisen kasvun turvaamiseksi. Minusta kirkon tulisi puuttua useampiin kysymyksiin huomattavasti suuremmalla ja nopeammalla valmiudella.

"Ensimmäinen kuuluu sielunhoidon piiriin ja jälkimmäinen normaaliin teologis-yhteiskunnallisen keskustelun piiriin."

Tämä on yksi turhauttavimpia asioita tässä ajassa. Ihmisyys splitataan eri lokeroihin. Jeesus syntyi kansaan jolla oli tietoisuus ihmisestä kokonaisuutena. Eheys ja yhteys ovat Raamatun tärkeimpiä punaisia lankoja. Raamattu puhuu paljon sydämestä, sydämen eheydestä. Kreikkalaisessa ajattelussa pää oli korostetummassa asemassa. Pää johtaa ja hallitsee päätöksentekoa joskus sydämen hyvinvoinnin kustannuksella. Sydän näkee ja kokee kokonaisvaltaisemmin.

"On syytä tehdä ero tavallisten ihmisten ja toisaalta homopoliittisen(myös kirkkopoliittisen)aktivismin välillä."

En haluaisi tehdä tähänkään eroa. Aktivistit ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat ottaneet omapäisiä ratkaisumalleja. Yllämainitusta aktivismista olisi kyllä mielenkiintoista nähdä valoon tulevaa selvitystä. Kulissien takana tehdään monenlaista vaikuttavaa, jonka hedelmiä asioihin perehtymättömät kannattavat. Vähemmistöt, joita on hyvää tarkoittavasta näkökulmasta halu suojella saattavat kohdella julmasti oman yhteisönsä sisällä olevia vähemmistöjä. Sivistynein keinoin tosin, mutta käytöksen perusjuuri on halu tuhota. Viittaan vuosien takaiseen toimintaan, jossa pyrittiin sabotoimaan pois rekisteristä Suomen ainoa yhdistys, joka haluaa tarjota apua ja tukea homoseksuaalisen suuntautumisen eheytymisohjelmia kaipaaville. Yhdistyksen peruslinjaus ei ole lainkaan aggressiivinen, vaan palveleva.

Olen aivan riittämiin lukenut ja osallistunutkin netissä mm. homo- ex-homokeskusteluihin. Ne saavat usein pilkallisia ja väkivaltaisiakin piirteitä. Ihmiset kaivautuvat poteroihinsa ja aikuiset nimittelevät sivistynein termein, kun asiat eivät enää kohtaa ja kaikki haluavat olla oikeassa.

Ehkä käsitys ihmisyydestä, erilaisten käytösmallien juurista on liian hukassa. Pintatason instant-kulttuuri usein hallitsee. Ihmisen kallisarvoinen vapaa tahto määrittelee, mitä Jumala on sanonut ja missä kontekstissa ja miten sen voisi pureskella juuri omaa itseä ja omia mielipiteitä palvelevaksi purkkapalloksi, joka menettää makunsa, kun sitä on riittävästi pyöritellyt. Kuplatkin ovat puhjenneet. Vaikka voihan ne käsitellä vaikka jollain kyllästeellä ja asetella postmoderniksi taideteokseksi. Ihan kivaa, mutta kaikki käsitellään kuitenkin huikeasti korkeammilla kriteereillä, kun ikiaikojen Jumala lähettää poikansa toisen kerran. Poika, jolla on tuomiovalta, mutta josta sanotaan, ettei hän tullut tuomitsemaan vaan pelastamaan. Hänen pelastuksensa ei vain meille helpolla kelpaa. Koska haluamme tietää paremmin kuin valmistaja.

Minusta kirkolla on paljon toivoa. Kirkon sisällä on upeita ilmiöitä ja hienoja yksilöitä, jotka toimivat kauniisti yhteistyössä. Kirkon tulee olla valpas. Ei trapetsitaiteilussa eri mielipiteiden maastossa vaan siinä että pysyy linjassa kristillisen uskon perusjuurilla. Olisi ihana saada nähdä, miten maa olisi täynnä Herran tuntemusta, niin kuin meri on vettä tulvillaan (Hab2:14). Että se olisi kirkon, seurakuntien ykkösnäky. Toimia dynaamisesti edesauttajana siinä prosessissa, joka johtaa ihmisten sydämet kiinnittymään Luojaansa. Että ihmisten identiteetti saisi olla ravittu Jeesuksen länsäololla. Turvallisen hyvä paimenen armolla ja voimalla.

Anonyymi kirjoitti...

Kuinkahan moni on huomannut, että ensimmäinen kristillinen seurakunta tai kirkkokunta Ruotsissa tämän asian hyväksymisessä ei olekaan Ruotsin luterilainen kirkko, vaan Tukholman Norrmalmin baptistiseurakunta ehti muutamaa päivää aikaisemmin hyväksyä samanlaisen vihkimisoikeuden homoseksuaaleille:
http://www.dagen.se/dagen/article.aspx?id=190232

Anonyymi kirjoitti...

Poika, jolla on tuomiovalta, mutta josta sanotaan, ettei hän tullut tuomitsemaan vaan pelastamaan. Hänen pelastuksensa ei vain meille helpolla kelpaa. Koska haluamme tietää paremmin kuin valmistaja.

Tämän "Valmistajan" ohjekirja vaan näyttää olevan aika sotkuinen teos.

Esim. Jumalan luonne.
Onko Jumala muka perimmältään hyvä?
Ja miksi Raamattu kertoo niin huonosti sen mistä paha alunperin tuli?


1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."

Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."

Gal. 5:22 "Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen."

***********

Mitä näiden jakeiden perusteella voisi sanoa Jumalasta? Jumala ei ainakaan itse ei näytä edustavan "Hengen hedelmiä" tällä käytöksellä. Vai ovatko ne vain uhkauksia? On uskomatonta miten hyvin jotkin ihmiset pystyvät olemaan näkemättä tätä Raamatun puolta.


1. Sam. 15:3 "Näin sanoo Herra Sebaot: Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."

Naah. 1:2,6 "Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen ... Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa vuotaa niinkuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessänsä."

Hoos. 14:1 "Samaria joutuu syystänsä kärsimään, koska se on niskoitellut Jumalaansa vastaan: he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."

Jer. 19:9 "Ja minä (Herra) panen heidät syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he syövät toinen toisensa lihaa siinä hädässä ja ahdistuksessa ..."

Pasi Turunen kirjoitti...

Raamatusta toki löytää yhtä sun toista - varsinkin, jos nappailee jakeita sieltä täältä irti asiayhteydestään. Tuollaiset jaelistat yleensä vain vievät uskottavuuden niiden keräilijöiltä.

Sinänsä kysymystä Jumalan oikeutetusta vihasta jumalattomia väärintekijöitä kohtaan ei koskaan ole pidetty erityisen ongelmallisena kysymyksenä kristillisessä teologiassa. Tietysti se loukkaa meidän ihmiskeskeistä ajatteluamme, jossa ihminen on kaiken mitta. Mutta Jumala ei olekaan humanisti. Mikä saattaa yllättää monia...

"Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois." (Room. 11:22)

Anonyymi kirjoitti...

"Sinänsä kysymystä Jumalan oikeutetusta vihasta jumalattomia väärintekijöitä kohtaan ei koskaan ole pidetty erityisen ongelmallisena kysymyksenä kristillisessä teologiassa."

Teologia sikseen, ongelma syntyvät siitä, kun tällaisiin jumaliin uskovat henkilöt toteuttavat jumaliensa esimerkkiä täällä maan päällä...

"Tietysti se loukkaa meidän ihmiskeskeistä ajatteluamme, jossa ihminen on kaiken mitta. Mutta Jumala ei olekaan humanisti."

Kristinuskossa ihminen on kaiken mitta ja Jerusalem on maailmankaikkeuden keskipiste. Tämä loukkaa monien älyllistä rehellisyyttä.

Miksi palvoa jumalaa, jonka käytös on epäinhimillistä ja ei-toivottavaa?

Anonyymi kirjoitti...

Niin. Jumala ei kai sitten ole humanisti, eikä pohjimmiltaan välitä koko ihmiskunnasta, vaan ainoastaan niistä, jotka Hän on valinnut pelastukseen.

Predestinaation kautta Jumala on jo tuominnut osan ihmiskuntaa ikuiseen kadotukseen.

Jumalan ennalta valitseminen merkitsee mielestäni sitä että vain uskovat voivat sanoa Jumalan olevan "hyvä". Ne, jotka joutuvat kadotukseen, eivät voi tätä sanoa, koskapa joutuvat kadotukseen.
Tästä seuraa, että Jumala on "hyvä" vain uskoville, mutta ei universaalisti kaikille.

18. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

Matt 16:15-17
15. Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"
16. Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika".
17. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

Miksi Jumala on niin kitsas ilmoittamaan itsensä ihmisille, jos Hän kerran on totuus?
Ihminen, joka on etsinyt tuota totuutta kauan, ei kuitenkaan saa vastausta, ellei pakota itseään tyytymään tietynlaiseen tulkintaan Raamatusta.

Marianne kirjoitti...

Jer. 19:9 "Ja minä (Herra) panen heidät syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he syövät toinen toisensa lihaa siinä hädässä ja ahdistuksessa ..."

Jeremian kirjan aikainen piiritys ja sen kauheudet olivat seurausta juutalaisten omista valinnoista. Minunkin melko hataralla muistilla muodostamani kuva Vanhasta testamentista kokonaisuutena kertoo Jumalasta, joka jatkuvasti ja kokoajan suojelee ja varoittaa kansaansa. Joosuan kirjan alussa Jumala muistuttaa Joosuaa pysymään napakasti kiinni saamissaan ohjeissa, jotka Moosekselle oli annettu. "Minä olen kanssasi kaikilla teilläsi.. ole vain rohkea... älä poikkea oikealle äläkä vasemmalle, niin menestyt."
Joosua saattoi kansan luvattuun maahan ihmeidenkin tukemana.

Luvatun maan haasteita varten oli Jumalalla ohjeensa. Epäjumalanpalveluksesta varoitettiin monesta syystä. Mm. siksi että eräs epäjumalanpalvelusmuoto alkuperäisväestöllä oli uhrata näille "jumalille" omia eläviä lapsiaan. Jumala tiesi mihin hänen läsnäolostaan ja ohjeistaan lipeäminen johtaisi. Silti hän seurasi kansaansa, auttoi Babylonian pakkosiirtolaisuudessa jne.

Taivaan Isä ei ole curling-isi. Hän ei loputtomiin siloittele kaikkea edessämme. Teoilla on seuraukset. Omilla ja toisten. Silti hän on hyvä paimen, joka jokseenkin epäloogisesti jätti 99 lammasta etsiäkseen sen yhden. Jumalalla on loputtomat keinot auttaa ihmistä. Ja armo Jeesuksen yhteydessä rajaton. Näin oletan.

Mikko N. kirjoitti...

Sinänsä tämä tilanne on Ruotsin kirkossakin osa jatkumoa, että vielä annettiin papeille omantunnonvapaus kieltäytyä vihkimästä homopareja. Uskon, että tämä helpotus on väliaikainen ja vihkipakko tulee tavalla tai toisella jo lähimmän parin vuoden aikana.

Anonyymi kirjoitti...

Taivaan Isä ei ole curling-isi. Hän ei loputtomiin siloittele kaikkea edessämme. Teoilla on seuraukset. Omilla ja toisten. Silti hän on hyvä paimen, joka jokseenkin epäloogisesti jätti 99 lammasta etsiäkseen sen yhden. Jumalalla on loputtomat keinot auttaa ihmistä. Ja armo Jeesuksen yhteydessä rajaton. Näin oletan.


Selitäpä sitten miksi maailmassa on kärsimystä joka ei johdu mistään ihmisen teoista? Miksi Jumala sallii sen samalla kun väittää etsivänsä sen yhden lampaan sadasta.

Miksi jotkut ihmiset syntyvät eri tavalla vammaisina ja miksi on ihmisiä joiden seksuaalinen suuntautuminen menee syntymästä asti näin vinoon että nyt he haluaisivat avioliitto-oikeuden?

Raamattu on vanhentunut kirja, jota ei voi soveltaa täysin nykypäivään.

Anonyymi kirjoitti...

Ei se ole kenenkään sorsimista, jos kirkon uskoon kastetut seurakunnan jäsenet eivät hyväksy kirkon tunnustuspohjasta poikkeavia päätöksiä tai ne mahdolliseksi tekevää harhaoppista raamattunäkemystä. Näin esim. homoseksuaalien vihkimis/ siunausasiassa.

Kukin olkoon vapaa perustamaan uusia kirkkoja, joissa samaa sukupuolta olevat voivat tehdä, mitä haluavat. Käyttäkää uskonnonvapauttanne oikein!

Surullista on, että nyt on jälleen Ruotsissa toimittu nimenomaan nurin niskoin. Ne, jotka haluavat elää kirkkonsasn tunnustuksen ja siihen perustuvan raamattunäkemyksen mukaan joutuvat jättämään kirkkonsa. Rehellisintä olisi, että harhaoppiset piispat ja muut heidän kannallaan olevat perustaisivat oman "oikeaoppisen" kirkkonsa. Siellä voisivat olla rauhassa, enkä minä vanhauskoinen ainakaan katsoisi oikeudekseni tai velvollisuudekseni mennä heitä sinne häiritsemään, kuten he itse tekevät muille. Kunnioittaisin heidän uskonnonvapauttaan. Nykyistä loisimista en voi kunnioittaa.

Ohoi, kaikki liberaalit ja radikaalit! Miksi kuulutte kirkkoon ja jaksatte inistä kirkon oppia ja tunnustusta vastaan? Turha selittää valtiokirkosta. Ei tämä (suomen ev.-lut. kirkko) ole ollut valtiokirkko enää aikoihin. Apostolisen uskon se on teidän johdollanne kyllä hylännyt jo ajat sitten.

Nimim. Peccator jr.

Pasi Turunen kirjoitti...

Tähän ketjuun julkaisen jatkossa vain viestejä, jotka liittyvät suoraan Ruotsin kirkkoa koskevan kirjoituksen teemoihin. Siirtäkää ystävällisesti keskustelu amalekilaisista, curlingista ja Jumalan rakkaudesta vaikka Mårtensonin alle (kts. edellinen bloggaus). Kiitoksin.

Anonyymi kirjoitti...

Onko tietoa miten muut Porvoon julistukseen liittyneet kirkot ovat reagoineet ruotsin haluun siirtyä pseudokristilliseksi liikkeeksi? Tietysti virallisen kannanoton tekeminen kestää aikansa, mutta onko ensikommenteista tietoa?

Kalle

Anonyymi kirjoitti...

Ruotsin kirkko yrittää tehdä uskovaisista yleisen pilkanaiheen.
Piispa joka tekee tahallista syntiä on irvikuva.