Kysymys totuudesta on tärkeä. Lähemmin ajateltuna järjestäytynyt ihmisyhteisö rakentuu instituutioille, joille totuus on tärkeä: tiede, koulu, oikeuslaitos jne. Kysymys totuudesta on tärkeä kristinuskollekin sillä kristinusko väittää olevansa totta.
Mikä olisi kristillinen vastaus Pilatuksen kysymykseen?
Aristoteleen vastaus: Totuus on vastaavuussuhde väitelauseen ja sitä koskevan asiaintilan välillä. Tätä kutsutaan klassiseksi totuuden korrespondenssiteoriaksi. Jos sanon, että minulla on päälläni punainen paita ja päälläni oleva paita (olettaen että minulla yleensä on paitaa päällä) on punainen, silloin väite on totta. Totuus on, että päälläni on punainen paita. Väitelause vastaa todellisuutta ja on siis totta. Kuten sanottu, kristinusko väittää olevansa totta. Kristinusko sisältää laajassa mielessä totuusväitteen, jonka mukaan kristinusko vastaa olevaisen todellista luonnetta. Kristinusko antaa tosi kuvauksen todellisuudesta. Kristinusko ei ole totta koska se ”toimii”. Se ”toimii” koska se on totta. Todellisuuden ja kristinuskon välillä vallitsee aito korrespondenssi.
Jeesuksen vastaus: ”Minä olen totuus” (Joh. 14:6). Tämä ei ole ristiriidassa edellisen kanssa. Kristinuskon mukaan totuus ei kuitenkaan pelkisty väitelauseiden muodolliseen vastaavuuteen. Totuus on henkilö, persoona. Eläminen totuuden mukaan edellyttää suhdetta Jeesukseen. Jeesus kuuluu kristinuskon mukaan erottamattomana osana todellisuuden perimmäiseen olemukseen. Hän on Logos (Joh. 1:1), kaiken todellisuuden rationaalinen perusta, joka jäsentää ja järjestää todellisuuden järjelliseksi ja ymmärrettäväksi. Hän pitää todellisuutta koossa (Kol. 1:17). Ihmisen käsitys ympäröivästä maailmasta ei voi täysin vastata totuutta mikäli hänellä ei ole suhdetta henkilöön, joka on Totuus, Jeesukseen. Kristitylle sitoutuminen totuuteen on sitoutumista Jeesukseen ja Hänen opetuksiinsa. Muuten kristitty ei vaella totuudessa.
Jumalan sanan vastaus: ”Sinun sanasi on kokonansa totuus” (Psl 119:160, kr-33). ”Sinun sanasi on totuus” (Joh. 17:17). Jumala ei valehtele (Tiit. 1:2, kr-33). Hän siis puhuu vain sitä mikä on totta. Jumalan sanaan voi siksi luottaa varmuudella. Kristinuskon perinteisen käsityksen mukaan Raamattu on Jumalan kirjoitettu ilmoitussana, joka on annettu ihmisten välityksellä Pyhän Hengen erityisessä johdatuksessa. Jumala valitsi ja valmisti ihmiset eri aikakausina hänen sanansa kirjoittamista ja toimitustyötä varten (Apt. 1:16). Siksi Raamatun käskyt ovat Jumalan käskyjä, sen varoitukset Hänen varoituksiaan ja sen lupaukset Jumalan omia lupauksia. Jumala on sitoutunut pitämään sen mitä Raamattu sanoo, koska Raamattu on Hänen sanansa. Se on kaikessa totta, eikä johda lukijaansa harhaan, koska se on Jumalan sana ja Jumalan sana on totta. Kristitylle siis totuus on myös se mitä Jumala sanoo Raamatussa. Vaikka Raamattu ei kerro meille kaikkea mahdollista Jumalasta niin että voisimme tuntea hänet tyhjentävästi, se kertoo meille riittävästi voidaksemme tuntea Hänet henkilökohtaisesti.
Tämä ei tarkoita, että kristitty aina ymmärtäisi tai tulkitsisi oikein mitä Raamattu sanoo. Kysymys raamatuntulkinnasta, vaikkakin tärkeä, on kuitenkin eri kysymys.
Koska kristinuskossa totuus on persoona ei totuuskysymykseen voi suhtautua pelkkänä filosofisena kysymyksenä. Totuus on syvästi persoonallinen ja määrittää koko olemassaoloamme. Kristinuskon totuus ei ole vain kasa historiallisia faktoja Jeesuksesta. Kristinuskon totuus on Jeesus itse. Totuus ei löydy väittelemällä, vaan antautumalla Totuudelle.
Pontiius Pilatus tutkiessaan Jeesuksen tapausta kysyi tältä tuhannen taalan kysymyksen ja meni saman tien ulos. Meni ulos? Ihminen, joka tuollaisen kysymyksen jälkeen kävelee heti ulos ei ole kiinnostunut vastauksesta. Välinpitämättömät eivät koskaan voi odottaa löytävänsä totuutta, vaikka se seisoisi heidän edessään ja katsoisi heitä suoraan silmiin.
-----
3 kommenttia:
Pasi, minusta sinä et halua etsiä koko totuutta ko. Raamatun lainauksessasi. Miten voit sanoa että Pilatus oli välinpitämätön Jeesuksen vastauksesta. Hänhän meni ulos ja sanoi kansalle ettei voi löytää Jeesuksesta yhtään syytä. Kyllä hän siis kuunteli vastauksen ja punnitsi sen totuuden mielessään. Pilatus oli ihminen ja siten inhimillinen kuten minä ja varmaan sinäkin. Jos Raamattuun on uskominen niin hän teki sen mitä häneltä odotettiin kansan vaatimuksesta mutta käytännössä siis myös sen mitä hänen oli määrätty ylhäältä tekemään. Hänen kätensä oli sidotut kahdelta suunnalta vaikka hän totuuden kaiketi tiesikin.
Vähemmän usein kiinnostaakaan totuus, asiain todellinen tila: markkinat valtaa se, joka luo totuudelle parhaat korvikkeet ja toimivimmat illuusiot. Näin se on vähän omallakin kohdalla mennyt ja hukassa olisinkin ollut, ellei totuus olisi persoona, Jeesus, joka on pystynyt paimentamaan minua noista illuusioista takaisin...
Mahtava kuva ja katalaaninkielinen teksti Barcelonan Sagrada Familia-temppelistä! Kiitos!:)
Lähetä kommentti