Scientologian salaisuudet paljastettuna - BBC:n vavahduttava laatudokumentti

Oheinen BBC:n Panorama dokumentti THE SECRETS OF SCIENTOLOGY skientologeista on paras näkemäni. Tämä on John Sweenyn toinen dokumentti skientologeista, ja jatkoa ensimmäiselle, vuonna 2007 samasta aiheesta tehdylle. 

Tällä kertaa hänellä on apunaan liikkeen huipulta vuoden 2007 jälkeen eronnut skientologien silloinen puhemies ja Office of Special Affairs -toimiston johtaja Mike Rinder, jonka rooli edellistä dokumenttia tehdessä oli mielenkiintoinen. Rinderin tehtävänä oli estää ensimmäisen dokumentin tekeminen. Nyt hän on jättänyt kirkon. Luvassa on paljastuksia ja yllättäviä juonenkäänteitä sitten ensimmäisen dokkarin.

Esillä myös näyttelijä Tom Cruise ja hänen roolinsa liikkeelle täysin omistautuneena edustajana. 

Videosta on YouTubessa pari kokomittaista versioita. Niistä toista on katsottu yli 821 000 kertaa. Suosittelen lämpimästi. Aika tämän parissa ei tule pitkäksi eikä mene hukkaan.

Jeesuksen ylösnousemus on myöhäsyntyinen legenda? - Ylösnousemuksen vastaväitteitä, osa 7

Myth #7: It Was Merely Legend from Credo House on Vimeo.

Jeesuksen ylösnousemus on myöhäinen legenda, joka on tullut osaksi uuden testamentin tekstejä? Emme koskaan saa tietää mitä Jeesukselle oikeasti tapahtui. Ylösnousemuksen vastaväitteitä käsittelevän lyhytvideosarjan seitsemännessä osassa tri Michael Licona vastaa lyhyesti Jeesuksesta kertovan aineiston luonteesta.

Liconan mukaan meillä on evankeliumeitakin varhaisempia viitteitä Jeesuksen ylösnousemuksesta. Tällainen on esimerkiksi Paavalin 1 korinttolaiskirjeessä (15. Luku)  lainaama, häntä itseänsä varhaisempi formeli Jeesuksen kuolemasta, hautaamisesta, ylösnousemisesta ja ilmestymisestä useille henkilöille, jotka Paavali itse oli tavannut ja tuntenut.

Näihin kuuluivat muun muassa Pietari ja Jaakob, joilta Paavali on kuullut Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Väite Jeesuksen ylösnousemuksesta palautuu siis Jeesuksen alkuperäisiin opetuslapsiin ja seuraajiin.

”Heitä voidaan kenties syytää valehtelemisesta tai hallusinaatioista, mutta väite Jeesuksen kuolleistanousemisesta ei ole myöhään kehitetty legenda. Väite on peräisin Jeesuksen omilta seuraajilta,” Licona toteaa.

Tähän voidaan lisätä se tosiasia, että Uuden testamentin tutkijat ovat lähes universaalisti yksimielisiä siitä, että 1 Kor 15:3-6 luvussa oleva nelitahoinen kaavamainen viittaus Jeesuksen "kuolemaan", "hautaamiseen", "ylösnousemiseen" ja "ilmestymisiin" on saanut vakiintuneen muotonsa hyvin varhain.

Paavali siteeraa tätä vakiintunutta formelia, jonka skeptinen uuden testamentin tutkija Gerd Lüdeman on arvioinut olevan peräisin Jerusalemin seurakuntayhteisöstä ja saaneen  muotonsa vain 3-5 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen.

Paavalin kirje sisältää siis tässä viittauksen hyvin varhaiseen alkuseurakunnalliseen lähteeseen joka hänellä on ollut tiedossaan, ja jota hän itse on kirjeensä tarkoituksiin hiukan muokannut.

Tämä osoittaa, että ajatus ylösnousemuksesta, kuten Licona toteaa, on peräisin Jeesuksen alkuperäisten opetuslasten ja seuraajien parista eikä myöhemmin syntynyt legenda.

Seuraavassa ylösnousemuksen vastaväitteitä käsittelevän lyhytivideosarjan osassa Licona vastaa väitteeseen ylösnousemuksesta tieteellisenä mahdottomuutena.

------------
 Liconan lyhytvideosarjan aiemmat osat tällä blogilla: 

• Evankeliumien väitetyt ristiriitaisuudet, osa 1
• Ylösnousemus ja yhtäläisyydet pakanamysteereihin, osa 2
• Opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin?, osa 3 
• Opetuslapset kokivat harhoja? osa 4 
• Ylösnousemus on pelkkä uson asia, osa 5
• Jeesuksen vain luultiin kuolleen, osa 6 

Viikon sitaatti - Tieteestä ja hengellisyydestä (James A. Herrick)

James A. Herrick kirjoittaa kirjassaan Scientific Mythologies:

”Vaikka tiede voi osoittaa kohti Jumalaa, emme voi tieteellisin kokein löytää tietä Jumalan luo. Jumalan itse täytyy ilmoittaa meille pelastus ja se mikä on jumalallista. Hänen hallinnassaan viime kädessä ovat niin tieto kuin valta. Mikään tieteellinen teoria ei voi viedä meitä laboratoriosta taivaaseen, vaikka se voi viedä meidät avaruuteen. Luontoa tulee tutkia lahjana, joka kertoo jotain lahjan Antajasta. Luonto ei ole Aladinin taikalamppu, joka lahjoittaa ahkeralle etsijälle rajattoman vallan aineellisen ja aineettoman ylitse. Raamatun sanoman mukaan ihminen löytää hengellisen päämäärän armon muuttavan voiman, ei ihmiskunnan kehityksen, kautta.”

James A. Herrick: Scientific Mythologies: How Science and Science Fiction Forge New Religious Beliefs

Lähde: www.apologetics315.com

Homoavioliitot Yhdysvalloissa - tätä YLE ja Helsingin Sanomat eivät sinulle kerro

 ”Homopareille merkittävä voitto Yhdysvalloissa!” uutisoi YLE (26.6.2013) verkkosivuillaan Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuoretta päätöstä koskien avioliiton asemaa Yhdysvalloissa. Äänin 5-4 syntynyttä päätöstä pidettiin ennakkoon tärkeänä ja sitä odotettiin kuin auringon nousua. Monet odottivat ja toivoivat korkeimman oikeuden jyrähtävän ja määrittelevän avioliiton uudestaan sukupuolineutraaliksi ja toteavan perinteisen avioliittonäkemyksen perustuslain vastaiseksi kautta maan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Uutiset suuresta voitosta on tarkoitettu lähinnä synnyttämään mielikuvaa siitä, että sukupuolineutraali avioliitto niin muutoksen veturina toimivassa Yhdysvalloissa kuin täällä Suomessakin, missä eduskunta saa käsiteltäväkseen syyskuun jälkeen kansalaisaloitteen sukupuolineutraalista avioliitosta, marssii kohtalonomaisesti eteenpäin minkään pysäyttämättä. Vastaan hangoittelijat ovat väärällä puolella historiaa.

Tähän samaan sarjaan huutisointia (hehkuttavaa uutisointia) kuuluu Helsingin Sanomien kolumnisti Tuomas Niskakangas, joka jo aiemmin tänä vuonna julisti oletetun voittajan kolumnissaan Homoliittojen kohtalo ratkesi jo (HS. 8.4.2013).

Yli puolet amerikkalaisista kannattaa sukupuolineutraalia avioliittoa. Ja Suomessa trendi on sama. ”Konservatiivit ovat vaienneet – tai lähteneet mukaan. Yhdeksän osavaltiota ja pääkaupunki Washington ovat jo hyväksyneet homoliitot asukkailleen”, Niskakangas huutisoi huhtikuussa.

Vastarinta on turhaa – Resistance is futile!

Vai onko?

Ei suuret sanat suuta halkaise, sanotaan.

Kaikki ei ole ihan niin miltä YLE ja Hesari haluavat asian näyttävän.

Korkeimman oikeuden viime viikkoinen päätös ei merkinnyt läpimurtoa sukupuolineutraalille avioliitolle. Konservatiivit eivät ole vaienneet – saatikka lähteneet mukaan (ellei sellaiseksi lasketa poliitikkojen, kuten Bill Clinton, takinkääntöä asiassa). Ja suurimassa osassa Yhdysvaltoja ovat kansalaiset ilmaisseet kansanäänestyksillä tukensa perinteisen avioliiton puolesta. 

Mitä YLE ja Hesari jättävät kertomatta?

Perinteisen avioliiton puolesta kampanjoiva laajaa kannatusta nauttiva Heritage –säätiö on summannut nettisivuillaan hyvin miten tilanne avioliiton osalta Yhdysvalloissa muuttui maan korkeimman oikeuden viime viikkoisen päätöksen seurauksena.

Vastaus: Ei juuri mitenkään!

Kysymys avioliitosta ja sen asemasta on mainitun päätöksen jälkeen tosiasiallisesti aivan yhtä akuutti ja päivänpolttava kuin ennen päätöstä.

Korkeimman oikeuden päätös merkitsi kansanomaisesti ilmaistuna ennen kaikkea kannanottoa sen puolesta, että liittovaltion lainsäädännön on tunnustettava kunkin osavaltion oman lainsäädännön kanta avioliittoon.

Toisin sanoen, liittovaltion on nyt tunnustettava homoavioliitto mikäli se on solmittu osavaltiossa, jonka lainsäädännön mukaan sellainen on mahdollista solmia. Tältä osin (ja vain tältä osin) korkein oikeus kumosi aiemmin vuonna 1998 kongressin ääntenenemmistöllä läpimenneen ja Bill Clintonin allekirjoittaman Avioliiton puolesta –asetuksen (Defence of Marriage Act, DOMA) kohdan "3", jonka mukaan liittovaltion lainsäädäntö tunnustaa vain perinteisen avioliiton miehen ja naisen välillä. 

Mitä siis EI tapahtunut? Heritage –säätiön tutkija Ryan Anderson selvittää:

”Yhdysvaltojen korkein oikeus ei päätöksellään luonut perustuslaillista oikeutta samaa sukupuolta olevien avioliitoille. Toinen osapuoli olisi toivonut korkeimman oikeuden uudelleenmäärittelevän avioliiton kaikissa 50 osavaltiossa. Tähän korkein oikeus sanoi ”Ei”. Osavaltioiden oikeus määritellä avioliitto itsenäisesti säilyi siten voimassa.”

Korkein oikeus säilytti edelleen voimassa osavaltioiden oikeuden määritellä avioliitto osavaltiotasolla sekä niiden oikeuden olla tunnustamatta toisessa osavaltiossa solmittuja liittoja samaa sukupuolta olevien parien välillä.

Joten mikä Yhdysvalloissa muuttui? Käytännössä ei paljoakaan. Ei ainakaan niin paljon kuin suomalaisia otsikoita lukemalla voisi luulla.

Heritage –säätiö summasi korkeimman oikeuden päätöksen merkityksen tunnuslukujen valossa seuraavasti:

50 – Niiden osavaltioiden lukumäärä, joiden avioliittolainsäädäntö pysyi ennallaan korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen. (Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota) 

38 – Niiden osavaltioiden lukumäärä, joiden lainsäädännössä avioliitto on määritelty miehen ja naisen muodostamaksi liitoksi. Mukaan lukien (edelleen) Kalifornian osavaltio. 

12 – Niiden osavaltioiden lukumäärä, jotka voivat vaatia liittohallitusta tunnustamaan osavaltiossa solmitun sukupuolineutraalin avioliiton. KO kumosi DOMA asetuksen kohdan 3, joka merkitsee samaa sukupuolta olevien liittojen tunnustamista niissä osavaltioissa, jotka ovat uudelleen määritelleet avioliiton sukupuolineutraaliksi. Näitä osavaltioita on siis 12. 

1 – Avioliiton Puolesta –asetuksesta (DOMA) kumottujen kohtien lukumäärä (kohta 3). Kohta 2, joka takaa sen, ettei mitään osavaltiota voida pakottaa tunnustamaan toisessa osavaltion uudelleen määrittelemää avioliittoa, säilyy edelleen lainvoimaisena.

0 – Niiden osavaltioiden lukumäärä, joiden nyt, korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen perusteella, on pakko hyväksyä sukupuolineutraali avioliitto lainvoimaisena.

”Tärkeä uutinen on se, että Yhdysvaltojen korkein oikeus ei määritellyt avioliittoa uudestaan koko kansakuntaa koskevaksi”, toteaa Jennifer Marshall Heritage –säätiöstä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelu avioliitosta jatkuu. Osavaltiot ovat jatkossakin vapaita tekemään poliittisia päätöksiä avioliiton säilyttämiseksi miehen ja naisen välisenä liittona, jotta lapsilla olisi isä ja äiti”. 

Perinteisen avioliiton kannatus Yhdysvalloissa on vahvempaa kuin mitä Suomessa annetaan ymmärtää, eikä tilanne siellä ole mitenkään itsestään selvästi ratkennut sukupuolineutraalin avioliiton puolesta.

Yhdysvaltojen 50 osavaltiosta suurimmassa osassa, 38 osavaltiossa, avioliitto on lainsäädännössä määritelty  miehen ja naisen muodostamaksi liitoksi. Hesarin kolumnistin hehkutus niistä osavaltioista, joissa sukupuolineutraali avioliitto on lainvoimainen (tällä hetkellä 12+Washington) tuntuu tämän valossa liioitellulta. 

Merkille pantavaa on sekin miten sukupuolineutraali lainsäädäntö osavaltiotasolla on ajettu läpi.

Heritage –säätiön mukaan kahdestatoista osavaltiosta (+Washington D.C) yhdeksässä uudelleen määritelty avioliittonäkemys on runnottu läpi oikeusistuimien päätöksillä kysymättä kansalaisilta mitään.

Ainoastaan kolmessa osavaltiossa (Maryland, Maine ja Washington) asiaa on kysytty kansalaisilta (2012) ja avioliiton uusi tulkinta on niukasti voittanut juuri ja juuri perinteisen avioliittonäkemyksen.

Sen sijaan 31 osavaltiossa, aiemmin mainituista 38:sta, kansalaiset ovat voineet suoralla kansanäänestyksellä vaikuttaa osavaltionsa perustuslakiin tehtävään lisäykseen, jossa avioliitto vahvistetaan nimenomaisesti määriteltynä vain miehen ja naisen liitoksi.

Perinteinen avioliittonäkemys on lisäksi useissa tapauksissa voittanut näissä kansanäänestyksissä ylivoimaisesti! Missisipin osavaltiossa 86%, Etelä Karoliinassa 78%, Nevadassa 67%, Arizonassa 56% muutamia mainitakseni (kts. grafiikka tämän blogin lopussa).

Korkeimman oikeuden päätös merkitsee muun muassa sitä, että Nevadan ei tarvitse tunnustaa Marylandissa solmittua homoliittoa. 

Kalifornian tapaus on sinänsä mielenkiintoinen. Kaliforniassa perinteinen avioliitto on voittanut kansanäänestyksessä  k a k s i  kertaa!

Kalifornian kuvernööri sekä oikeusasiamies kieltäytyivät, kummallista kyllä, kuitenkin puolustamasta tämän johdosta tehtyä osavaltion perustuslakilisäystä oikeudessa sivuuttaen näin kansalaisten demokraattisen tahdonilmaisun. Niinpä perustuslakilisäyksen, jota sen vastustajat syyttivät liittovaltion perustuslain vastaiseksi, puolustaminen oikeudessa jäi kansalaisjärjestöjen tehtäväksi.

Korkein oikeus otti Kalifornian perustuslakilisäykseen viimeviikkoisella päätöksellään kannan, jonka mukaan kansalaisjärjestö ei yksityisenä tahona voi puolustaa osavaltion lakia oikeudessa. ”Kalifornian asukkaille, jotka olivat [kahdesti] äänestäneet perinteisen avioliiton puolesta, tämä oli pettymys. He eivät saaneet mahdollisuutta puolustaa näkemystään oikeudessa”, totesi Ryan Anderson analysoidessaan päätöstä.

Peli ei ole vielä pelattu.

Niskakangas totesi Hesarin kolumnissaan, että sukupuolineutraalin avioliiton kannatus on voimistunut niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Mielipidemittausten mukaan kummassakin maassa yli puolet kannattaa sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Tämän johdosta Niskakangas päättää kolumninsa voitonriemuisaan julistukseen: ”Keskustelu homojen avioliitto-oikeudesta on jo ratkennut huutoäänestyksellä. Nyt kiistellään vain siitä, kuka kirjoittaa lait ja milloin.”

Ehkä ei kannattaisi sittenkään nuolaista ennen kuin tipahtaa. 

Homoliitot saattavat voittaa huutoäänestyksiä, mutta perinteinen avioliitto voittaa kansanäänestyksiä! Kuten Yhdysvaltojen esimerkki voittopuolisesti osoittaa.

Niinkin tuoreesti kuin viime vuoden toukokuussa Pohjois-Carolinan osavaltion kansanäänestyksessä peräti 61 prosenttia osavaltion asukkaista kannatti perustuslakilisäystä avioliiton määrittelemiseksi vain miehen ja naisen liitoksi, kertoi Helsingin sanomat verkkosivuillaan (HS 9.5.2012). Kannattajien riveissä oli muun muassa Billy Graham.

Ryan Anderson Heritage –säätiöstä kiteyttää Yhdysvaltojen tämän hetkisen tilanteen korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen: ”Kaikissa 50 osavaltiossa kansalaiset voivat edelleen vapaasti keskustella, väitellä ja äänestää avioliitosta. Korkeimman oikeuden päätös ei tätä oikeutta ole vienyt.”

Kansalaiskeskustelu ja vaikuttaminen siis jatkuu Yhdysvalloissa. Peli ei ole pelattu.

Anderson jatkaa:

”Meidän tulee edelleen kertoa totuus avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona, joka tarjoaa lapsille oman isän ja äidin. Meidän tulee myös vaatia vaaleilla valittuja edustajiamme säätämään lakeja, jotka kunnioittavat tätä totuutta avioliitosta.”

Tähän meidän tulee pyrkiä nyt myös Suomessa.

------------------------

Jumalan olemassaolo ja pahuuden ongelma - kolme valaisevaa lyhytvideota.

Filosofi Greg Ganssle, (Yale Univesrsity), selvittää kolmessa kivasti totetuteussa, animoidussa lyhytvideossa klassista kysymystä Jumalan olemassaolon ja pahuuden välisestä ongelmasta: Onko pahuuden olemassaolosta pääteltävä, ettei Jumalaa voi olla olemassa?

Ensimmäisessä videossa Ganssle määrittelee ongelman tekemällä eron kahden erilaisen version välillä: deduktiivinen ja evidentialistinen pahuuden ongelma.

Toisessa videossa Ganssle tarjoaa teistisen vastauksen pahuuden ongelmaan niin kuin se esiintyy deduktiivisessa muodossa. Tämän ymmärtämiseksi ensimmäisen osan katsominen on tärkeää.

Kolmannessa videossa Ganssle tarjoaa teistisen vastauksen pahuuden ongelman evidentialistiseen versioon.

Antoisia katseluhetkiä.